Loukkaannuin ainakin vähän, veljenvaimon käytös

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Oletko miettinyt miksi se veljen vaimo ei ole voinut suoraan sanoa että ei halunnut tulla vaan menee mummollaan? Kyllä muakin ärsyttäis tuollaiset pakolliset juhlat, toiset niitä tykkää järjestää ja olla isolla porukalla ja toiset ei. Hyväksy se.!
 
[QUOTE="a p";23692140]Oikeasti aika uskomatonta kuinka itsekkäitä noin moni on. Ei ajatella kuin mitä itse haluaa ja mikä itselle paras. Voisko joskus ajatella sitä puolisoakin? Veljestä huomasi että häntä harmitti. Oli sit suurimman osan iltaa grillimestarina.[/QUOTE]

Juu, itse koen itsekkyyden tässä ihan hyveenänikin. Jos heittäytyisin siihen että teen aina kaiken muiden mielen mukaan niin olisin varmasti riskissä väsyä.

Ja tosissaan, jos jatkuvasti ravataan kylässä ja kestitään itse vieraita omassa kodissa niin en pidä kovin suurena itsekkyytenä sitä että sen kerran sitten mielummin jää kipeän vauvan kanssa kotiin. Ymmärtäisin tuon loukkaantumisen jos kyseessä olisi ihminen joka ei koskaan tulisi kylään eikä osallistuisi mihinkään juhliin tai illanviettoihin eikä kutsuisi itse sukulaisia luokseen.

ps. jos veli oli harmiintuneen oloinen niin ehkä syy oli jopa siinä että heillä oli ollut riitaa keskenään ja siksikään vaimo ei halunnut tulla mukaan
 
En kyllä osaisi tuollaisesta loukkaantua. Ainakin itse koen kipeän vauvan kanssa hankalaksi nuo sisään-ulos-juhlat. Suurin osa on ulkona, itse sairaan vauvan kanssa sisällä ja ovi on jatkuvasti auki. Jään mieluummin kotiin:)
 
Eiköhän ole ihan ymmärrettävää, että jokainen nauttii jos muu perhe on joskus pois ja saa olla vaan pienimmän/vauvan kanssa, on rauhallista ja mukavaa. Jos on siis monta lasta.

en loukkaantuisi tuosta ollenkaan. Meillä on vaan 2 lasta, mutta olisi ollut aivan valtavan suuri helpotus, lastenhoito kuin leikkiä jos isovanhemmat olisivat asuneet lähellä ja edes kerran kuukaudessa joku olisi hakenut leikki-ikäisen päivällä ja vienyt puistoon tai kotiinsa kylään.
 
Juu, itse koen itsekkyyden tässä ihan hyveenänikin. Jos heittäytyisin siihen että teen aina kaiken muiden mielen mukaan niin olisin varmasti riskissä väsyä.

Ja tosissaan, jos jatkuvasti ravataan kylässä ja kestitään itse vieraita omassa kodissa niin en pidä kovin suurena itsekkyytenä sitä että sen kerran sitten mielummin jää kipeän vauvan kanssa kotiin. Ymmärtäisin tuon loukkaantumisen jos kyseessä olisi ihminen joka ei koskaan tulisi kylään eikä osallistuisi mihinkään juhliin tai illanviettoihin eikä kutsuisi itse sukulaisia luokseen.

ps. jos veli oli harmiintuneen oloinen niin ehkä syy oli jopa siinä että heillä oli ollut riitaa keskenään ja siksikään vaimo ei halunnut tulla mukaan

Miksi loukkaannut jonkun toisen luonteesta? Jos joku ei pidä pippaloista, ei muualla eikäkotonaan? Onko tuo syy loukkaantua?

Ihmiset ovat kovin suvaitsemattomia ja rasistisia nykyään. ennen kyllä sallittiin se, että joku viihtyi vaan kotonaan.
 
[QUOTE="arg";23692180]Oletko miettinyt miksi se veljen vaimo ei ole voinut suoraan sanoa että ei halunnut tulla vaan menee mummollaan? Kyllä muakin ärsyttäis tuollaiset pakolliset juhlat, toiset niitä tykkää järjestää ja olla isolla porukalla ja toiset ei. Hyväksy se.![/QUOTE]

peesi
 
älä nyt veljen harmituksista huolta kanna, iso mies hoitakoon asiansa sinun liittoutumatta. älä luo asetelmaa, jossa lyöt kiilaa heidän väliin. se kostautuu aina lapsille.

anna veljen vaimolle lisää liekaa äläkä ole innokas tuomitsemaan tai ottamaan asioita henkilökohtaisesti.
 
Olimme 500 km päässä kotoa kylässä ja siinä lähellä asui miehen serkku perheensä kera. Oli sovittu että mennään porukalla erääseen huvipuistoon, no tämä rouvapa ei ilmestynytkään paikalle vaan serkku lapsineen. Ymmärsin kyllä täysin kun serkku sivulauseessa huomautti että Tiina ei lähtenyt, tuli vähän sanakopua aamulla. Meillä oli hauska päivä ja serkku lapsineen tuli vielä tätinsä luo jossa me olimme yöpymässä. En vedellyt herneitä, vaikka kovasti olin odottanut Tiinan tapaamista.
 
No huh. On sun elämä vaan vaikeeta ap. Onko tä veljen perhe jotenkin silmäätekeviä tai pidtäkö heitä jotenkin parempana väkenä vai miksi ihmeessä sinulle on ongelma siitä veljen vaimosta ?
 
minä saisin olla kuule aina herne nenässä tuollaisesta. Meillä miehen veljen avokki ei tule koskaan mihinkään meidän juhliin. Ovat lapsettomia ja meidän esikoisen kummitätikin, mutta hänellä on sosiaalisten tilanteiden pelko ja jo esikoisen (kummipoikansa ) synttärit on kova paikka tulla ja ylleensä ei tulekaan ( 6v aikana ollut ristiäisissä ja yhdet synttärit ) aluksi tuntui pahalta, mutta nyt ymmärrän jo oikein hyvin. Aina lähetän kuitenkin kutsun kummankin nimellä, vaikka tiedän, että miehen veli sieltä vaan tulee :)
 
Minäkään en aina lähde miehen sukulaiskekkereihin, vaikka mitään riitaa tai erimielisyyksiä ei kenenkään kanssa ole. Tietyissä tilanteissa miehen sukulaiset vaan toimivat niin eri tavalla kuin mihin itse olen tottunut, että ärsyynnyn. Välillä kaikki tehdään hankalimman kautta tai sitten saadaan jotain ihme päähänpistoja, niin kuin esim. eräänä juhannusaattona illalla klo 20 aikoihin saivat yhtäkkiä älynväläyksen ryhtyä talkoilla tekemään rästissä olevia pihatöitä jne. Kutsutaan grillailemaan ja viettämään leppoisaa juhannusiltaa, ja sitten yhtäkkiä alkaakin työleiri... Eli kun tällaisia ylläreitä voi olla tiedossa, niin joskus todellakin varmuuden vuoksi jätän menemättä. Useimmiten kyse kuitenkin pienemmän mittakaavan sähellyksestä ja säätämisestä, mutta silloinkin ärsytyskynnys ylittyy. 3 pienen lapsen kanssa on vaikea olla mukana kun suunnitelmat voivat heittää häränpyllyä ihan miten vaan.,
 
[QUOTE="höh";23692231]Miksi loukkaannut jonkun toisen luonteesta? Jos joku ei pidä pippaloista, ei muualla eikäkotonaan? Onko tuo syy loukkaantua?

Ihmiset ovat kovin suvaitsemattomia ja rasistisia nykyään. ennen kyllä sallittiin se, että joku viihtyi vaan kotonaan.[/QUOTE]

Missä kohtaa olen sanonut loukkaantuvani? :O

Ei, ymmärrän toki sitäkin ettei ihminen tykkää juhlista tai sukukokoontumisistä. En itsekään noista enempää välitä. Sanoin vain ymmärtäväni sitä että joku loukkaantuu jos toinen ei koskaan osallistu mihinkään eikä kutsu kylään jne. Olen kuitenkin kompromissien kannalla, eli vaikka en itse pitäisi juhlista enkä edes välittäisi miehen suvusta niin silti näkisin että velvollisuuteni olisi käyttäytyä aikuismaisesti ja taata lapsilleni kontaktia isänsä sukuun. Eli kyllä nyt joihinkin juhliin ja illanistujaisiin voi osalliistua, vaika sitten sopien etukäteen miehen kanssa että lähdetään aiemmin pois. Joskus voi kutsua niitä sukulaisia kylään tai sopia tapaamisia jonnekin muualle. Jos ei siis koskaan osallistu mihinkään eikä edes voi normaalia kyläilyä harrastaa niin ymmärrän että siitä voi joku loukkaantuakin. Kyllähän se miehen sukulaisillekin voi tuntua oudolta jos eivät koskaan näe poikansa/veljensä puolisoa eikä ehkä vauvaikäisiä lapsiakaan.

Mutta tässä ap:n tapauksessa ei käsittääkseni ollut kyse siitä ettei tuo veljen vaimo koskaan kävisi kenenkään luona, vaan siitä että ahkerasti vieraileva ja ihmisiä luokseen kylään kutsuva äiti halusio nyt jäädä yksistä grillijuhlista pois kipeän lapsensa kanssa. Ja se on mielestäni ihan ymmärrettävää.
 
Ei kannata tästä loukkaantua, jos pienen nuhaisen lapsen äiti katsoo parhaimmaksi jäädä lapsen kanssa pois juhlista. Kyllä minäkin jäisin!

Ymmärrän kyllä harmistuksesi juhlien järjestäjänä, mutta anna ajan kulua, niin huomaat ajattelevasi tästäkin tapauksesta ihan eri tavalla.
 
[QUOTE="vieras";23691978]Mä voisin tehdä noin. Pidän omista ja mieheni sukulaisista ihan sopivasti. Ollaan väleissä ja kyläillään. Mut en vain jaksaisi mitään grillijuhlia tai juhannuskirmailuja millään muulla porukalla kuin oman perheen voimin. Usein jättäydyn moisista huvituksista pois. Joskus tekosyyllä, joskus sanon suoraan. Nyt jo kauhistuttaa ensi kesän serkkutapaaminen. En niin yhtään haluaisi olla siinä tilaisuudessa. Ja toisaalta mulla ei ole mitään yhtäkään mun serkkua vastaan. En vain ole juhlaihminen.[/QUOTE]

En voi kuin ihmetella naita vastauksia, kylla Suomessa on eristaytynytta ja tokeroa porukkaa.

Jos pari kertaa vuodessa kutsutaan johonkin sukujuhliin, niin mielestani on ihan kohteliasta menna paikalle. Ihmeellista kun suomalaiset viihtyvat vain omissa oloissaan tai ydinperheensa kanssa.
 
Ymmärrän loukkaantumisesi. Oli tuon veljen vaimon syyt jäädä pois teidän juhlista mitkä tahansa, niin todella typerää ja ajattelematonta hehkuttaa fb:ssa olleensa jossain muualla.
 
Olisin varmaan jäänyt itsekin kotiin nuhaisen vauvan kanssa. Siis sekö on kamalaa, että kertoi että oli kivaa vauvan kanssa kahdestaan? Vai, että kävi vanhemmillaan? Jälkimmäinenhän on ihan eri asia kuin joku miehen sukugrilli-ilta.

Ihan turhasta loukkaannut. Ja jos veljesi oli pettynyt, niin se on tasan veljen ja hänen vaimonsa välinen asia, että miksi.
 
[QUOTE="a p";23692172]Meidän suku kokoontuu todella harvoin yhteen. Mummola ei ole se paikka mihin voi kaikki sisarukset kerralla ängetä. Nyt ollaan yritetty kerran vuodessa kokoontua yleensä noihin pikkujouluihin. Virallisia juhlia todella vähän. Esim ristiäisiin kutsutaan vain kummit ja isovanhemmat. Viime jouluna lupasi tämä veljen vaimo et keskustelee toisen veljen vaimon kanssa kumpi järjestää pikkujoulun vaan jäipä sit järjestämättä kokonaan.[/QUOTE]

Voi hitto sun kanssas. Onneksi en ole sinulle sukua....
 
[QUOTE="vieras";23692280]Minäkään en aina lähde miehen sukulaiskekkereihin, vaikka mitään riitaa tai erimielisyyksiä ei kenenkään kanssa ole. Tietyissä tilanteissa miehen sukulaiset vaan toimivat niin eri tavalla kuin mihin itse olen tottunut, että ärsyynnyn. Välillä kaikki tehdään hankalimman kautta tai sitten saadaan jotain ihme päähänpistoja, niin kuin esim. eräänä juhannusaattona illalla klo 20 aikoihin saivat yhtäkkiä älynväläyksen ryhtyä talkoilla tekemään rästissä olevia pihatöitä jne. Kutsutaan grillailemaan ja viettämään leppoisaa juhannusiltaa, ja sitten yhtäkkiä alkaakin työleiri... Eli kun tällaisia ylläreitä voi olla tiedossa, niin joskus todellakin varmuuden vuoksi jätän menemättä. Useimmiten kyse kuitenkin pienemmän mittakaavan sähellyksestä ja säätämisestä, mutta silloinkin ärsytyskynnys ylittyy. 3 pienen lapsen kanssa on vaikea olla mukana kun suunnitelmat voivat heittää häränpyllyä ihan miten vaan.,[/QUOTE]

No voi itku. Surullista että sinulla ei ole yhtään joustavuutta toisten tapoja kohtaan. Jos olisisin miehesi, olisin todella loukkaantunut että et edes yritä sopeutua.
 
Meillä ei mies käy oikeestaa koskaa missää sukukekkereissä, en oo ees tajunnu miettiä et tarvisko sitä ajatella et joku loukkaantuu siitä.. :D Enkä mäkää lähe niide sukukekkereihin ellei ole pakko.. Kaikki ei vaan tykkää käydä sukuloimassa.

Mitä noista itteensä ottaa..
 
Meillä ei mies käy oikeestaa koskaa missää sukukekkereissä, en oo ees tajunnu miettiä et tarvisko sitä ajatella et joku loukkaantuu siitä.. :D Enkä mäkää lähe niide sukukekkereihin ellei ole pakko.. Kaikki ei vaan tykkää käydä sukuloimassa.

Mitä noista itteensä ottaa..

Kylla suomalaiset ovat sitten ihmeellinen kansa, melkein kaikkialla maailmassa suku ja perhe ovat tarkeita, Suomessa heita jopa valtellaan.

No maassa maan tavalla, eipa ole mitaan kiiretta palata koska toivon etta oma lapseni oppisi vahan perhekeskeisemman kulttuurin. Enpa haluaisi olla Suomessa jarjestamassa mitaan perhejuhlia koska nakojaan puolet porukasta ajattelee etta mita turhaa edes osallistua kun ei vaan huvita viettaa aikaa suvun kanssa.
 
Ootko ajatellut, jos veljelläs ja hänen vaimollaan on ollut vaikka riitaa? Tai vaikeaa jo vaikka pidemmän aikaa? Ei silloin jaksa lähteä yhdessä sukukekkereihin teeskentelemään.
 
No voi itku. Surullista että sinulla ei ole yhtään joustavuutta toisten tapoja kohtaan. Jos olisisin miehesi, olisin todella loukkaantunut että et edes yritä sopeutua.


Ai yhtään joustavuutta...? Onko sinusta siis ihan normaalia, että kutsuvat viettämään leppoisaa juhannusiltaa grillailun ja saunomisen merkeissä ja sitten yhtäkkiä pitäisikin tämä suunnitelma unohtaa ja alkaa raatamaan. Ei auta edes ehdotus, että mitäs jos vaikka seuraavana viikonloppuna pidettäisiin ne talkoot... Ja kiva siinä ryhtyä mihinkään hommiin kun lasten kanssa pitäisi ryhtyä jo iltatoimiin pikkuhiljaa. Voisin sanoa, että heiltä sitä joustavuutta puuttuu.

Ihan sama kaikessa muussakin. Eli mikään sovittu ei pidä paikkansa ja aikataulut heittelevät ihan tunneilla. Eivät oikein ymmärrä, että lasten kanssa ei esim. ruokailua voi yhtäkkiä siirtää parilla tunnilla eteenpäin.

Eli joidenkin kanssa on vaan tosi vaikea sopia mitään ja se yhdessä oleminen ja tekeminen menee niin kamalaksi säätämiseksi, että ei siinä kukaan enää nauti. Sitten lopulta itsekin nämä säätäjät sanovat, että olisi sittenkin pitänyt tehdä toisin asiat. Eli tietynlainen maalaisjärki puuttuu kaikesta tekemisestä.

Mutta joo, siis erilaisia ihmisiä ollaan ja eihän sille mitään voi. Aina ei vaan jaksa. Ei kyllä jaksa miehenikään, joka on jo tottunut hoitamaan asioita "järkevämmällä" tavalla.
 

Uusimmat

Yhteistyössä