Loukkaannuinko turhasta? Neuvolasta kyse

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

Älähän nyt pillastu! Kaikilla meillä on lahjakkuutemme ja heikkoutemme. Ei se lastasi vialliseksi leimaa jos tarvitsee apua jollakin elämän alueella! Älä ota ittees tätä tilannetta!!!!!

 

Joo, on totta ettei hypyt onnistu. Tytöllä on "pehmeät" nivelet ja tasajalkahypytkin on vaikeita yhdellä jalalla hypyistä puhumattakaan. Samoin kiipeäminen ja sen sellaiset on vaikeita koska ei jotenkin osaa jännittää kehoaan ja hallita sitä. Luistelu on vaikeaa. Mutta tyttö on koko ajan kehittynyt omaa tahtiaan vähitellen. Minusta on väärin että verrataan taitavimpiin ja vaaditaan osaamaan samoja mitä taitavat liikkujat osaavat. Jokainen meistä on erilainen ja kehittyy omaan tahtiinsa. Minulle tuli tosi loukkaantunut olo neuvolakäynnistä. Jotenkin en itse näe ongelmaa lapsessani, enkä koe fysioterapiaa tarpeellisena. Mutta mennään nyt sitten vielä lääkärin vastaanotolle ja katsotaan, tuleeko lähetettä.

Sen vuoksi ammattilaiset ovat ja tekevät työtään, että näkevät nuo ongelmat verrattuna suureen joukkoon samanikäisiä lapsia. Listaathan tuossa itsekin hyvin selkeästi tyttäresi ongelmia, joihin hän voisi saada fysioterapeutilta apua, jotta kehittyisi nopeammin ja kehitys saavuttaisi/pysyisi ikätasoisena.

Kerron omasta kuopuksestani. Hänellä on ryhtivirhe, jota ei ilman skolioosimittaria huomaa. Onneksi on kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri, jotka asiaan kiinnittivät huomiota ja sitten käytiin fysioterapeutin luona yhden kerran. Hän tutki pojan ammattitaitoisesti ja antoi kotiin jumppaohjeet, joita noudattamalla saadaan ryhtivirhettä todennäköisesti korjattua, ja vältetään sillä aikuisiän selkävaivat.

 

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

No ei nähdä näkökulmaasi, koska se on ihan järjetön. Ei lapsesi ole viallinen, toivottavasti et ole mennyt niin hänelle sanomaankaan.

Tottahan se on, että tuon ikäisen pitäisi jo osata hypätä. Niinkuin joku jo sanoikin, ei neuvolassa laiteta lapsia paremmuusjärjestykseen, vaan ne testit ovat sillä tasolla, mitä lapsen PITÄISI jo osata.

Sehän on ihan huippujuttu, että teille on tarjottu apua! Hyvänä äitin tietenkin otat avun vastaan, etkä yritä pakottaa lasta muissa asioissa toisten edelle ja "paremmaksi". Auta lasta saavuttamaan ikäisensä taso.

 

No nyt en ymmärrä mitä sillä haluat opettaa lapselle että hän ei voisi mennä fysioterapiaan opettelemaan taitoja, mitkä ovat vähän heikompia kuin hänen ikäisellään yleensä, vaan opetat korvaukseksi jotain sellaista mitä hänen "ei" vielä pitäisti osata.. Ja siis tottakai myös lukemisen harjoittelu on hyvästä, mutta en tosiaan ymmärrä sinun pointtia, mutta ehkä vika on minussa..

 

Lapsen avuntarpeen kieltäminen on yksi pahimmista virheistä minkä voi vanhempana tehdä!!!!!!!!

Samaa mieltä.

 

Siis onko tää provo? Eskari-ikäinen joka ei osaa hypätä, sinusta vain vähän erilainen lapsi? Hohhoijaa...

 

Oikeasti mä olen pöyristynyt. Sä selittelet asiaa, että kaikki on erilaisia. Totta. Mutta luuletko, että se tuosta itsestään paranee. Lapsi tulee kärsimään paljon enemmän siitä, että sinä et tajua lapsesi parasta. Tuo ei ole mitään lapsen luokittelua huonommaksi vaan puuttumista asiaan lapsesi eduksi.

 

Eihän siitä pidä loukkaantua, että tarjotaan apua ongelmakohtiin. Ei tyttöä leimata vialliseksi vaan halutaan auttaa häntä oppimaan samat asiat mitkä muutkin ikäisensä osaavat. Minun kaksi poikaani ohjattiin puheterapiaan kun puheenkehitys oli viivästynyt, eikä tullut mieleenkään loukkaantua siitä saati ajatella, että pojat olisivat viallisia. Terapioista on yleensä hyötyä lapselle, eikä lapsi ajattele olevansa huono joutuessaan terapiaan, elleivät vanhemmat sitä hänelle korosta.

 

Ollaan vaan kiitollisia hienosta neuvolakärjestelmästä, sitä ei ole vielä säästösyistä ajettu alas. Jos lapsesi tarvitsee apuja ja tukea jossain asiassa ja sitä tarjotaan, niin ota se vastaan. Ylpeä saa omasta lapsestaan olla, mutta vääränlainen ylpeys ei ole lapsen parhaaksi.

 

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

Voi herranjestas! Minullakin oli lapsena ongelmia oppia lukemaan ja kirjoittamaan lukihäiriön takia ja lisäksi minulla oli eri mittaiset jalat. Aikuiset puhuivat näistä reilusti ja suoraan HÄIRIÖINÄ ja VIKOINA, jotka oli tarkoitus korjata tukiopetuksen ja fysioterapian ym. avulla. En muista, että olisin ikinä tuntenut huonommuutta siksi, että minulla oli joku häiriö tai vika, mutta näistä johtuva huonommuus, esim. se, että luin jonkun sanan ihan väärin ja muut nauroivat, kiusasi, mutta silloin lohdutti juuri se tieto, että minulla on lukihäiriö eikä se ole minun syytäni. Lukihäiriöstä huolimatta opin lukemaan ja kirjoittamaan ihan hyvin, samoin jaloistani tuli melko normaalit. Kiitos tästä kuuluu vanhemmilleni, jotka eivät vähätelleet ongelmiani, vaan vaativat ja itse hankkivat niihin apua.

 

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

En näe.Minulla on kaksi lasta jotka molemmat ovat saaneet ja saavat apua terapiasta (fysio ja puhe).
Vialliseksi lapsiani ei ole kukaan leimannut,päinvastoin.
Lapseni saavat tärkeää tukea kehitykseensä ja jo pienessä ajassa on tuloksia ruvennut näkymään.
On vahemman tehtävä huolehtia siitä että lapset saavat tarvitsemansa avun.Pitää ajatella lasta,ei itseään,ei muiden mielipidettä,vaan ja ainostaan lasta.Hänen parhakseenhan nuo tukitoimet ovat.

 

Uskomatonta miten voi loukkaantua siitä että lapselle tarjotaan apua. Lapsen parhaaksi se fysioterapia on.

 

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

No tässä näkyy sun asenne. Jos tyttö on itsekin huomannut että moni muu osaa paljon paremmin, niin miksei sitten saisi tässä heikossa asiassa "tukiopetusta"? En tosiaankaan ymmärrä näkökulmaasi. Ei tyttöä ole leimattu vialliseksi, muuta kuin sinun mielestäsi.

Fysioterapiassa on kivaa, itsekin olen käynyt! Lapsi hyötyy siitä varmasti, jos äiti ei torpedoi koko hommaa.

 

Kuten huomaat, täällä on useita muitakin joiden lapset tai jotka itse ovat onneksi apua ja tukea saaneet, kiitos mm. sen neuvolajärjestelmän jota usein arvostellaan ja haukutaan. Avun tarjoaminen on etu, josta ainakin itse olen kiitollinen.

 

En ymmärrä tota ajatusmaailmaa että leimataan vialliseksi. Kuka leimaa? Todella monet lapset nykyään käy erilaisissa terapioissa, oli se sitten fysioterapiaa, puheterapiaa tai muuta ja siinä ei ole mitään leimaavaa tai outoa. Terapiasta ja asiaan varhain puuttumisessa on lapselle ainoastaan hyötyä. En ymmärrä miksi se on sitten vanhemmalle niin kova pala nieltäväksi että ihan loukkaantuu? Kyse ei ole sellaisesta erilaisuudesta jolle ei voi oikein mitään tehdä, vaan kehitysviiveesta johon saa apua. Se ei ole mikään nolo tai hävettävä asia. Kuten sanoin, todella monella lapsella on jotain viivästystä ja on hienoa että asioihin puututaan varhain ja tehdään jotain sen sijaan ettei tehtäisi mitään ja lapsi joutuisi siitä kärsimään.

 

Mulla on 4 lasta,joista kaksi on käynyt fysioterapiassa,yksi puheterapiassa toinen toimintaterapiassa.

En ole missään vaiheessa ajatellut,että tarvis loukkaantua,vaikka lapseni on sinne ohjattu :O

Sieltä on apu saatu ja enää ei yksikään käy missään noissa mainituissa,hoito toimi.

 

mulla on käynyt 8v jo 2v fysiossa,ja se on kuulemma kivaa ku siel jumpataan ja taiteillaan ja hierotaan.lapsella taas liian jäykät nilkat että varvistelee...kandee käydä.

 

Vastauksena kysymykseesi - loukkaannuit turhasta. Se on mahtavaa, että Suomessa on vielä jäljellä näitä tukiverkostoja, kuten nyt vaikkapa fysioterapeutin palvelut. Miten se auttaa lastasi liikkumaan, että opetat häntä lukemaan? Minusta on todella harvinaista ettei eskari-ikäinen osaa hyppiä, eli siinä mielessä lapsesi todella on "erilainen". Ei tarvitse verrata "parhaimpiin", voi verrata vaikka keskimääräiseen 2-vuotiaaseen.

 

olisiko nyt LS-ilmon paikka?

 

[QUOTE="aapee";28014160]Eli te ette näe näkökulmaani? Jotenkin tuntuu, että lapseni leimataan vialliseksi. Onhan hän jo nyt varmasti huomannut, että kaverit menevät lujempaa ja luistelevat, hiihtävät, polkevat pyörää paremmin, kiipeilevät, mutta ollaan kotona puhuttu että kaikki on erilaisia. Yritetään nyt kompensoida opettelemalla lukemaan ennen koulun alkua syksyllä, että olisi siinä parempi.[/QUOTE]

Ilman terapiaa tulee aina olemaan ns huonompi.Lapsen parasta on PÄÄSTÄ fysioterapiaan!

 

Mun 3v:lle just eilen laitettiin lähete puheterapeutille, oisko mun pitäny loukkaantua? Harmi kun en hoksannut.

 

Mun 3v:lle just eilen laitettiin lähete puheterapeutille, oisko mun pitäny loukkaantua? Harmi kun en hoksannut.

Meilläkin kävi 5-vuotias puheterapiassa kun ei osannut sanoa ärrää. Voi sitä onnistumise riemua ja sitä puhelinrumbaa kun oppi; halusi soittaa ihan kaikille ja sanoa kunnolla ärrän

Mutta joo, siis ois kai munkin pitänyt loukkaantua. Kaikkihan on erilaisia ja mun lastanihan ei vialliseksi saa sanoa! Ei kaikki voi ärrää osata, eikä sitä nyt voi parempiin verrata! Voi hitto, pitäisköhn mun haastaa nyt neuvolantäti oikeuteen tästä..

 

Meillä lapsi aloitti 4-vuotiaana toimintaterapiassa vastaavista syistä, joten minusta on korkea aika, että sinun lapsesikin saa apua! Motorisilla ongelmilla on todettu olevan yhteys kouluaikaisiin oppimisvaikeuksiin, joten mitä aikaisemmin todetaan ja saadaan kuntotus käyntiin, sen parempi!

 

Todellakin loukkaanut turhasta! Miksi et halua selvittää, jos onkin jotain vialla? Se on lapsen parhaaksi, että selvitetään ja saa apua/tukea jos tarvii.

 

Ihan turhaan vedät herneet nenääsi. Ensinnäkään mitään fysioterapiaa ei välttämättä edes aloiteta, vaan pääsette nyt alkuun asiantuntijan tutkimuksiin, missä katsotaan, että onko sille fysioterapialle tarvetta.

Jos sitä tarvetta on (mitä todennäköisimmin on), niin eikö se ole hyvä, että lapsesi saa apua asiantuntevalta taholta. Jos lapsesi on vielä itse huomannut, ettei osaa samaa kuin muut, niin tuollapa saa sitten apua.

Kuulostaa aika naurettavalta tuo lukemaan opettelu pätemisen takia, toivottavasti edes osaat opettaa nyky opetustavalla, ettei lapsesi joudu silmätikuksi sen takia, että lukee vanhanaikaisesti tavaamalla.