***LOPPUKEVÄÄN 2010 HOIDOISTA PLUSSANNEET***

Täällä minä ainaskin olen :wave: Ei ole mitään tuntemuksia tai siis ihan samanlaisia, kuin on ollut aikaisemminkin... Limatulppaakaan en ole yrityksistä huolimatta bongannut... Flunssa alkaa onneksi helpottaa täälläkin.

Onkohan Paiju synnärillä

pipa Joskus vatsa saattaa mennä sekaisin suppareista ja tai ennen synnytystä =) Näin mulle ainakin viimeksi terkka sanoi, että aika monella mahan toiminta vilkastuu ennen synnytystä. Hyvä, että sait nukuttua hyvin! Itse nukuin vähän huonosti |O Eilen alettiin miehen kanssa tyytyväisenä kasata lahjoituksena saatuja vaunuja pesun jäljiltä. No aikamme siinä pähkäiltiin ja värkättiin ja sitten älyttiin, että ilmeisesti noi yhdistelmävaunut on sellaiset, että niissä vauvaa pitäis pukata kasvot menosuuntaan : / Enpä älynny kysyä tätä lahjoittajalta. Tuntuu ikävältä vastasyntynyttä työntää niin päin. Isompana ja istuma-asennossahan sillä ei enää ole väliä. Vaunut on siis emmaljungan vähän vanhempaa mallia, ei ole heittoaisaa. Mies ruuvaili ja siirteli muutamia osia vähän ja lopulta saatiin makuualusta niin päin, että vauvan kasvot on työntäjään päin. Mutta sitten huomattiin, että pääosa on vähän alempana kuin jalkaosa :headwall: Kuomuosa on kyllä ihan oikein päin. Minä jo aloin väsyneenä tihrustaa itkua :ashamed: Mies sanoi, että kyllä hän saa väkerrettyä jonkinlaisen korokkeen pohjaan, että pää nousee samalle tasolle. Ja ainahan voi käyttää väliaikaisena ratkaisuna jotain taiteltua peittoa. Silloin vaan pitää sitten huolehtia, ettei tule ikäviä painaumia vauvan selkään... Päätettiin, että kokeillaan ja katsellaan miten projekti onnistuu. Kahteen ekaan viikkoonhaan me ei kuitenkaan vaunuilla ja senkin jälkeen ensin vain lyhyitä pätkiä. Tuntuu jotenkin turhalta ostaa lyhyeksi aikaa toisia vaunuja, kun nuo on kuitenkin toimivat vaunut, varsinkin sitten kunhan vauva vähän kasvaa... No, noita asioita sitten yöllä pyörittelin mielessä ja uni ei oikein tullut (tosi fiksua, mutta aivoja oli vaikea saada off-asentoon:ashamed

Lueskelin vinkkejä netistä vauvan hyvää uneen ja kapaloita kehui aika moni. Huusin huutonetistä tosi helppokäyttöisen SwaddleMe-kapalon. Voidaan sit kokeilla, miten se meillä toimii unipussien ohella


Nonna Hienoa, että flunssa hellittää ja neuvolassa kaikki ok!

Vauvauutisia odotellessa... =) ja omaa oloa tarkkaillessa...

Hyviä vointeja ja terveyttä kaikille!

 

Nemi Tuo on niin tuttu fiilis, jos jokin asia ei onnistukaan kuten oli ajatellut...ni sit sitä pohtii mielessään pitkään. :hug: Jotenkin tuntuu, et raskauden aikana ongelmat tuntuvat tavallista isommilta ja niiden käsittely vie pidemmän aikaa kuin muutoin.... Mut kyllä tästä selvitään! =)

Vauvauutisia jännätään täälläkin!

 

täälä olen minäkin edelleen...Huomenna on laskettuaika siis.eilen olin neukkulassa, verenpaine oli hyvä, paras koko raskausaikana!Pissakin puhdas,mutta painoo olin saanu kilon viikon aikana:ashamed:toisaalta olen kyllä syönytkin mitä on mieli tehnyt.vähän polttelee selässä,mutten sen usko merkkaavan mitään.tänään luin puolivuotiaan vauvan kuolinilmoitusken lehdestä ja kyllä taas tuli kaikkea synkkää mieleen..tää on tätä kun on aikaa miettiä kaikkea, IHAN LIIKAA!!
Oon niin kypsä tähän oloon ja todellakin en jaksais enää yhtään, huomenna se puhelinrumba alkaa kun nytkin jo moni kyselee kuulumisia , saatikka sitten huomisen jälkeen.Vaikka kivahan se tietty on että ystäviä ja läheisiä ja ovat kiinnostuneita.

 

Tulin pikaisesti kertomaan oman tilanteen...

Eilen illalla taas jotain lorahti housuun,tosi vähän ja ei enää niin limaista.No sitä ei tullut enempää ja menin nukkumaan.

Yöllä heräsin tunnin välein vessaan ja klo 3.50 heräsin tunteeseen että taas jotain lorahti,menin vessaan ja ajattelin sen olevan lapsivettä.Sitä tuli kuitenkin sen verran vähän että menin vielä sänkyyn takaisin. Sitten alkoi menkkamaiset kivut ja klo 5.00. soitin synnärille,kehoitti ihan rauhassa odottelemaan supistuksia ja sitte vasta lähteä sairaalaan.Nyt on aina välillä tullut jo tosi kipeitäkin supistuksia eli saas nähdä tuleeko lähtö pian

Palaillaan asiaan:wave: ja tsemppiä muillekin!

-Pipa rv39 poks-

 

pipalle tsempit loppurutistukseen

Paiju on tainnut oman nyyttinsä saada jo kainaloon, kun ei ole moneen päivään kuulunut :heart:

Mitäs muille pallomahoille kuuluu?

Meillä tuli tänään täyteen se maaginen 40+0 :heart: nyt ei siis voi mennä kahta viikkoa kauempaa enää. Yhtään ei ole semmoinen olo, että kohta synnytettäis, joten yli menee varmaan aika reippaasti. Nytkin olen lähdössä kaupungille syömään kaverin kanssa Kivaa vaihtelua, kun yleensä joudun yksin täällä olemaan päivät, kun mies on töissä. Onneksi viikonloppu edessä, saa juttukaverin edes kahdeksi päiväksi.

PP ja beibi, rv 40+0 :heart:

 

samoissa mennään pikkuperho, mullakin 40+0 tänään.eikä kyllä mullakaan ole yhtään sellainen olo että lähtö tulis..Alkaa oleen niin kypsä olo, ei todellakaan jaksais enää yhtään ootta vaikka lasta onkin kaikkinensa odottanut monta vuotta!

 

Nonna78 Kiitos! Niinhän se on, että pienilläkin asioilla on taipumus tässä olotilassa kasvaa suuriksi...

Paiju on tosiaankin varmaan saanut nyyttinsä jo tai ainakin on hakumatkalla :heart:

pipa Ihanaa! Tsemppiä ja voimia loppurutistukseen täältäkin ja toivottavasti synnytys tosiaan nyt lähtee käyntiin!

pikkuperho ja karmilla Onnittelut maagisesta päivämäärästä ja toivottavasti teillä kummallakaan ei menee enää hirveästi yli!

illusia Huhuu? Ootkos sinäkin jo synnärillä?

Neuvolassa käyty. Kaikki kunnossa. Arvot hyvät, lapsivettä hyvin jäljellä ja sykkeet hyvät. Onneksi tää terkka sattu oleen myös kätilö ja hän tarkisti kohdunsuun tilanteenkin. Eipä ollu juuri mitään tapahtunut : / Kaulaa jäljellä n 2,5cm ja oli ihan kiinni. Ehkä hieman pehmentynyt. Terkka ois voinu ärsytellä kaulaa ja kalvoja, mutta eipä saanut sormea edes kaulasta sisään (sori, näin tarkka kuvaus ) Ensi perjantaina 28.1 klo 9.30 on aika äippäpolille yliaikaiskontrolliin. Katsovat siellä mikä tilanne ja aletaanko silloin käynnistelemään... Toivoisin kyllä niin kovasti, että synnytys käynnistyisi itsekseen! Mutta vähän heikolta näyttää :| Terkkakin sanoi, että voi kyllä mennä käynnistykseen asti...

 

Nemi kurjaa ettei tuon enempää ollut tapahtunut, mutta voihan se synnytys alkaa ihan puskistakin ja monelle käykin niin Toivotaan ettei käynnistykseen mene.

Täällä eka yliaikaiskontrolli on rv 41+5 (mun kohdalla se tarkottaa 2.2) ja varmaan sitten odottelisivat vielä pari päivää ja alkaisivat käynnistellä 42+0, kun se olis sitten perjantai. Mulla on kans semmonen tunne, että luonnollinen käynnistyminen olis ehkä lempeempi kuin lääkkeellinen. Vaikea sanoa, mutta ainakin kokemuksesta tiedän, että mun kroppa toimii cytoteceillä aikasta tehokkaasti. Lääkkeellisessä tyhjennyksessä sain tunnissa aikaan kamalat menkkajomot ja siitä vielä tunti ja oksensin tuskissani (en ole koskaan kivusta oksentanut) ja makasin vaan vessan lattialla vaikeroimassa enkä päässyt ylös. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa kävi mielessä, että en ehkä sittenkään tahdo synnyttää, kun supistuksia tuli ihan tauotta. Ei yhtään hengähdystaukoa välissä. Onneksi synnytys käynnistetään vain tabletin murusilla varovasti, kun taas tyhjennyksessä sain heti kättelyssä 4 kokonaista tabua kerralla :| Mutta siis pelottaa juuri tuon takia, että minulla laittoivat ainakin rytinällä homman käyntiin sitten. Toisillahan nuo lääkkeet eivät oikein toimikaan tai eivät aiheuta juurikaan kipuja, yksilöllistä tämäkin.

 

Pikkuperho Ehkä siitä eilisestä terkan käsittelystä oli sittenkin jotain hyötyä Tänä aamuna n. 9 aikaan vessassa käydessä tuli ihan selvä limatulppa. Ei ollu epäilystäkään, ällövaroitus, niin inhan venyvää ruskeaa limaa tuli iso klöntti :x Saapa nähdä tapahtuuko muuta ja milloin??? Meilläkin eka yliaikaiskontrolli on 41+5, joka mulla on just pe 28.1.Terkka sanoi, että jos tilanne on sellainen, ettei kannata 7 tarvi käynnistellä vielä pe 28.1, niin voipi mennä jopa ma 31.1 saakka :O Su 30.1 mulla tulee 42viikkoa täyteen. Toivottavasti ei tarvis käynnistellä! Ihan kamalaa, että sun on pitänyt kärsiä lääkkeellisen tyhjennyksen henkisten kipujen vuoksi myös noin kauheet fyysiset tuskat :hug: Toivottavasti tosiaan pienempi annostus ei aiheuta noin kauheita kipuja ja toivottavasti sunkaan ei tarvi käynnistykseen asti mennä! Varmasti pelottaa ja mietityttää tollasen kokemuksen jälkeen :hug:

Onpas täällä hiljaista, vauvantekohommia ?

 

Nemi Hyvältä kuulostaa, jospa nyt alkaa paikat kypsyä ja luonnollinen käynnistyminen tapahtuisi. =) Onko sanottu mitään kokoarviota pikkuisesta? Tuosta kohdunkaulasta, kun sulla vielä 2,5cm ja mulla se oli 10.1. enää 1,5cm ja suu oli pehmennyt, mutta silti kiinteähkö....Suppareita ei ole ollut yhtään - ainakaan en ole huomannut. Ei tuo varmaan tarkoita, et synnytys miulla alkaisi pian?

Pikkuperho Toivottavasti sielläkin alkaisi tapahtua luonnostaan pian eikä enää kauheasti menisi yli. Voimia tulevaan! =)

 

Nonna78 Sitä minäkin todella toivon, että alkais paikat kypsymään! Suppareita on ollut jonkun verran, ei varsinaisesti kivuliaita, mutta jospa ne kypsyttäis paikkoja (toivossa hyvä elää). Eilen terkka meinas, ettei pikkuinen varmaan ainakaan paljon yli 4kiloa paina, ennemmin vajaat 4kiloa. Mutta toisaalta noi painoarviothan voi heitellä paljonkin... Eikä mua se koko oikeastaan huoleta niin paljon. Lääkärikin tuumasi aikaisemmin, että hyvin mahtuu vauva ulos mun lantiosta. Toi kohdunkaulan pituus ja kypsymisvauhti on ilmeisesti todella yksilöllistä. Joillakin kohdunkaula voi olla lyhentyneenä ja pehmentyneenä pitempäänkin ja toisilla taas alkaa synnytys rytinällä. Joten vähän vaikea ennustaa, varsinkin kun meillä kummallakin ekat raskaudet kyseessä. Mutta toisaalta, jos sulla ei ole ollu suppareita, niin ei varmaan ihan pian mitään tapahdu. Tsemppiä ja voimia sullekin loppuaikoihin! Viimeiset viikot ja päivät tuntuu niiiiiin pitkiltä...

 

klo 4:stä lähtien on tullut melko kivuliaita suppareita ja veristä limatulppaa tuli myös 4:ltä. Supparit kipeni heti sen jälkeen. Suppareiden väli vaihtelee 5-10minuutin välillä. Auto on lämpiämässä ja laukut eteisessä. Voi kun tämä ei nyt tyssäis tähän... Oisin niin valmis pääsemään tositoimiin

 

Moikka! Lueskelin teidän kuulumiset, Pipa taitaa olla reissulta jolta juuri kotiuduimme, mukanamme pikkuinen poika. Nyt hän nukkuu tuolla isukin kanssa, joten taidan kirjoitella tarkemmat tarinat samaan syssyyn.

Tosiaan tiistaina kuuden aikaan menin tarkistuttamaan sitä lapsivettä. Synnärillä ei tullut kuin ruskeaa limaa, mutta sekin oli testissä selvää lapsivettä (limatulppailija huom!) ja olin 3cm auki ilman mitään supistustuntemuksia. En tiennyt että niinkin voi olla. Sanoivat, että osastolle on jäätävä, jotta seurataan tulehdusarvoja, antaa antibiootteja jos käynnistyy ja jos ei 24h sisällä käynnisty niin sitten autetaan (kuulemma oksitosiinilla kun on jo auki). Vietin sitten iltaa telkkaria katsellen, mies toi tavaroita, pesin tukan, oli mainio olo eikä mitään viitteitä tulehdusarvoista. Nukkuminen ei onnistunut kun pieni potki niin paljon. Harmitti ajatus käynnistyksistä ja se kun mies ei ollut mukana.

Kl. 2.30 havahduin selvää kipeään supistukseen ja pieneen poksahdukseen, jonka seurauksena tuli vähän lisää limaa. Vartin päästä supistuksia tuli 4 min välein, oli pakko seisoa ja keinutella, muuten kipu oli liian kova. Kl. 3.30 pakotin kätilön - joka olisi tarjonnut Panadolia - tarkistamaan kohdunsuun, joka oli 4cm auki ja täysin pehmeä. Hän tarjosi kovempia kipulääkkeitä, mutta halusin synnytyssaliin, enkä jatkaa vaikeroimista neljän hengen huoneessa, kun kerran synnys on jo käynnissä! Vielä piti kuulemma antibiootti laittaa tippumaan, mutta sitten pääsin pyörätuolilla synnäriin kl 4.15. Siellä odotti ihana kokenut kätilö, joka opasti ilokaasun käytön ja tarkisti kohdunsuun, iso kalvorakkula kuulemma oli jäljellä, mutta ehdotti että laitetaan ensin epiduraali, koska olen jo niin kipeä ja puhkaisu tuplaisi supistusten lujuuden. Tässä vaiheessa olin jo ihan omassa kipumaailmassa, heiluttelin lantiota, ääntelin jotain ja laskin hengityksiä sängyn laitaan nojaten aina supistuksen ajan ja yritin ehtiä sängyn laidalle lepäämään ennen seuraavaa. Mieskin ehti vihdoin kotoa paikalle ja ehdin juuri vessaan ennen kuin anestesialääkäri tuli kl 5.12 ja laittoi puudutetta. Kyljellään sängyllä supistusten kanssa oli tosi kivuliasta, mutta sain säilytettyä keskittymisen puristamalla miehen tai omaa sormea, ettei tullut epätoivo. Sitten lääkäri sanoi että pieleen meni, ja eka ajatus oli, että eikö nyt voida laittaa mitään puudutetta? Vaikka tuntuikin, että synnytys etenee, niin ajattelin, että jos nämä ovat kivut jonkun 4-6cm kohdalla, niin mihin tämä vielä johtaa, millä selviän? Puudutus olikin mennyt spinaalipuudutukseksi vahingossa (lääkäri oli ihan kauhuissaan, hänelle ei ollut koskaan käynyt näin, kätilö sanoi että ainahan näitä välillä sattuu ja oli rauhoitteleva). Sainkin siis spinaalipuudutuksen, joka vaikuttaa nopeammin (jippii) ja kestää vähemmän aikaa. Samalla puhkesivat loput kalvot, mitä en tuntenut ja 5.30 olinkin jo 10 cm auki, eli onni onnettomuudessa että tuli spinaalipuudutus. Sitten lapsen päähän laitettiin anturi sydänäänten seuraamiseksi ja odoteltiin että se laskeutuu alas. Oli ihanaa kun voi olla tilanteessa läsnä eikä vain kipumaailmassa. Kuuntelimme musiikkia ja kun kipu alkoi hiljalleen palata sain vielä vähän lisää puudutetta. Siitä oli sivuvaikutuksena, että jalat tuntuivat viileiltä ja rintakehää kutisi, muuten ei ollut mitenkään outo olo. Mieskin sanoi, että olin miellyttävämpää seuraa kuin usein kotona..ja totta siinä mielessä, että epätoivo ei päässyt vallalle missään vaiheessa. Vähän ennen seitsemää sai sitten alkaa ponnistaa, olin puoli-istuvassa asennossa, joka tuntui tosi hyvältä, pystyi koskemaan lapsen päätäkin. Supistukset tuntuivat vain kiristyksenä vatsalla ja pää painontunteena alhaalla. Niiden mukaan osasi ponnistaa, ja kipuja ei ollut. Poika 3384g, 52cm syntyi 7.38 ja huusi heti. Istukka tuli pois nopsasti ja puudutus kattoi vielä tikitkin - niitä tuli pinnallisia emättimen takareunaan aika monta, muttei mitään vakavampaa. Kokemus oli siis ihana, ei kamala, mikä tuntuu isolta asialta, suosittelen...Kokemukseen auttoi varmaan tuo nopeus, kesti yhteensä 5 tuntia ja tuo puudute, mutta myös joku outo tunne omasta tilanteebhallinnasta.

Tulipahan pitkä sepustus, anteeksi, nää asiat on vaan jotenkin aika lailla mielessä! Muuten tuli mieleen, että hyvä olla mukana kunnon imetysliivit, syödä paljon luumuja ja olla varautunut siihen, että on itse ehkä aika puolikuntoinen hoitamaan itseä ja pientä (en ollut tuota jotenkin ajatellut ja vähän kauhisti kun piti valita mihin sitä ensi päivinä energiansa laittaa - imetykseen meni minulla). Minulla toki vaikutti tilanteeseen, se että koska tuo spinaali tuli pistettyä liian isolla epiduraalineulalla sain siitä 1,5 vrk päänsärryn, joka sitten hoidettiin veripaikalla. Muilla voi olla ehdampi ja pystyvämpi olo.

Kuulemisiin. Toivotaan, että alkaa tapahtua, vaikka en kyllä usko että käynnistys vaikuttaa kokonaisuuteen sen enempää.

 

Nemi nyt näin sun tekstin. Oikein hyvää matkaa!!

 

Oikeen paljon onnea Paijulle pienestä pojasta!
Ja onnea kaikille muillekkin vauvautuneille, joita en ole hoksannut onnitella!


Mulla ois ollu tänään la

 

Onnea Paiju! Ja nemille onnea matkaan!

yöhikoilusta... mä hikoilin loppuaika niin paljon et parhaimpina öinä vaihdoin yöpaidan x3 sama jatkui synnytyksen jälkeen. nyt pikku hiljaa alkaa helpottamaan.

 

paiju: olipa kiva lukea sinun synnytyksestä! ja ihanaa että kaikki meni hyvin

 

Paljon onnea, Paiju, ihanasta prinssistänne! :flower: Kauan odotettu vauva-arki alkaa viimein. =) Oli hyvä lukea siun synnytyskokemus. Se kuulosti niin rauhalliselta ja luonnolliselta - hyvältä kokemukselta, et itseltä hävisi pelot suurimmalta osalta. Kiitos, kun jaoit sen tänne! Kaikkea hyvää ja toivottavasti kuullaan vielä!

Nemi77 Jipii! Sie taidat olla tositoimessa tai jo saanut nyytin syliin asti.... :heart: Vitsit, mie jännään täällä niin kovasti. Tsemppiä loppurutistukseen!!

milona Lämmin:hug: . Miten sie oot voinut? Kaikkea hyvää myös siulle ja voimia jaksaa eteenpäin.

 

Heippa!


Meille syntyi perjantai-iltana 21.1 klo 20.17 ihana tyttö, 50cm ja 3425g:heart:

Lähdettiin laitokselle laskettuna päivänä 20.1 aamuyöstä kun supisteli 5 minuutin välein ja alkoi tulla veristä vuotoa. Olin muutaman tunnin synnytyssalissa, mutta aamuun mennessä supistukset yhtäkkiä loppuivatkin. Aamupäivällä huomasin sairaalassa ollessa, että jotain lorahti pönttöön veskireissulla ja sitten tutkittiin että oliko se lapsivettä. Testin mukaan oli, joten suositeltiin jäämistäni yöksi osastolle tarkkailuun.

Seuraavana päivänä klo 12 lääkäri tutki minut ja supistelutkin oli alkaneet taas olemaan tosi napakoita. Pyysin vauhditusta synnytykseen enkä halunnut enää kotiin lähteä -eivätkä olisi päästäneetkään sillä lapsivettä tihkui edelleen. Tuosta puoli tuntia, olin synnytyssalissa ja mies soitettiin äkkiä paikalle. Kolmekin eri lääkäriä yritti puhkaista kalvot, mutta ei meinannut onnistua kun olivat niin korkealla. Kuitenkin kun nousin mennäkseni veskiin, holahti vedet kunnolla ulos.
Siinä sitten pari tuntia meni kipeästi supistellen, mutta kohdunsuu ei ollut auki kuin pari senttiä ja kohdunkaula aivan pehmeä.

Sitten minulle laitettiin antibioottitippa tulehdusriskin takia ja heti sen perään tippana supisteluja lisäävää ainetta. Sitten tosi kipeitä suppareita alkoikin tulla 1-2 minuutin välein ja sain pistoksena rentouttavaa puudutetta. Siitä tuli ihanan pöhnäinen olo ja aloin hihittelemään aina kun tuli supistus, eli tehosi hyvin puoli kuuden aikaan kohdunsuu oli jo auki 7cm ja paikalle kutsuttiin mr. epiduraali. Kivut ei kylläkään kokonaan lähteneet epiduraalilla, mutta helpotti huomattavasti.

Seitsemän jälkeen alkoi ponnistuvaihe, joka kesti 45 minuuttia. Oli kyllä valehtelematta tuskallista ja alkoi uskonpuute tulla kun tuntui ettei homma etene ollenkaan..ei kuitenkaan tarvittu onneksi imukuppia tms. eikä tullut kuin 6 tikkiä. Vauva syntyi ja oli ensinnäkin kasvot ylöspäin ja vielä leuka ylöspäin kun normaali asento olisi kasvot äidin selkäpuoleen päin ja leuka rintaa vasten. Tästä asennosta johtuen ponnistuvaihe oli niin kipeä ja pitkäkin. Ja lisäksi viimeiset ulos tulleet lapsivedet oli vihreitä ja vauvan tulehdusarvoja seurattiin tosi tarkkaan.

Mutta lähes kaikki kivut on jo unohtuneet kun palkinto on niiiiiin ihana tuhisija) Eilinen oli mulle tosi vaikea päivä sairaalassa kun olisin kovasti halunnut jo kotiin ja mua vaan itketti koko ajan. Kätilö sanoi, että herkkä fiilis aiheutuu osin maidonnoususta ja tietty väsymyksestä. En ole viimeisen viikon aikana nukkunut kuin neljänä yönä. Kolme yötä siis täysin ilman unta ja sehän alkaa jo tuntua. Ihanaa kun tänään päästiin kotiin ja saa opetella omat rytmit nyt!

Täytyykin mennä tästä imettämään pikkuista Onnea myös muille jakautuneille ja tsemppiä niille jotka vielä tätä odottavat!

Mites Nemi? Joko olet laitoksella? Varmaankin..

 

Paijulle onnea pojasta :heart:

Illusialle onnea tytöstä :heart:

pipan ja Nemin vauvauutisia odotellessa =)


Täällä ollaan vielä kasassa eikä oireen oiretta synnytykseen viitaten. Vähän olen kyllä teille kateellinen, kun noin lähellä laskettua aikaa pääsitte poksumaan. Onneksi oma olo on ihan hyvä, eikä sen suhteen valittamista. Nuo jatkuvat jokojoko-kyselyt sensijaan alkavat ottamaan hermon päälle :kieh:
Tänään olis taas neuvola vuorossa, toisiksi viimeinen sellainen. Tai itse toivon tietysti että olisi jo viimeinen. Oma veikkaukseni vauvan syntymäpäiväksi on huomenna, saapi nähdä kuinka käy.

PP ja beibi rv 40+4

 

Paljon onnea prinsessasta, Illusia! Ihanaa vauva-arkea! :flower:

 

Pikainen kurkkaus tänne...

Onnea kaikille tuoreille äideille!:heart:

Itsestänikin tuli lauantaina 22.1.2011 klo 22.37 pienen pojan äiti:heart:
palailen asiaan myöhemmin...
Loppusuoralla oleville tsemppiä!

 

Paljon onnea prinssistä, pipa87 ! :flower:

Kiitos! Täältä tullaan piakkoin perästä - hope so! =)

 

Moi!

Ketäs täällä on vielä yhdessä koossa...Nonna ja Pikkuperho vai? Onkos Karmilla jo jakaantunut?
Tuleeko sulle Nonna suunniteltu sektio kun odotat kaksosia vai onko tarkoitus synnyttää alakautta? Eikös kaksosraskaudessa tehdä käynnistys/sektio jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa? Ei sulla enää kauaa voi mennä.

Meidän vauva-arki on lähtenyt käyntiin ja pikkutyttö on hullaannuttanut vanhempansa täysin
Todella söpö (niin kuin aina oma lapsi on) ja rauhallinen neiti. On aamulla tunnin-pari hereillä ja tankkaa maitoa, sitten nukkuu 4-6 tuntia ja syö jonka jälkeen taas nukahtaa. Illalla 22-23 välillä tankkaa vielä maitoa yötä varten ja herää kerran syömään 4-5 välillä. Eikä edes itke kovaa milloinkaan, änisee vain ja yöllä kun hänellä on nälkä niin sängystä kuuluu röh, röh ja huulet on pyöreenä. Sanotaankin häntä meidän pikkupossuksi:heart:
Vielä kun itse osaisi nukkua ilman että reagoi joka äännähdykseen mitä vauvan sängystä kuuluu, niin hyvä olisi. Tosin on kyllä helppo nukkua päivällä kun vauva nukkuu niin paljon ja mies on isyyslomalla apuna. Maitokin on noussut niin hyvin, ettei ole tarvinnut lisämaitoa antaa vielä kertaakaan. Että tälläistä tänne:heart:

 

Milona kiitos! Nuo merkkipäivät, laskettu aika, ei varmasti ole helpoimpia. Jaksamista siis toivotellaan edelleen! Oletteko uskaltaneet tehdä uusia suunnitelmia lasten suhteen vai miltä tuntuu?

Illusia iso onnittelu pikkuisen johdosta!:flower: :kiss:. Hyvä että synnytys meni haasteista huolimatta hienosti! Ei tarvitse huomenna synnyttää uudestaan, ja olet sitten varmaan riittävän hyvässä kunnossakin kun kotiin lähdet mielelläsi. Noista mielialavaihteluista: minä olen itkeskellyt kaikkea iloista ja surullista koko viikon. Toki hyvät yöunet on helpottaneet, mutta uskoisin että nuo ääripäämielialat tulevat joistain hormoneistakin, en minä ainakaan ihan unenpuutteella saa tällaista vuoristorataa aikaan.

Pipa onnittelut!! Nyt se on tehty :flower: :kiss:

Pikkuperho varmasti vaikeaa olla odottamatta h-hetkeä, mutta eihän sillä lopulta ole mitään merkitystä paljonko on päiviä 40:n päälle, joko-joko kyselijät pitäisi kieltää. Sulla on maks 10 päivää ennen kuin alkaa vauva-arki. Ehdit levätä itsesti superkuntoon jos aloitat nyt ! Nonna missäs vaiheessa siellä mennään?

Riksu juu yöhikoilut ja minulla myös aterianjälkeiset hikoilut jatkuu täälläkin. Vietän elämääni tosi tyylikkäänä pelkässä aamutakissa, niin välttyy pahimmilta hikoilukutinoilta..

Missä on Karmilla? Entä Oivikki?

Täällä on nyt eka viikko täynnä. Oma vointi ja etenkin ne heittelevät mielialat on tänään selvästi paremmin aisoissa kuin aiemmin. Saatiin eilen miehen kanssa nautittava leffailta ja vielä päälle piiiiitkät unet - toki imetystauoin joka kolmas tunti - niin siksi nyt varmaan on niin mukavaa. Neuvolasta käytiin kotikäynnillä: Syntymäpaino on ylitetty, eikä muutenkaan mitään ylimääräistä hankaluutta tämän perus vauva-arjen lisäksi ole ilmennyt - vielä ainakaan. Nyt ollaan harjoiteltu kestovaippojen kanssa, falskaavat edelleen : / ja huomenna ajattelin tutustua rintapumppuun , ensikertalaiselle ihan riittävästi haastetta näinkin. Mitens muilla? Pitäisikö ketju siirtää vauvapuolelle sitten kun kaikki ovat päässeet sinne asti?