Löytyykö täältä junttiäitejä?

Alkuperäinen kirjoittaja Kotipsykologi:
Tarkoitan sitä junttiudella, etten ole nuori, trendikäs, kaunis, biletä juurikaan. Enkä meinaa tietenkään sitä etteikö nuorelle perhe olisi ykkönen. Tosin minulle se on ihan oikeasti ykkönen kun en halua/jaksa/kiinnosta lähteä minnekkään kuin vain nauttia tästä perheestä - jonka vuosien hapuilun jälkeen sain.

No mulla oli kyllä bilettämisvaihe silloin kun esikoiseni oli pieni. Panostin pukeutumiseen ja ehostamiseen, yleensäkin itseni kaunistamiseen. Nyt on vähän erilainen elämänvaihe, kun on noita lapsia tullut enemmän ja on vakituinen parisuhde.
 
Lisään vielä, että mulla on tämä perheen perustaminen mennyt vielä sellainen vanhanaikaisen periaatteen mukaankin vahingossa: ensin koulut, oma koti ja sitten perhe. Ei koulu rasittamassa sitä lasten kasvatusta jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotipsykologi:
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins:
"Vanhahan" mäkin jo olen, pian 37v, ja perhe on aina ollut ykkönen (myös sen kolmenkympinkriisin kourissa, jolloin tuli juostua yöelämässä normaalia enemmän). Piha ja kesäkukat on aina kuuluneet mun harrastuksiin, mutta pitkää koulutusta (tosin monta lyhyempää on tullut käytyä ) en omaa, enkä vielä(kään) vakituista työtä. Lapset on vain halunneet meille syntyä, kukin omaan tahtiinsa. Kaksi ylläripoikaa ja sekundäärisen lapsettomuuden jälkeen saatu tyttö... elämää on eletty, ja lapset on eläneet mukana, joten laskelmoimaan en ole edes päässyt. Enkä oikein päässyt ajatuksestasi kiinni, mitä tarkoitat vanhanajan äidillä - itse ajattelen sen olevan essu päällä hellan ja uunin välissä hommaileva, itse leivätkin paistava ja lapsille siinä samalla komentoa pitävä emäntä =)


Ilmaisin itseni kyllä tosi huonosti. Tarkoitin siis sitä, että alkaa nuo viherhommat, kodinlaittaminen jne. kiinnostamaan. Eipä olisi meikäläisestä moista uskonut joku vuosi sitten. Muutenkin alan luonnollisestikin omaa äitiäni muistuttamaan. Tosin nyt alkanut harmittamaan nämä kilot, joita tullut lapsen myötä.

No sitten olen kyllä junttiäiti :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotipsykologi:
Lisään vielä, että mulla on tämä perheen perustaminen mennyt vielä sellainen vanhanaikaisen periaatteen mukaankin vahingossa: ensin koulut, oma koti ja sitten perhe. Ei koulu rasittamassa sitä lasten kasvatusta jne.

Mulla myös, ensin ammatti, työ,oma asunto. Sitten lapset.. ja kun lapset vähän isompia, niin takas töihin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Termithän on vähän makuasia, mutta että junttiäiti - siksi että kasvattelee pihakukkia? :D

Voi sitä olla menevä, nuori jne vaikka perhe olisi ykkönenkin. Mun olisi vaikea kuvitella että jonain päivänä elämän sisältö olisi vain sitä pihakukkien kasvattelua, vaikka parhaillaan on suuret suunnitelmat siitä miten tehdään se kaunis kesäpiha meillekin :heart:

no mutta emilyn jopas sa sen sanoitkin fiksusti. ma olen ihan samaa mielta, vaikak tuosta nuoruudesta voidaan montaa mielta ollakin. itse toki koen itseni nuoreksi viela (34 v), vaikka moni, talla palstalla varsinkin, pitaa mua ikaloppuna. niin ja mun elaman sisalto on pihan ohella, tai edella, ruuanlaitto ja viinit ja leipominen B) :snotty: :)
 

Yhteistyössä