Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Alma: hieno tulos, kyllä sinä nyt olet vahvasti raskaana!

Sela: Hyvä että otetaan heti tarkkailuun jos on jotakin erikoista. Ymmärrän että sinua pelottaa, itse olisin todennäköisesti ihan sekaisin pelosta. Mutta uskon että menee hyvin loppuun asti, ja niinhän se lääkärikin sanoi uskovansa. Päivä kerrallaan!

Terv. nyt lähes oireeton (siis raskausoireeton) Hathor 6+5

 

Tää mun nimimerkki Lapseton_87 ei jostai syystä näkyny tohon niin laitan sen tähän viesttiin


Aloitin sunnuntaina progynovan ja maanantaina olis ultra. Tänään sitten aamulääkken otettuani mulle tuli ihan hirveät alavatsakivut.. Soitin mun lääkärille ja suositteli tuleen huomenna käymään. Toivon vain ettei olis mitään vakavaa. Mulla on ollu koko ajan pientä pistelyä alavatsassa muttei näin rajua. Minutkin voi lisätä listalle jos joku jaksaa Eli Ultra tosiaan maanantaina ja alkionsiirto ois tarkoitus olla 27-28.10 ja ensimmäistä tosiaan yritetää

 

Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)
Cornelius (33) Haaveissa 1
Saaga (39)
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Miimi78,
Iituska (38), haaveissa eka
Jaasminia (xx)
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Marisabel (29) 4 siirtoa tehty, haaveissa eka
Iida-Karoliina (45), eka yhteinen (viides lapsi)
Lidia77 (33), eka haaveissa, 1. lahjasolut odotuksessa
Cava (30+), eka toiveissa, jonossa 1. lahjasoluhoitoon
Hathor (34), toka haaveissa
Typyliini (30) haaveissa pikkukakkonen
Tinulinen (32) eka haaveissa
Marbel (40+) toiveissa iltatähti
amv (34) eka, luovutetut solut -hoito
Älinä ()
Minni 73 (36) ekasta haaveileva

Hoito lähestyy
Utopia(25), haaveissa eka, siirto vko 43
Lapseton_87, toiveissa eka, siirto vko 43
Hillevi (40+) haaveissa eka, pas vko 44
Lotta(33) toiveissa eka, 2. lahjasolu ivf, pas vko 45
Sharlin (35) eka haaveissa, siirto vko 46
Olki ( ) toiveissa eka, siirto vko 47
OnniUnelma76 (34) haaveissa eka

Piinistelijät
plastex (33) eka yrityksessä, Tartossa 2 alkion siirto 2.9. ?

Plussanneet =) (sydämet nähty ultrassa)
Kaipuu, eka haaveissa, plussa 21.11.09, LA 31.7.2010 :heart:
Aliisa08 (26), ensimmäinen haaveissa, LA 27.10.2010. :heart:
Emilia (xx) LA 3.11.2010 :heart: :heart:
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, LA 13.11.2010 :heart:
lokakuu, (40+) toka, esikoistyttö kuoli kohtuun rv 26+ LA 26.12. :heart:
Teekuppi ( ) haaveissa eka, PASsiirto 6.5. LA 25.1. :heart:
sela (40) 2. yhteinen (1. kuollut hoitovirheeseen) LA 21.1. :heart:
Lyyra (), 3. lahjasolulapsi haaveissa, siirto 22.6. pp13 hcg 175
Tyyne73(36) haaveissa eka, 2 pakastealkioadoptio 5.8. pp13 hcg 109 :heart:
Hathor (34), toka, pp14 hcg 381, ultra 18.10.
Alma (34) eka haaveissa, alkioadoptiosta plussa 7.10.

Maaliin päässeet :flower:
Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Juuni (48) 2. lapsi tyttö 16.11.2009
Rudy, kaksostytöt 1/2010
Marru (35) esikoiskaksostytöt
Simmis (38) toinen lapsi, tyttö 1/2010
Vekara (45) eka yhteinen, peikkotyttö 2/2010
Pomppaduu (27) kakkonen, tyttö 2/2010
Nennuliini (35) eka lapsi, tyttö 3/2010
Vilhelmiina72 (37) ekat, terveet pojat 24.4.2010
Matilda (30) esikoinen, poika 7/2010
Minni007 (45) poika 12.7.2010
Discovery (40+) tyttö 9/2010

Taustalle siirtyneet
Dream73 (36)

 

Almalla mahtimäärä hcg:tä! :flower:

Sela toivotaan että kivut jäivät tuolle yhdelle reissulle ja seuraavalta reissulta pääset kotiin tuhisevan nyytin kanssa :hug:

Tervetuloa mukaan Lapseton_87! Toivottavasti vatsakipu on jo ohi, eikä mitään hoitoa estävää löydy :hug:

Mitenkähän Plastexin siirron kanssa kävi, listassa piinistelijöissä edelleen...

 

Siirteletkö Hillevi minut pois piinailijoista takaisin odottelee hoitoa porukkaan, kiitoksia.

Alma: Hienot on lukemat!
Lapseton_87: Tervetuloa ja onnea hoitoon.

Täällä odotellaan epäonnistuneen hoidon jälkeisiä menkkoja. Pistelen Procren-piikin 5-7 päivää ennen seuraavia menkkoja (marraskuussa), toisen piikin 28 päivän päästä ekasta piikistä ja siitä sitten lähdetään Zumenonilla kohti sitä viimeistä pakkasessa odottelevaa alkiota. Eli seuraava yritys taitaa väkisinkin mennä tammikuulle.

Itkin kaks päivää putkeen tämän epäonnistuneen PAS:in jälkeen. Tieto siitä, että pakkasessa on enää 1 ainokainen alkio odottelemassa alkaa pelottaa. Pitäis osata päättää mitä tehdään seuraavaks... Meidät laitettiin kyllä jo uudestaan jonoonkin. Ei haluais vielä ensimmäisen luovuttajan kohdalle luovuttaa, vaan yrittää uudestaan jonkun toisen munasoluilla. Tai kokeilla alkioadoptiota, en tiedä vielä...

Onneks on matka Jenkkeihin tulossa reilun viikon päästä. Saa vähän ajatukset muualle ennen seuraavaa koitosta. Toivottavasti Kaliforniassa on lämmintä.

Tsempitykset kaikille tasapuolisesti!

 

hillevi, siirrätkö minut piinailijoista hoidon odottajiin. raportoin negastani tuossa kk sitten.

nyt on suunnitteilla hoito marraskuulle tartossa. marraskuun alkupäivinä ensimmäiset lääkkeet ja siirto joulukuun alussa. nyt kuitenkin tämä edellinen kierto tuntuu venyvän. normaalisti 23 päivää, nyt jo 30. neljättä päivää on ihan minimaalista vuotoa, jota ei oikein voi laskea miksikään. tuli mieleeni jo ihan hassu ajatus, jotta jos olisinkin hoidotta välikierrolla raskaana? no, eipä nyt kuvitella höpöjä. taitaa olla vain hoidoista kierto sekaisin. pitää nyt seurata tilannetta ja ehkä siirtää hoitoa?

 

(.) NT-ultra oli torstaina. Kätilö oli tosi töykeä aluksi. Töksäytti kysyä, että minkä ihmeen takia te Viroon menitte hoitoon ja käytettiinkö siellä edes tiedän soluja vai otitteko jonkun toisten.... Menin aivan hämilleen ja totesin että tämä oli luovutettu alkio. Kätilö aivan ihmeissään että semmosiakinko saapi nykyään... No itse ultraus olikin sitten toinen juttu. Vatsan päältä ei näkyny hänen mielestään kunnolla joten katseltiin sitten emättimen kautta. Työnsi kuiviltaan sen anturan sisään ja pyöritteli ja heilutteli sitä sisässäni 45 min. Minä irvistellen yritin pitää jälkojani koukussa. Siinä pöydässä ei ollut jalkatukia. Taisto ei halunnut näyttää niskaansa millään. No näytti lopultakin ja turvotus oli ok. (0,8) Viikkoja oli ultran mukaan to jo 12+4. Mutta laskuissa mennään siirtopäivän mukaan. Ihanaa että kaikki oli ok.

Tyyne ja Taisto 12+4

 

OnniUnelma: Toivotaan että se yksi ainokainen alkio riittäisi! Miten edellisessä sulatuksessa kävi, selvisivätkö hyvin? Ja hyvää matkaa sinulle!

plastex: sinuna testaisin jo Olen aika monesti testannut "varmuuden vuoksi" kun olen jostain syystä ihmetellyt mitä kropassani tapahtuu. Eipäs ole toki muuta kun negaa koskaa ollut, mutta olenpa saanut mielenrauhaa ainakin ja katkaissut siivet haaveista. Ja eihän sitä koskaan tiedä... Toivottavasti hoitoa ei jouduta kuitenkaan siirtämään, jos siinä vain kierto oikuttelee.

Tyyne: Hienoa että kaikki oli ok! Oli kyllä töykeä kätilö, luulisi että ne siinä ammatissa osaisivat olla hienotuntoisempia, mutta aika usein kuulee tällaisia juttuja. Mutta lopputuloshan tuossa oli pääasia! Joko maha on kasvanut?

Terv. vihdoinkin pientä pahoinvointia poteva Hathor, rv 7+0

 

Heips!
Minut voisi laittaa PÄINITTÄJÄ Hoitolähestyy listaan. Meillä olisi tarkoitus tehdä siirto viikolla 44. Riikassa. ensimmäinen siirto. KIITOS
Nyt hoidoissa menossa Zumenon jonka sain luvan aloittaa eilen. Hyvän ultra tuloksen jälkeen jossa kävin eilen.
Alkaa hiukan jännäämään, mutta ihanaa kun aika kuluu ja siirto päivä lähenee..

Onnea plussanneille ja semppiä piinaajille.

 

Tyyne No ei ihme, ettei Taisto heti halunnut näyttää niskaansa tuollaiselle tyypille. Ärsyttää tuollaiset asioista tietämättömät kommentit.

Mua kyllä ärsyttää muutenkin aika paljon kaikki tällä hetkellä, menkat ja Zoladex implantti kiristelee..

plastex Toivotaan hyviä uutisia..

OnniUnelmalle oikein hyvää matkaa!!

 

Kävin nyt sit perjantaina siel väestöliitos ja mut tutkittiin niiden mahakipujen vuoksi. lääkäri ei löytäny mitää mut laitto vielä lähetteen oyssii jatkotutkimuksiin koska halus varmistaa ettei oo mitää tulehusta. Mitään ei kuitenkaan onneks löytyny ja hoidot jatkuu normaalisti. Huomenna aamulla ultra, ja pikkasen meinaa jo jännittää

terv Lapseton_87

 

Hei,

ultrassa on nyt käyty, ja siellä se pieni köllötteli ja sydän löi! :heart: Vieläkin on jalat ihan makaronina, jännitin kyllä "jonkun verran" kun siellä oven ulkopuolella odotettiin. Koko (9 mm) vastasi viikkoja 7+0, tänään on 7+2. Mutta se on vissiin ihan normaalia heittoa. Ajatelkaa, mulla on sentin kokoinen vauva! Piti oikein viivoittimesta katsoa

Hathor, helpottuneena

 

Heipä hei naiset! Pitää pistäytyä kuulumisia kertomaan, seuraan kyllä joka päivä ja peukutan urakalla kaikille hoitoja odottaville, piinistelijöille ja jo tärpänneille.
Ensikis onnea Alma74 hienoista hcg lukemista.
Onnea Hathor hienoista ultranäkymistä. Tuollaiset parin päivän heitot on normaaleja, ei sen kursorin asettaminen ole tarkkaa tiedettä ja heittelee mitat mittaajastakin riippuen.
Tyyne73, sattuipa ikävä ultraaja. Jos vaan osais tollasissa tilanteissa sanoa jotain, niin ei ehkä harmittais jälkeenpäin yhtä paljon. Mutta noita "koulutettavia" on maailma pullollaan. Yritä vaan laittaa kokemuksen tiliin, pää pystyyn hyvillä mielin. Pääasia että kaikki oli hyvin!

Omia kuulumisia: 31. raskausviikko alkanut ja ajatukset uskaltaa enemmän ja enemmän suuntautua ihanaan pikkuiseen, jonka tapaamme parin kuukauden kuluttua. Kaikki menee hyvin, vaikka panikoinkin aika ajoin. Viime viikolla oli lääkärikäynnillä pissassa pikkasen sokeria vaikka kolmen viikon takainen sokerirasitus antoi hienon tuloksen. Tämän aamuisessa kontrollissa sitten kaikki arvot normaalit jälleen. Verenpaine on kohonnut hiukan, ja siitäkös on iskenyt raskausmyrkytyksen pelko, vaikkei muita oireita olekaan. Puha, hysteerikko siis täällä. Ja liikkeitä tarkkailen kovasti päivittäin...Onneksi pikkuinen pääasiassa on aktiivinen vaikka sellasia huilipäiviäkin sattuu (ja paniikki iskee). Nyt rytmittyy liikkeet enimmäkseen myöhäiseen iltaan, yöhön ja aamuun, päivä on hiljaisempaa aikaa. Siis kunto hyvä ja kaikki hyvin. Seuraava kontrolliultra on meillä keskiviikkona. Ihana päästä vakoilemaan pikkuista taas.

Hienoa maanantaita kaikille toivoo lokakuu 30+1

 

minkälaisia lääkecocktaileja teillä on ollut PASsissa?????

menkat alkoivat (ei siis luomuyllätystä). tarton lääkäri laittoi jo viikko sitten spostilla samanlaisen hoitokaavion kuin tuoresiirrossakin (zoladex, zumenon, lugesteron, aspiriini). ja lisäksi uutena kortisoni. käydessäni tänään "suomenlääkärillä" hakemassa reseptejä, hän suositteli zoladexin jättämistä pois ja aloittamista suoraan zumenoneilla. lisäksi hän esitti, että aloittaisin lääkkeet jo tähän kiertoon eikä vasta marraskuulla. eli jo tänään!!! kysäisin asiaa tartosta sähköpostilla ja andrei piti tätäkin hoitokaaviota toteuttamiskelpoisena. mitään tarkempaa ohjeistusta ei kuitenkaan ole vielä tullut. aloitin nyt sitten "omatoimisesti" zumenonit jo tänään..... argh! meneekö tämä nyt ihan oikein......???

anteeksi omanapaisuus, mutta nyt tässä täpinässä ja epävarmuudessa ei pysty muuhun!

 

Hathorilla ihanat ultrakuulumiset. Upeaa kuulla, että siellä kaikki hyvin. Ja vaikka kokoa onkin vielä vain se 9 mm, niin aikamoiset kuhinat siinäkin pakkauksessa on meneillään, kun kasvu ja kehittyminen on vilkasta

Tyynelle toivottelen pitkää pinnaa ei-niin-avarakatseisten ihmisten kanssa. Kohtaamasi henkilö lienee yksi niistä, joiden ei ole tarvinnut vaivata päätään niinkin "yksinkertaisella" asialla kuin perheen perustaminen... Mut onneks on edes tämä keskustelupalsta, jossa jokainen ollaan melkolailla samassa veneessä ja valitettavasti tiedetään mitä tämä touhu on : /

Hoito lähestyy -lista näyttää varsin muhkealta ja kohtahan piinaajia on roppakaupalla. Eiköhän koiteta aiheuttaa tänne kunnon plussasuma pimenevien syysiltojen iloksi

 

Plastex: Olen ymmärtänyt, että Suomessa hoidot tehdään yleensä ilman oman hormonitoiminnan pysäytystä (Zoladex, Procren, Synarela tms.), jos ei ole erityistä syytä. Minulla tehdään jarrun kanssa, koska on taipumusta tiputteluvuotoihin, jotka jarrun käyttäminen pitää onneksi tehokkaasti loitolla. Kuulostaa, että sinulla ei ole mitään syynä pistää sitä Zoladexia ensin. Aloitan itse limiksen kasvattamisen huomenna eli siis IHAN samoissa aikatauluissa taas mennään

Iida-Karoliina ja Lapseton_87: Tervetuloa kirjoittelemaan!

Tyyne: Johan oli tapaus, meinasin melkein tuolilta pudota kun luin kokemuksiasi..

Utopia: Plussasumaa kannatetaan

 

Lotta, kiitos vastauksesta! kiva, jotta mennään taas samoissa! nyt paremmilla tuloksilla. sain juuri postia tartosta (edellinen ei ollut tullut perille). suositteli pitkää kaavaa hormonitoiminnan pysäytyksen kanssa, mutta antoi silti ohjeet lyhyeenkin. aloitan tänään zumenonin ja huomenna kortisonin. siirto on (toivottavasti) 4. tai 5.11. Mahtavaa, kohta pääsee taas tositoimiin ja ei tarvi odottaa joulukuulle!

 

Hei

En oo saanut aikaseksi kirjotella aikoihin... Asiaa kyllä olisi. Mutta nyt lyhyesti tuosta Tarton pas-kaavasta (samanlaisen ohjeen sain mäkin). Kävin viime viikolla meitä VL:ssä hoitaneella lääkärillä ja kerroin Tarton hoidoista ja ihmettelin ääneen juuri tuota jarrua. Lääkäri sanoi, että joskus sitä käytetään, jos FSH on koholla, koska voi olla, että pelkkä Progynova tms. ei jotenkin toimi. Olikohan niin, että pelkällä estroogeenillä oma kierto ja sen mukana ovis voi puskea lääkkeistä huolimatta läpi. Ymmärsitteköhän...?


Onnea HATHOR! <3 Ja jos en ole muistanut, niin Minnille ja Onniunelmalle hurjasti voimia!!!!




(Mulla muuten löytyi pieni polyyppi ja nyt olen jonossa polyypin poistoon ennen Tarton alkioadoptio-pasia, joka oli tarkoitus tehdä marraskuussa, mutta siirtyy ensi vuoteen... Saanpa siis sen toivomani hysteroskopian )

amv

 

plastex Oliskohan Andreilla käynyt vaan töppi, että laittoi molemmat.. itselläni ainakin oli PAS yrityksessä vain Zumenon+Lugesteronit pari päivää ennen siirtoa.. (Suomen hoidossa). Käsittääkseni hoidot aika samat kuin tuoresiirrossakin luovutetuilla. Kiva, että pääsette noin pian hoitoon! Itsellä aika tuntuu ikuisuudelta odottaa 17-18.11 asti.. Mutta kiva, että pääsee sinun ja Lotan puolesta jännäilemään.. pidetään peukkuja! Ja peukkuja myös Utopialle, Lapsettomalle ja Hilleville!!

Kiva amv että suhtaudut noin positiivisesti polyypin poistoon, onni onnettomuudessa. Ja ehkä se taukokin tekee ihan hyvää, kun teillä ollut niin tiiviiseen tahtiin hoitoja..

 

Minut voisi siirtää odottelee hoitoa porukkaan, kun seuraava PAS on tulossa vasta tammikuulla. Jospa Hillevi tekee tuon jossain vaiheessa, ei kiirusta.

Mukavia ultrakuulumisia Hathorilla ja Tyynellä. Pienen pienet elämän alut ne siellä kehittyy kovalla vauhdilla. Tyynen ultranneella raskautuminen on varmaan onnistunu pelkällä miesten kalsareiden näkemisellä, kun tuommosia sammakoita päästelee suustaan. Mä olisin varmaan vetässy jalat yhteen ja häippässy Onneksi sulla on kaikki kuitenkin hyvin ja Taistokin halusi näyttäytyä töykeästä ultraajasta huolimatta.

Täällä menkat alkoi sitten sopivasti just perjantaina, että oli varmasti maha kipeä ja mieli maassa viikonloppuna. Mulla on seuraavassa PAS:ssa mukana Procren x 2 (marras- ja joulukuussa) ja Zumet sitten 28 päivää toisen pistoksen jälkeen. Ensimmäinen kerta kun on jarru mukana. En tiedä oonko ymmärtäny väärin, mutta käsittääkseni se voi kuivattaa kiinnittymistä häiritsevää endoa ja jos auttaa vielä korkeasta FSH:sta kärsiviä, niin taitaa olla oikea ratkaisu. Vaikka ottaakin tosi koville sysätä seuraavaa hoitoa taas muutamalla kuukaudella eteenpäin, niin ehkä on hyvä hengähtää välillä ja koota taistelutahtoa ja kokeilla taas edes jotain uutta kuin aikaisemmissa siirroissa.

Hathor: Alkiot on selvinny tähän asti sulatuksesta ilman ongelmia. Tosin molemmilla PAS-kerroilla on otettu 2 alkiota kerralaan, nyt tuo viimeinen on yksinään. Toivotaan, että selviää samalla lailla kuin aikaisemmatkin.

Onko kenellekään teistä perusteltu miksi käytetään joko Progynovaa tai Zumenonia? Meillä on Progynova vaihdettu nyt takas Zumenoniin mitä käytettiin tuoresiirrossa. Mietin vaan itekseni, että onkohan siihen joku tietty syy eli onko nuo jotenkin erilaisia vaikutukseltaan.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille pimeydestä ja sateesta huolimatta.

 

Terveisiä taas täältä "taustalta". Olen käynyt kyllä lähes päivittäin lukemassa ja surrut OnniUnelman ja Minnin pettymyksiä ja toisaalta taas iloinnut Alman upeista uutisista. Elämä osaa todellakin yllättää, niin hyvässä kuin pahassakin. Kaikkea hyvää Alma odotukseesi! OnniUnelmalle hyvää matkaa, toivottavasti on oikein lämmintä!

Hathor, hienoja kuulumisia ultrasta! Sentin mittainen tirriäinen on kohta jo aika paljon isompi veijari.

Utopia, hyvä että olet rauhallisella mielellä. Peukut täällä pystyssä puolestasi... db

amv, voi kuinka ikävä polyyppiuutinen! Onneksi olet noin hyvillä mielillä kuitenkin. Positiivista on tietysti se, että pääset nyt siihen tähystykseen.

sela, voi toivottavasti verenpaine ja proteiinit laskevat normitasolle! Parempia vointeja jatkossa. :hug:

Hillevi, toivoa tosiaan on loppuun asti. :heart:

Olen tainnut aiemminkin todeta, että omat ajatukseni eivät pyöri niinkään mahdollisessa tulevassa hoidossa, vaan pikemminkin tuloksettomien lapsettomuushoitojen jälkeisessä elämässä (toivoa todellakin on loppuun asti, mutta miksi on niin vaikea uskoa sitä omalla kohdalla...?). Osittain siksi luin Anna-Kaisa Hakkaraisen lapsettomuuspäiväkirjan Ihmeet tapahtuvat muille. Päinvastoin kuin odotin, minulle kirjan lukeminen oli jollain kummallisella tavalla helpotus. Kirjan luettuani tajusin, että olen yrittänyt löytää elämääni iloa väkisin ja aivan liian suurella kammalla. Olen kai kuvitellut, että lapsettomuuskriisistä selviäminen tai siitä huolimatta eläminen tarkoittaisi sitä, että pitäisi pystyä olemaan esimerkiksi kokonainen päivä tai viikko iloinen ja onnellinen, vaikka vähempikin riittäisi. Nyt olen tehnyt pienenpieniä asioita, jotka tuottavat edes hiukan iloa: olen leiponut omenapiirakkaa, paistanut lettuja, lukenut kirjoja, polttanut kynttilöitä jne. Ihmeekseni onnistuin myös käymään katsomassa kaverin vauvaa ilman, että olisin sen jälkeen itkenyt silmät päästäni. Toki pikkukaverin näkeminen tuntui haikealta ja surulliselta, kun väistämättä mieleen tuli, että me emme ehkä koskaan saa pitää sylissä omaa lastamme. Kyynelille on aivan varmasti vielä oma aikansa, mutta olen iloinen, että se ei ole juuri nyt.

Lopuksi vielä puhtaasti yhteiskuntapoliittinen tilitys hiukan Tyynen ultrakokemuksia sivuten. Katsoin netistä paljon kohua herättäneen homoillan, enkä voinut näin lapsettomuuteen "tuomittuna", heteroavioliitossa elävänä olla miettimättä, kuinka moni näitäkin lapsettomuushoitoja pitäisi tuomittavina. Tuomitseminen kun on niin kovin helppoa. Pitäisikö meidänkin avioliittomme esimerkiksi mitätöidä sen vuoksi, että meistä kumpikaan ei kykene saamaan lapsia ainakaan ilman hoitoja, emmekä siten pysty "toteuttamaan luonnonjärjestystä"? Kuinka moni voisi sanoa hoidoista alkunsa saaneelle lapselle, että hänen ei olisi koskaan pitänyt syntyäkään? Keskustelu pisti kyllä miettimään, kannattaako sittenkään "tulla kaapista" näiden hoitoasioiden suhteen edes lähipiirissä vai elääkö vain elämäänsä parhaan kykynsä mukaan kaikessa hiljaisuudessa. En missään nimessä tällä nyt halua loukata kenenkään vakaumusta tai maailmankatsomusta - hämmästelen vain sitä, miten helppoa yhteiskunnassa on edelleen tuomita kaikenlainen normista poikkeava. Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka ovat valmiita asettamaan itsensä alttiiksi arvostelulle ja pystyvät siten omalta osaltaan ehkä hiukan lisäämään tietoisuutta (ja ehkä siinä sivussa myös ymmärrystä) lapsettomuudesta ja sen aiheuttamasta tuskasta.

:wave: jokaiselle pinolaiselle!

 

plastex Mulla on pas-siirrossa lääkityksenä Progynova (ensin oli 2x2mg ja pari päivää ennen siirtoa nostettiin 3x2mg) ja Progesteron (pähkinäallergian takia). Kyselin, miten pitkään jatketaan näin ja sain vastaukseksi, että joko 10. tai 12. viikolle. Voisin popsia "pieniä sinisiä pillereitä" vaikka kuinka pitkään: iho voi hyvin ja hiukset kiiltää! Proget taas... No, olen iloinen, kun pääsen niistä eroon.

Hyvä Cava! Sinussahan on poliitikon ainesta! Minä "raotin hiukan kaapin ovea" ja kerroin läheisimmille ystävilleni "koko karun totuuden raskautumisestani". Vaan sitten meni ovi tiukasti kiinni. En todella tahdo, että lapsi (olettaen, että kaikki sujuu niin kuin elokuvissa) kuulee jostain muualta olevansa jonkun muun lapsi. Olisi siinä pieni ihminen ulalla, kun meille syntyy ja kuitenkin on adoptoitu. Onneksi on aikaa ajatella, miten sitten mahdollisesti toimii. Iäkkäille vanhemmillemme tulemme kertomaan vain, että apua on tarvittu. En oikein usko, että he välttämättä ymmärtäisivät, vaikka selittäisi. Mieskin taitaa olla aika pihalla, kun hän kysyi "milloin me tehdään ne adoptiopaperit?" Ei sentään tiedustellut, milloin sossut tulevat tekemään tupatarkastuksen. Anoppi sai minut aikanaan ällikällä lyötyä, kun hän kysäisi, että "Ootko sinä ottanut niitä hoitoja?" Kelasin vyöhyketerapiasta kosmetologikäynteihin, mitä ihmettä hän tarkoittaa. Juu, lähestulkoon kaikkea tuli kokeiltua.

Minusta tämä alkioadoptio on ehdottomasti meille älyttömän tasa-arvoinen ja -puolinen juttu. Nyt lapsessa ei biologisesti ole kumpaakaan meistä. Mies vielä sulattelee asiaa. Hassultahan se tuntuu kun vällyjen välissä ei ole juuri vilskettä ollut ja olen raskaana. Joskus muinoin muka tekemällä tehtiin eikä petivaatteita tarvinnut tuuletella. Vaan niin on kiero minun kroppani, että ekoissa insseissä nöpötti aina 2 kunnon mollukkaa (ilman solua todennäköisesti) ja siimahännät olivat aktiivisia ja vesiperä vedettiin. IVF -yritykset paljastivat, että vaikka kuinka piikitän itseeni hormoneja, ei solun solua saada. Luovutetuilla munasoluilla (6kpl) saimme 4 top-alkiota aikaan, mutta mikään niistä ei edes yrittänyt kiinnittyä. Olin jo aika luovuttanut kun vielä tuli mahdollisuus alkion adoptioon. En uskonut että mitään tapahtuu ja otin (ja otan edelleen) tosi rennosti. PP 11 olin revittelemässä "kuten nuorena" ja kumosin siiderin jos toisenkin. Niin rennosti en toki enää ota, että tuoppeja kallistelisin Mutta lääkkeistä en nipota. En ihan aina muista, montako pilleriä on tullut otettua, 2 vain 3. Enkä Progejakaan ota kellon tarkasti. Kunhan nyt toisen aamulla (ennen klo 12) ja toisen illalla (klo 18 jälkeen). Ei näyttänyt haittaavaan suurpiirteisempi suhtautuminen. Saattoi jopa olla hyväksi!

Lippu korkealle naiset!

 

CAVA: Mun mielestä Päivi Räsänen on joissain kommenteissaan tuominnut täysin lahjasoluilla tehdyt hoidot. Myös kirkon kanta on ainakin joskus ollut lahjasoluhoitoja vastaan ja siksi oikeasti mietinkin tarkkaan, että kastetaanko lastamme ollenkaan ev.lut seurakuntaan. Kuitenkin lapsi kastettiin, mutta pappi ei tiennyt hoidoista ym. En sitten tiedä kuinka olisi käynyt, jos olisi asiasta kerrottu, että olisiko sitten suostunut kastamaan ollenkaan. Musta tuntuu ainakin kauhean pahalta, että jostkut on sitä mieltä, että meidän maailman ihanimman tyttäremme ei olisi joidenkin mielestä pitänyt syntyä ollenkaan. Hänen synnyttyään olen saanut taas elämäniloni takaisin ja elämä maistuu taas joltakin ja joku olisi sen valmis kieltämään. Kinkkisiä juttuja. Ja tietenkin aivan tavallisissa ihmisisssäkin on varmasti sellaisia, jotka ei meidän ratkaisua ymmärtäisi, jos siitä tietäisivät, mutta se ei mua niinkään haittaa.

ALMA: Onnea plussasta!!

Bardolino

 

Mietin samaa, että ahdasmielisyys on niin helppoa, jos ei ole koskaan omassa elämässä tapahtunut mitään, että olisi joutunut syvemmin miettimään asioita. Tästä kirkon kannasta lahjasoluhoitoihin tuli mieleen, että luin piispojen yhteistä mietintöä, jossa otettiin kantaa monenlaisiin kysymyksiin, ja yksi näistä aiheista oli lapsettomuushoidot (omilla ja lahjasoluilla). Piispat olivat lahjasoluhoitojen kannalla Suomen systeemin mukaan eli niin, että lapsi saisi halutessaan selville, kuka on ollut solujen lahjoittaja. Muistan joskus jonkun kielteisemmänkin kirkon kannan (niin kuin Bartsu mainitsi), mutta onneksi suunta on tässä suvaitsevaan suuntaan, vaikka tuo biologisen alkuperän lievä korostus tässä onkin.

 

ALMA: Ensinnäkin onnea plussasta! Sun(kin) onnistuminen herättää taas itsessäkin vähän toiveita (, vaikka olen sitä mieltä omalta osaltani kirjan nimeä mukaillen, että "ihmeet tapahtuvat muille".)
Mun piti myös sanoa, että olen (lyhyen kriisin jälkeen) ihan samaa mieltä sun kanssa siitä, että alkioadoptio on ehdottoman tasa-arvoinen ja -puolinen juttu.
Onnellista raskautta!


Omasta polyyppitilanteesta sen verran, että vaikka polyyppi oli tosi pieni eikä lääkärin mukaan pitäisi vaikuttaa raskautumiseen, voihan silti olla, että alkiot ei ole tarttuneet ko. syystä. Luin, että ainakin suuremmat polyypit toimivat kierukan tavoin estäen alkion kiinnittymisen. Teidän kohtalotovereideni kannattaisi siis pyytää lääkärin ultrata tarkasti, ja jos on epäily polyypista, tehdä tarkempi tutkimus eli nestettä kohtuun.

Tulen taas jatkamaan jorinoitani piakkoin. Täällä on ollut hyviä kirjoituksia asenteista.
amv