Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Meillä oma luovuttaja oli sukulainen, joten terveystarkastuksia tehtiin vähemmän. Luovutus ei vain onnistunut, eli ei saatu yhtään alkiota. Se ikävä puoli tässä oli myös rahallisesti, että samanlaista takuuta kuin klinikan luovuttajan kanssa ei ollut. Mutta jos omalla luovuttajalla olisi onnistunut, olisi se tietysti ollut paljon nopeampi ja ehkä henkisestikin mutkattomampi reitti vaikka kalliimpi ja vaivalloisempi. Meillä siis oli hämmentävän huonoa tuuria asiassa, enpä usko että kovin usein käy näin.

Kiva kuulla, että teillä meni neuvonta hyvin! Mulle se oli myös aikanaan varsin positiivinen kokemus, vaikka toki käytiin se just sen oman luovuttajan, ei anonyymin luovuttajan, merkeissä.

Ja joo, todellakin mieletön kiitos kaikille luovuttajille! Aivan ihania ihmisiä kun näkevät niin paljon vaivaa ihan tuntemattomien auttamiseen. <3
 
Voi ei miten huono tuuri teillä! Olet varmasti oikeassa, kun arvioit että erittäin harvinainen tapaus. Olen lukenut näiltä palstoilta, että joskus on huonoa tsägää myös klinikan luovuttajien kanssa, ja heiltä saa vain kolme alkiota, jotka eivät sitten toimikaan, senkin täytyy olla raastava kokemus.

Alun perin luulin, että luovutussoluilla homma on ns. takuuvarma. Nyt olen oppinut, ettei todellakaan ole. Koitan pitää itseäni terveenä ja syödä terveellisesti, etten itse aiheuta huolimattomuudella ainakaan enää epävarmuuksia ja epätodennäköisyyksiä projektiin.

Mikä teillä onkaan juuri tällä hetkellä tilanne? Kiitos jos kerrot kuulumisia, kiinnostavaa kuulla kohtalotovereiden matkasta!

Ja kyllä, käytiin psykologin kanssa erittäin perusteellisesti asiat läpi. Myös oman suhteen tilannetta käytiin läpi, ja aiempaa keskenmenoa jne jne. Tässä on tärkeää, että kokee olevansa hyvissä käsissä. Sellainen kokemus ainakin tuli nyt psykologista.

Harva voi sanoa päässeensä läpi asiantuntijan suorittaman "vanhemmuuden työhaastattelun", jollaisena minä tapaamista vähän pidin. Mutta mepä lahjasolumimmit päästään, kirkkaasti <3 Tsemiä kaikille!
 
En ole hetkeen käynyt täällä ja kylläpä täällä nyt tapahtuu taas :) Hienoa että monella hommat etenee!
Itse ajattelin mennä Era-testiin nyt tästä kierrosta. Progynovat aloitettu, nyt pitää vaan varata aika ultraan. Hemmetti kun D-klinikalle on aina niin vaikea päästä puhelimella läpi eikä kesken työpäivän voi kovin kauaa jonottaa. Netistäkin katsoin mutta ei aikoja silloin kun pitäisi päästä..Täytyy vaan yrittää pommittaa puhelimella. Sukusoluneuvonta järjestyy kuulemma etänä.
 
Hei @MARIAL43 kiitos kuulumisista! Mikä teillä onkaan tilanne ja taustat? Pitääkö teidän jonottaa lahjasolua pitkään? Tsemppiä projektiin!
Kiitos, tsemppiä sullekin! Me siis ollaan oltu lahjamunasolujonossa helmikuusta asti. Alkuun jono oli noin 6 kk, nyt koronan vuoksi voi mennä lähemmäs vuoteen! Mulle on tehty F-klinikalla 1x ivf omilla soluilla ja 3x pas. Kaikista negaa. Kyllästyin ainaisiin pettymyksiin, munasolutkin jo surkeita, AMH-arvo vain 0,3 joten päätettiin siirtyä lahjasolujonoon. Alun perinkin usko omiin soluihin oli vähäinen. Vaihdettiin samalla D-klinikalle johon olisin mieluiten mennyt jo heti, mutta aikataulujen suhteen F-klinikka oli silloin sopivampi. Tärkeintä mulle on että lapsi olisi terve, sillä onko omia soluja, ei niinkään enää merkitystä. Miehen piti miettiä pitempään lahjasoluasiaa. Nykyään hänellekin asia on ok.
 
Okei, kiitos kertomuksesta! Tutulta kuulostaa, myös mäkään en luottanut omiini pätkääkään, ja olin oikeassa. Jos nopeampi prosessi kiinnostaa eikä paikkakunnalla ole väliä, Kuopion Inovasta kerrottiin mulle toukokuussa, että heillä on luovuttajia siellä vino pino ja lahjasoluhoitoon luvattiin päästä jopa jo elokuussa koronasta huolimatta.

Soitin sinne, koska halusin kartoittaa anonyymien luovuttajien tilannetta Suomen eri klinikoilla. Olin silloin vielä epävarma oman luovuttajan mahdollisuudesta. Kuopiossa oli selkeästi lyhyin jono, ja mietin että Kuopioon ei ole niin pitkä matka Helsingistä, oiskohan 5 tuntia autolla/junalla ja periaatteessa varmaan seurantaultrat voidaan tehdä Helsingissäkin tai muulla paikkakunnalla. Eli suosittelen sieltä edes huvin vuoksi kysymään tilannetta tällä hetkellä, toi vuoden jonotilanne kuulostaa ahdistavalta!
 
  • Tykkää
Reactions: MARIAL43
Okei, kiitos kertomuksesta! Tutulta kuulostaa, myös mäkään en luottanut omiini pätkääkään, ja olin oikeassa. Jos nopeampi prosessi kiinnostaa eikä paikkakunnalla ole väliä, Kuopion Inovasta kerrottiin mulle toukokuussa, että heillä on luovuttajia siellä vino pino ja lahjasoluhoitoon luvattiin päästä jopa jo elokuussa koronasta huolimatta.

Soitin sinne, koska halusin kartoittaa anonyymien luovuttajien tilannetta Suomen eri klinikoilla. Olin silloin vielä epävarma oman luovuttajan mahdollisuudesta. Kuopiossa oli selkeästi lyhyin jono, ja mietin että Kuopioon ei ole niin pitkä matka Helsingistä, oiskohan 5 tuntia autolla/junalla ja periaatteessa varmaan seurantaultrat voidaan tehdä Helsingissäkin tai muulla paikkakunnalla. Eli suosittelen sieltä edes huvin vuoksi kysymään tilannetta tällä hetkellä, toi vuoden jonotilanne kuulostaa ahdistavalta!
Kiitos tiedosta! Omalta klinikalta vastattiinkin äsken, että jono liikkuu taas.
 
Mikä teillä onkaan juuri tällä hetkellä tilanne? Kiitos jos kerrot kuulumisia, kiinnostavaa kuulla kohtalotovereiden matkasta!
Me ollaan nyt oltu loppuvuodesta lahjasolujonossa, eli odotellaan josko nyt loppukesästä tai alkusyksystä pääsisi. Hoidoissa ollaan oltu 1,5 vuotta. Aluksi oli aivan epätoivoisia yrityksiä omilla soluilla; parhaimmillaan saatiin aikaiseksi yksi alkio ja sekään ei selvinnyt sulatuksesta. Mä olin myös alusta asti henkisesti varautunut tähän lahjasoluhommaan, koska mun AMH- ja FSH-arvot oli niin surkeat. Mies meilläkin joutui miettimään sitä pidempään, mutta nyt on kyllä täysin päätöksen takana. Varmaan ihan hyvä, että tuli kuitenkin kokeiltua omilla niin ei tarvitse jossitella, mutta menihän siihen aikaa ja etenkin rahaa. Vaihdettiin myös klinikkaa lahjasoluhoitoihin siirtyessä.

Onpa kiinnostavaa tuo, että eri kaupunkien välilä on noin isoja eroja! En itse tullut ajatelleeksikaan sitä vaihtoehtoa, vaikka ihan hyvin olisi voinut tosiaan kysellä muualtakin. No, D:llä mekin ollaan nyt ja olen tyytyväinen etenkin kun jono tosiaan kuuluu taas liikkuvan.
 
Asiat etenee täälläkin. Meillä oli lahjasukusoluneuvonta eilen ja saman tien mentiin sitten hoitojonoon. Kuulemma saattaa edetä nyt hyvinkin nopeasti tämä. Eilen sen psykoterapeutin kanssa keskusteltuamme tuli entistä enemmän tunne, että tämä on meille oikea tie. Mutta kyllähän tämä jännittää.

Oletteko kertoneet/aiotteko kertoa lähisuvulle/ystäville miten lapsi saa alkunsa (jos nyt siis lahjamunasoluhoidoilla hän saisi alkunsa)? Vaikka asia ei tietysti pätkääkään kuulu muille, niin mietin asiaa kuitenkin. Miten mahtaa eri ihmiset asiaan reagoida, jos siitä kertoisi? Ja missä vaiheessa siitä kertoisi? Myös omille lapsille kertominen mietityttää.
 
Meille psykologi suositteli ehdottomasti kertomaan ainakin niille, joiden kanssa lapsi saattaisi ottaa asian esille. Eli varmaan perheenjäsenille tulisi kerrottua. Ajattelisin niiden suhtautuvan aika mutkattomasti, mutta sittenhän sen toivottavasti näkee... Ja on mulla myös kavereita jotka tietää hoitotilanteen, eli ne varmaan laskisivat 1+1. Mä olen ihmisenä aika avoin asioistani muutenkin ja haluaisin myös normalisoida tätä, mutta toisaalta kyse on mahdollisen lapsen yksityisasiasta eli en nyt ihan turuilla ja toreilla ajatellut silti kuuluttaa.
 
  • Tykkää
Reactions: MARIAL43
Asiat etenee täälläkin. Meillä oli lahjasukusoluneuvonta eilen ja saman tien mentiin sitten hoitojonoon. Kuulemma saattaa edetä nyt hyvinkin nopeasti tämä. Eilen sen psykoterapeutin kanssa keskusteltuamme tuli entistä enemmän tunne, että tämä on meille oikea tie. Mutta kyllähän tämä jännittää.

Oletteko kertoneet/aiotteko kertoa lähisuvulle/ystäville miten lapsi saa alkunsa (jos nyt siis lahjamunasoluhoidoilla hän saisi alkunsa)? Vaikka asia ei tietysti pätkääkään kuulu muille, niin mietin asiaa kuitenkin. Miten mahtaa eri ihmiset asiaan reagoida, jos siitä kertoisi? Ja missä vaiheessa siitä kertoisi? Myös omille lapsille kertominen mietityttää.
Minäkin olen kertonut hoidoista perheelle ja ystäville jo alusta asti. Myös nyt tämän lahjasoluasian. Kaikki ovat suhtautuneet asiaan todella empaattisesti. Töissäkin olen kertonut läheisimmille työkavereille. En ehkä kertoisi muille sukulaisille enkä muuten huutele asiasta yleisesti.
 
  • Tykkää
Reactions: kuumoduli
Heippa pitkästäaikaa.. Täällä starttasi nro2 lahja solu hoito nro1 lahja täytti juuri 1vuotta ja hän on niin mahtava persoona joten olisi todella ihanaa jos vielä hänelle sisarus saadaan tosin onhan hänellä jo kuusi sisarusta jo mutta kun pakkasessa on vielä 4 hyvää blastoa niin toki toivomme että vielä saadaan nyytti kotiin.. Tänään alko 3xzumenomit ja ensiviikon pe kontrolli ultra ja siirtopäivän sopiminen... Nyt en jännitä ihan niin paljon ja ei ahdista sillä meillä on jo yksi lahja täyttä kultaa onnea kaikille tasapuolisesti tähän vauva hankkeeseen
 
Mulla kp 28 (ilman letroja 26-27, letroilla 28-29) ja alkaa pelottamaan. En siis ole syönyt Letroja moneen kuukauteen. Ei näy edes sitä normaalia tuhrua. Tärppi voisi olla aivan katastrofi hoitoja ajatellen. Että jos sit menisikin kesken ja taas odotettaisiin hoitoon. No onneksi vielä on aikaa.... Ensin toivoo, että pääsisi edes testaamaan ja nyt kun olisi aihetta, en uskalla. Onneksi ei mitään oireita. Menkka tai raskaus. Alkaisivat nyt.
 
Huhhuh. Hommat tosiaan etenee vauhdilla nyt. Mahdollinen luovuttaja löytyi jo ja nyt aletaan suunnitella toimenpiteitä.

@Annamaija 76 Ymmärrän hyvin tuon tunteen. Tietysti tavallaan toivoo, että tässä kiertossa tärppäisikin luomusti, mutta samalla pelkää keskenmenoa ja hoitojen siirtymistä. Parin viikon päästä vasta alkanee menkat, joten raastava odottelu. Lisäksi pitää suunnitella joko luovuttajan tai oman kierron siirto. Mitenköhän pitkä prosessi se mahtaa olla?
 
Huhhuh. Hommat tosiaan etenee vauhdilla nyt. Mahdollinen luovuttaja löytyi jo ja nyt aletaan suunnitella toimenpiteitä.

@Annamaija 76 Ymmärrän hyvin tuon tunteen. Tietysti tavallaan toivoo, että tässä kiertossa tärppäisikin luomusti, mutta samalla pelkää keskenmenoa ja hoitojen siirtymistä. Parin viikon päästä vasta alkanee menkat, joten raastava odottelu. Lisäksi pitää suunnitella joko luovuttajan tai oman kierron siirto. Mitenköhän pitkä prosessi se mahtaa olla?
Aika erikoista kun ollaan oltu jonossa pidempään. Olette siis o:lla? Meille ei mitään infoa tullut yli viikkoon?

Ja siis en tietenkään ole muuta kun onnellinen kun teillä etenee, itse mietin vaan ollaanko jonossa lainkaan...
 
Viimeksi muokattu:
Aika erikoosta kun me ollaan oltu jonossa pidempään ja wi mitään infoa mistöön? Olette siis o:lla?

aika erikoista kun ollaan oltu jonossa pidempään. Olette siia o:lla? Meille ei mitään infoa tullut yli viikkoon?
Joo, O:lla ollaan. Voihan olla, että sopivaa luovuttajaa ei teille ole vielä löytynyt. Me ollaan hyvin "tavallisen" näköisiä, joten luovuttaja oli kai helppo löytää. Toki en teidän ulkonäöstä tiedä mitään. Oletteko olleet yhteydessä sen reumalausunnon jälkeen O:lle?
 
Soitin sinne ja saatiin taas uusi palaveri jonka jälkeen vasta alkavat etsimään? Ja tuo aika lääkärin loman takia vasta 22.6. Ja sitten taas palaveri ja palaveri... Mä en nyt tajua varmaan jotain. Ja olen siis aivan tavallinen tumman vaalea, sinivihreät silmät ja pituus keskiverto 169..
Joo, O:lla ollaan. Voihan olla, että sopivaa luovuttajaa ei teille ole vielä löytynyt. Me ollaan hyvin "tavallisen" näköisiä, joten luovuttaja oli kai helppo löytää. Toki en teidän ulkonäöstä tiedä mitään. Oletteko olleet yhteydessä sen reumalausunnon jälkeen O:lle?
 
Soitin sinne ja saatiin taas uusi palaveri jonka jälkeen vasta alkavat etsimään? Ja tuo aika lääkärin loman takia vasta 22.6. Ja sitten taas palaveri ja palaveri... Mä en nyt tajua varmaan jotain. Ja olen siis aivan tavallinen tumman vaalea, sinivihreät silmät ja pituus keskiverto 169..
Onpa kyllä erikoista. En muista kerroitko, oletteko olleet siellä aikaisemmissa hoidoissa tai onko teitä siellä tutkittu? Meillähän oli nämä kaikki jo ns. hoidossa ennestään. On meilläkin kyllä vielä lääkärin tapaaminen, mutta silloin jo suunnitellaan sitten näitä hoitoja ja kierron synkronointia. Harmittaa kyllä teidän puolesta :(

Haluaisitko Annamaija jutella privaatisti? Me kun ollaan aika samassa tilanteessa muuten tässä.
 
  • Tykkää
Reactions: Annamaija 76
Onpa kyllä erikoista. En muista kerroitko, oletteko olleet siellä aikaisemmissa hoidoissa tai onko teitä siellä tutkittu? Meillähän oli nämä kaikki jo ns. hoidossa ennestään. On meilläkin kyllä vielä lääkärin tapaaminen, mutta silloin jo suunnitellaan sitten näitä hoitoja ja kierron synkronointia. Harmittaa kyllä teidän puolesta

Haluaisitko Annamaija jutella privaatisti? Me kun ollaan aika samassa tilanteessa muuten tässä.
Hei se olisikin kivaa! Olen vaan sellainen tekniikan ihmelapsi, että... Nyt kipaisen hakemaan aikuisen lapsen yökylään.
 
  • Tykkää
Reactions: Angervo76
vierailija
Olen se sama, joka kauhisteli vuoden jonoa.
En koskaan saa aikaiseksi rekisteröityä, mutta piti kommentoida että ei kannata hoitoja odotellessa kertoa niistä kovin monelle, mieli saattaa muuttua raskausaikana. Me emme ole kertoneet taaperoikäisen lahjasolulapsemme taustasta kenellekään. Ihmiset eivät ymmärrä näitä kuvioita ja siksi näin on helpompaa.
 
Oho, onpa siellä O:lla tosiaan ripeää! Toivottavasti @Annamaija 76 pääset myös nopeasti siirtoon asti.

Mitenköhän paljon ulkonäkö tosissaan vaikuttaa lahjoittajan löytymiseen, tai miten yksi yhteen pitää olla? Mietin esim. meillä, että kun toinen on tumma ja toinen vaalea niin eipä sillä lopulta olisi kauheasti väliä.
 
Onpa kyllä erikoista. En muista kerroitko, oletteko olleet siellä aikaisemmissa hoidoissa tai onko teitä siellä tutkittu? Meillähän oli nämä kaikki jo ns. hoidossa ennestään. On meilläkin kyllä vielä lääkärin tapaaminen, mutta silloin jo suunnitellaan sitten näitä hoitoja ja kierron synkronointia. Harmittaa kyllä teidän puolesta

Haluaisitko Annamaija jutella privaatisti? Me kun ollaan aika samassa tilanteessa muuten tässä.
Löysin tuon yksärin, mutta sinulle ei voi lähettää?
 
Oho, onpa siellä O:lla tosiaan ripeää! Toivottavasti @Annamaija 76 pääset myös nopeasti siirtoon asti.

Mitenköhän paljon ulkonäkö tosissaan vaikuttaa lahjoittajan löytymiseen, tai miten yksi yhteen pitää olla? Mietin esim. meillä, että kun toinen on tumma ja toinen vaalea niin eipä sillä lopulta olisi kauheasti väliä.
Eikös he lähinnä katso että ihonväri, pituus, silmien väri mätsäisi. Joitakin toiveita voi esittää; minulla oli ehdoton toive luovuttajan ruskeasilmäisyydestä kuten itsellänikin on. Ajattelin että nyt kun minun puolelta ei geenejä tule, olisi edes yksi asia joka viittaisi minuun. Vaikka voihan lapsi siltikin saada vaaleat silmät vaikkakin ruskeat onkin dominoiva.