luotatteko helposti ystäviin,kavereihin?

[epäluuloinen]

mä olen sellanen että kun höpöttelen jonkun ystävän kanssa niin kotona mietin voi mitä tuli puhuttua,mitä jos se kertoo jollekin tai nauraa selän takana..mitähän se nyt aattelee musta tms myönnän että on huono itsetunto.. muilla vastaavaa?

 

[vieras]

No en todellakaan. Muiden ihmisten luotettavuus on nähty.

 

[vieras]

Mulla on ollu vastaavaa, mutta an enää nykyään jaksa ajatella koko asiaa. Ajattelen että jos hän tuntee tarvetta kertoa siitä jollekin, niin on vaan parempi että minä en tiedä sitä että ystäväni puhuu minun asioista jollekin, koska se tieto vaan lisäisi omaa tuskaani. Ignooraan nykyään tuollaiset ajatukset.

 

[ieras]

Luotan todellakin. Ystäviini. Ei ne olisi muuten ystäviä vaan pelkkiä kavereita.

Onko nää henkilöt joiden kohdalla tommosta pelkäät oikeita ystäviä?

 

[tytsi-89]

_Ystäviini_ luotan ihan 100%, kaverit on eri juttu.

 

[vieras]

En kovinkaan helposti. Siksi mietinkin aina tarkkaan kenelle puhun/höpöttelen mitäkin. Välillä oma epäluuloisuus harmittaa, koska se varmasti hidastaa uusiin ihmisiin tutustumista. Mutta olen vain sellainen.

 

[nope]

Luotin ennen ystävään, mut hän sitten pettikin minut ja sen jälkeen tää on ollut ihmeissään, kun mua ei ole oikein kiinnostanut sen seura. Sanoinki suoraan, että ystävä ystävän pettää vihamies ei milloinkaan..

 

[ädä]

Mulla on ollu vastaavaa, mutta an enää nykyään jaksa ajatella koko asiaa. Ajattelen että jos hän tuntee tarvetta kertoa siitä jollekin, niin on vaan parempi että minä en tiedä sitä että ystäväni puhuu minun asioista jollekin, koska se tieto vaan lisäisi omaa tuskaani. Ignooraan nykyään tuollaiset ajatukset.

Peesaan tätä. Jos jotakuta kiinnostaa mun asiani, niin siinähän juoruaa. Luottamus on paljon laajempi juttu kuin vain se, ettei puhu toisen asioita ympäriinsä. Se on sitä, että voit luottaa toisen haluavan sinulle hyvää, joten toimii sen mukaisesti. Epäluotettava ihminen ajattelee ensin omaa mielihyväänsä.

 

[ap]

no esim jos mun `ystävällä` on toinen ystävä kylässä kun menen sinne,niin se on jotenkin v.mäinen..ei kyllä myönnä sitä.. jotenkin arvostelee mun kasvatustyyliä tai kyselee asioita joihin mun vaikea vastata useamman läsnäollessa..

 

[bb]

mä olen sellanen että kun höpöttelen jonkun ystävän kanssa niin kotona mietin voi mitä tuli puhuttua,mitä jos se kertoo jollekin tai nauraa selän takana..mitähän se nyt aattelee musta tms myönnän että on huono itsetunto.. muilla vastaavaa?

Mä ajattelen aina ihan samalla lailla. Ja mulla on tässä asiassa aika huono itsetunto. Nyt vanhemmiten kun ikä on lähemmäs30, en enää uskalla luottaa vieraisiin niin paljoa. Enkä höpöttele uusille tuttavuuksille yhtä helposti kaikkea ja minusta saa aika sulkeutuneen kuvan aluksi