Loukkaa kun lapsen ulkomuotoa arvostellaan

Jo synnytyksen jälkeen viime kesänä sain monelta hoitajalta kuulla että lapseni posket ovat kuin puolivuotiaalla. Poskien paksuudesta on kuullut sen jälkeen tasaiseen tahtiin ja epäillään että lasta syötetään jatkuvasti. Lisäksi ainakin 3 läheistä on maininnut kuinka isot kädet lapsellani on. Tyttäreni on kaunis, eläväinen, hymyilevä ja isokokoinen (kuten vanhempansakin, pitkiä ja pitkäsormisia), eikä tosiaankaan lihava. Pituus menee +2,5 ja paino 0 käyrällä. Onko vain pieni ja siro vauva kehujen arvoinen ihana söpöliini?

 

meidän esikko oli pyöreä...siis todella pyöreä..mut sitten ku neiti lähti kävelemään niin solakoitui..
ei sitä kannata ottaa vakavasti..ikäväähän se on kuunnella mut anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos

 

Mun likalla oli kans aika isot posket kun hän syntyi, profiilissa on kuva. Muuten likka on sitten koko ikänsä ollut hoikka, vauvana oikiastaan aika laiheliini. On ne posket pienentyneet, mutta pyöreyttä niistä löytyy edelleen. :heart:

 

Ja mun mielestä taas vauvan kuulukin olla semmoinen pyöreä ja pehmoinen. :heart:
Mutta tottakai se tuntuu äidistä pahalta kun sitä kaikkein arvokkainta ja rakkainta joku "arvostelee", vaikkei ehkä edes tarkoita kaikkea mitä sanoo.
Me ollaan saatu aika monta kertaa kuulla ihmettelyjä pojan lyhyydestä, "näyttää niin pieneltä" jne. Vaan eipä olla pitkiä me vanhemmatkaan.

 

Voi, älä ota noita negatiivisesti, todennäköisesti niitä ei ole tarkoitettu niin! Mun vauvasta kaikki muisti kyllä sanoa sen kuuluisan "on ollut kotona ruoka-aikaan"-kommentin ja niinhan se oli Tyttö oli miinuskäyrällä pituudessa ja plussalla painossa ja ihanan pyöreähän tuo oli. Mutta mun mielestä vauvoilla sellainen pyöreys on yleisesti kehuttava asia, vauvan ikäänkuin kuuluu olla pyöreä ja pulska vauva "tarkoittaa" äitiä, jolla maitoa ja huolenpitoa riittää. Ei tietenkään oikeasti, mutta tarkoitan, että kun vauvan poskia kehutaan isoiksi, se on vähän sama kuin naiselle kertoisi tämän olevan ihanan hoikka.

 

Meillä anoppi oli yhessä vaiheessa oikein erikoistunu mollaamaan meiän esikoista ja vertaili jatkuvasti muihin lapsiin, tietty meiän tytön tappioks. Tyttö ollu koko ikänsä melkein päätä pienempi muita. Saattoi sitä ihan ääneen ihmetellä...

 

On se vaan kumma miten joiltain ihmisiltä se negatiivisten asioiden sanominen luontuu niin hyvin. Mielestäni parempi olla hiljaa kuin sanoa jotain loukkaavaa. Älä välitä. Meillä äideillä se herkkyyskynnys on oman lapsen kohdalla erityisen matala. Minulla ainakin. :hug:

 

Vauvojen kuuluukin olla pulleita ja pehmoisia. Mulla oli kaks pulleeta vauvaa :heart: :heart: jotka ajoittain haisi maito-oksennukselle :x

 

Minusta nuo ovat kehuja: monen mielestä vauvan kuuluukin olla pyöreä. Mutta oma lapsi on aina ollut liiankin sirpakka, joten jos itse olisin jonkun vauvan poskien pyöreydestä sanonut niin olisin sen ihailuksi tarkoittanut.

nim. ei todellakaan pyöreäposkisen vauvan-äiti.

 

Vauvan poskethan kuuluu olla pyöreät! Se on lihasta kaikki, että jaksaa imeä!

Tyhmät kommentoijat. Jätä omaan arvoonsa.

 

Loukkaa se.

Täällä taannoin joku valopää muisti mua yv:llä, jossa haukkui poikaani vammaiseksi ja muotopuoleksi, niin ja olikohan vielä ällöttävän rumaksi.

Täytyy sanoa, että ikinä en ole suuttunut ja pahoittanut mieltäni samaan aikaan niin paljon.

 

mä en osannut kyllä ottaa mun vauvan pyöreiden poskien tai isojen käsien ja jalkojen kommentointia negatiivisena asiana.

tai siis ootko ap varma että ihmiset tarkoittavat sillä kommentoinnilla jotain pahaa? Olen minäkin esim joskus sanonut jostain vauvasta että onpa pieni eikä sekään ollut mitenkään ilkeällä tavalla sanottu. sitä en tiedä otettiinkohan sekin sitten niin...

 

Huolet pois,sun pienes on taatusti mitä suloisin ilmestys poskineen ja pyöretensä kera!Munkin mielestä on typerä kritisoida edes aikuisten ihmisten ulkonäköä saati sitten lasten mutta eipä niistä kannata välittää.Annat mennä toisesta sisään ja toisesta ulos kun itse kuitenkin tiedät miten ihana pieni sinulla on.Ja mun mielestä vauvat on suloisia just isoposkisina..ja pieninä kirppuina.Miten vaan,täydellisiä pakkauksia ovat. =)

 

Yleensäkin ihmisten ulkonäön kommentoiminen on aika typerää( oli sitten kyse aikuisesta, lapsesta tai vauvasta ihan). ellei nyt sitten sano jotain varmasti positiivista,, jota ei voi muuksi käsittää, esim. vaikka sanoa söpöksi tai kauniiksi.

 

Loukkaa se.

Täällä taannoin joku valopää muisti mua yv:llä, jossa haukkui poikaani vammaiseksi ja muotopuoleksi, niin ja olikohan vielä ällöttävän rumaksi.

Täytyy sanoa, että ikinä en ole suuttunut ja pahoittanut mieltäni samaan aikaan niin paljon.

Varmasti kamalaa luettavaa! Mutta musta on eri asia kehua vauvan poskia komeiksi, kuin haukkua lasta vammaiseksi ja muotopuoleksi jne. Tosiaan; useimmat takoittavat vauvan pulleuden kehumiseksi.

 

Täällä taannoin joku valopää muisti mua yv:llä, jossa haukkui poikaani vammaiseksi ja muotopuoleksi, niin ja olikohan vielä ällöttävän rumaksi.

Ei jumalauta (sori), täytyy olla todella sairas ja häiriintynyt ihmisen irvikuva jos tuollaista tekee :kieh: |O

Ja ap: ymmärrän tuntemuksesi. Vaikka kommentoijat eivät tarkoittaisikaan pahaa, niin saman asian kuuleminen kerta toisensa jälkeen ON ärsyttävää, ja voi loukata.
Omasta pojasta sanotaan edelleen lähes aina, että on iso ikäisekseen. Joo, tiedetään, täytyykö siitä aina kommentoida? :|

 

Joku sanoi vauvaani nyppynaamaksi (kun jossainvaiheessa tuli ja meni nyppyjä). Minä suivaannuin siitä niin, että kirjoitin paikallislehden yleisöpalstalle käyttäytymisohjeita idiooteille, jotka vauvoja arvostelevat. Eli ymmärrän kyllä ja muistan tuon tunteen. =)

 

Joo se on todella ärsyttävää. Koitan ajatella niin, ettei ne varmaan pahalla naureskele pienelle ja pullealle tai ihmettele toista joka on vähän ikätovereitansa lyhempi. Pelottaa vaan miten tolle vanhemmalle käy, se nimittäin puhuu jo nyt kovasti siitä että haluaa kasvaa ja tulla isoksi. Ei varmaan kauheasti helpota se, jos ihmiset jatkaa tota typerää hokemista "onpa se pieni, ei uskoisi kolmevuotiaaksi, onpa tosiaan pieni, luulin että on ehkä kaksi, onpa se pieni onpa se pieni". |O

Toinen mikä ärsyttää on se, ku KAIKKI ihmettelee noiden viikareiden kuhmuja. Argh.

 

Loukkaa se.

Täällä taannoin joku valopää muisti mua yv:llä, jossa haukkui poikaani vammaiseksi ja muotopuoleksi, niin ja olikohan vielä ällöttävän rumaksi.

Täytyy sanoa, että ikinä en ole suuttunut ja pahoittanut mieltäni samaan aikaan niin paljon.

eikä

tää on hei jo tosi ihmeellistä, ketä ees viitsii vaivautua!!kaikenmaailman eläviä.. :kieh:

 

apua, mä aina kehun paksuposkisia lapsia ihaniksi pulleroiksi sun muuta, enkä todellakaan tee sitä arvostellakseni, vaan oikeasti ne on musta ihania läskiposkia...
varmaan mäkin oon sitten loukannut jotain, vaikka oon muuta tarkottanut.

 

Ymmärrän sinua, ap...
Mun esikoistyttöni hoikkuudesta sain joskus kuulla muutamalta taholta ja kyllähän se pahalta tuntui. En ikinä unohda yksiä sukujuhlia, joissa mulle täysin tuntematon nainen tuli kysymään, paljonko silloin 4 kk:n ikäinen vauvani painoi (sehän onkin ensimmäinen asia jota vauvasta kysytään eikä esim. nimi ) ja kun vähän hölmistyneenä vastasin kysymykseen, eukko hämmästeli, miten vauvani painaa niin vähän ja kun kuuli, ettei ollut edes mitenkään pieni syntyessään vaan yli nelikiloinen, nainen tokaisi että "ethän sä nyt vaan enää pelkästään imetä? Kai nyt annat jo jotain muutakin? Syötä nyt tuota lastasi!" :$

Mä opin kyllä tietämään että hoikka lapsi on ei-toivottu ilmiö. Tyttö on nyt 3-vuotiaana edelleen hoikka, siro ja pitkänpuoleinen, syö kuin hevonen ja söi myös vauvana hyvin. Mun silmissäni tyttö oli vauvanakin kaunis ja suloinen, pulleamasuinenkin. Muiden silmissä vissiin näytti keskitysleiriläiseltä

:|

 

Meillä puolestaan on pikkuinen, lyhyt ja hento 1v4kk. Ärsyttää kun aina päivitellään, että onpa kevyt ja arvaillaan monta kuukautta nuoremmaksi. Tiedostan kuitenkin, että eivät ihmiset sitä varsinaisesti arvostelumielessä tee. Itsekin tulee joskus sanottua jostain lapsesta, että onpa painava, kun vierasta lasta nostaa omaan hippiäiseen tottuneena.

 

Musta kenekään ulkomuotoa ei pidä arvostella, ei lapsen eikä aikuisen. Mutta aikuinen sentään pystyy seulomaan kuulemansa vähän paremmin kuin lapset, joten pahempaa on arvostella lapsia kuin aikuisia. Vaikka eteeni tuotaisiin kuinka "kummallisen" näköinen lapsi tahansa, en koskaan voisi sanoa hänestä mitään negatiivista. Ei tarvita montaa kommenttia, kun lapsen itsetunto on nollassa. Ja vauvojen kohdalla saa olla tosi tarkkana... Jos äiti hormonihuuruissaan saa kuulla, että onpas sulla hassun näköinen lapsi, niin se syöpyy sen äidin muistiin ikuisiksi ajoiksi. Kannattaa hiukan miettiä, mitä suustaan päästää. Jos ei voi sanoa mitään positiivista, olkoon sitten hiljaa.

 

apua, mä aina kehun paksuposkisia lapsia ihaniksi pulleroiksi sun muuta, enkä todellakaan tee sitä arvostellakseni, vaan oikeasti ne on musta ihania läskiposkia...
varmaan mäkin oon sitten loukannut jotain, vaikka oon muuta tarkottanut.

Sitä vaan saa kuulla niin paljon, ettei jaksa enää hymyillä sille samalle asialle. Kyllä mä ymmärrän ettei ne kai sitä ilkeyksiään sano mut ärsyttää ku joka päivä siitä kuuli kaikilta, tuntemattomiltakin. Ja LÄSKIPOSKI on kyl ihan kammottava sana!!

 

läskiposkia...

:headwall: |O :$