lukekaapas tämä!!

[Niina]

huomenta odottajille.. tässä vähän piristystä paivään ja pieni muistutus tulevasta!!

Ennen kuin minusta tuli äiti...
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti, nukuin niin myöhään kuin halusin, enkä
kantanut huolta siitä, kuinka
myöhään menin nukkumaan. Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti, siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti, en tullut ajatelleeksi olivatko minun
huonekasvini myrkyllisiä vai eivät. En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti, minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu, kakattu, syljetty,
pureskeltu, pissitty eikä nipistelty pienillä sormilla.
Ennen kuin minusta tuli äiti, minulla oli täydellinen
mielenhallinta,-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön. En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta
lääkärit voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti. En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi, etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi vaikuttaa elämääni
niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon. En
koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti, en tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on
ruumiini ulkopuolella. En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun
syöttää nälkäistä vauvaa. En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni
niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti, en ollut koskaan noussut ylös yöllä
kymmenen minuutin välein tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa. En
ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä, iloa, rakkautta, sydänsärkyä,
ihmetystä tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee. En tiennyt, että
voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.

Lämmin halaus jokaiselle äidille ja äidiksi tulevalle! toivoo: onnellinen 6 viikon ikäisen prinsessan tuore äiti!

 

[Jaa-a]

Joka toinen päivä tekisi mieli uskoa tuo - ja joka toinen päivä olens itä mieltä, että vain tuo alkuosa pitää paikkansa.

 

[heini]

aikas hassua.. tuolla vauvanhoito puolella mammat sano että totta on ja kyyneleet silmiin tulee ja täällä oli vähän outo vastaan otto.. mutta mun mielestä ainakin totta ja aivan ihana ja paikkaansa pitävä.. kyyneleet myös mulle tuli silmään..

 

[**]

Tuo todellakin pitää paikkansa, joka ikinen sana. Itellä reilu vuoden ikänen tyttö ja maalis-huhtikuun vaihteessa tulossa toinen. Nuo sanat on kuin suoraan suustani. =)

 

[Hormonit heittelee]

Kai sitä tällä puolella sit vielä hormonit heittelee ja kaikenlainen epävarmuus kaihertaa. Sinänsä ymmärrettävää.

 

[ihaa]

Täysin paikkaansa pitävä!!! Itselläni 1,6v. lapsi ja koko tunteidenkirjo on koettu....paljon voisi vielä tuohon lisätä erilaisia tunteita, niitä riittää loputtomiin rakkaudesta vihaan hetkittäin...

 

[aivan ihana!!!!!]

kiitos kun laitoit =o)

 

[Rankkaa on]

En taida olla valmis tällaiseen hullunmyllyyn. Kuulosta mun mielestä kauhealta eikä ihanalta. Ehkä joskus myöhemmin sit.

 

[dfghjvhjk]

se on niin hämmentävää, ku lukee tuommoista - voi tosiaan kuvitella et sit kun jos lapsen saa, niin tunne on valtava,suurin. mut yhtäaikaa ajattelee omaa äitiä ja vaikka miehen äitiä, jotka ovat jo ""menettäneet"" lapsensa...se on niin surullista, ku aattelee et miten hirveesti sitä lasta rakastaa, niin sit se vaan lähtee eikä paljon huutele perään... jotenkin ajattelis, että pitää muistuttaa itteä kokoajan ku lapset on pieniä, et ne on ihan omia ihmisiään, ei ensisijaisesti mun lapsia...kohta ne lähtee muille maille.ettei sit tuu niin karmeena se eteen että menettää ne. ei niitä paljo sit saa enää rakastaa ku ittekseen ajatuksissaan ja varmasti tuntis surua aina lapsiaan nähdessään, ikävä kouraisisi ja se miten osaton itse on niiden elämässä. ainakin mun mies, ei se ikinä oo yhteydessä äitiinsä, ei oma-aloitteisesti lähde käymään siellä kuin kerran vuodessa, sanoo et ei oo mitään tunnesidettä, ja siitä äidistä kyl kuvastuu suru, eikä kovin iloinen näytä olevan minusta vaikka on fiksu ihminen ja koittaa hymyillä ja halata...ja omankaan äidin kans en hirveesti nää, vaik oon aina koittanu aatella sitä et oon sen lapsi ja et miltä siitä tuntuu. äitini kanssa kyllä rakkaus on aina ollut olemassa, mutta näen myös veljistäni sen, että ei ne paljoo välitä.

 

[Ansku]

Ihana..toivottavasti saa kokea kaiken tuon tunteen..niisk

 

[tyttö82]

Tekstisi oli aivan ihana lämmin hali sinulle ja pikkuiselle vauvallesi!!