Niin. On meilläkin lapsilla oma huone, vaatteet ulkokamppeita myöten ja urheiluvälineet (ei pyöriä). Silti lapsilla on koti ja elämä siellä, missä suurimman osan ajastaan ovat, missä on koulu ja kaverit. Meillä lapset ovat pitkähkön välimatkan vuoksi vain neljä vuorokautta kuussa, kyllä se lähinnä kyläilyltä tuntuu. Silti on kiva, että lapsilla tuo oma tila on, kaikki viihtyvät paremmin. Kuitenkin mielestämme meillä on oikeus lomailla myös tämän "ydinperheemme" kanssa joskus, eivät edes loma-aikataulut aina osu yksiin, ei kai koko elämäämme sanele lapset, jotka eivät kanssamme asu?Alkuperäinen kirjoittaja 02.03.2007 klo 21:35 vieras kirjoitti:\Hieman asian ulkopuolelta: Kun uudet vaimot valittavat elareista ym muista, mitä isä maksaa (etä)lapsilleen, he vetoavat, siihen, että näiden lasten koti on myös heidän (isän ja uuden vaimon ym) luona ja siellä on huoneet ym. ihan ja ainoastaan heitä varten...Alkuperäinen kirjoittaja 21.02.2007 klo 19:10 vieras kirjoitti:Mielestäni ei ole mitään ihmeellistä siinä, että puhutaan ydinperheistä ilman etälapsia. Eivät kaikki koe harvoin vierailevia suhteellisen vieraita lapsia perheenjäseniksi, eikä mielestäni tarvitsekaan, sillä lapsillahan on koti ja elämä muualla. Ei siinä ole mitään väärää, että välillä lomaillaan lasten kanssa ja välillä ilman.
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 13:05 Erin kirjoitti:haluavat lomailla lastensa kanssa? Tai sitten viettää kokonaan lapsettomia lomahetkiä. Meillä on niin että kaikki lapset mukana - tai lähdetään kahdestaan miehen kanssa. Meillä ei ole etä- tai lähilapsia vaan lapsia - emme siis erottele lapsia sen mukaan missä ovat kirjoilla. Miehelle olisi kurjaa jos hän joutuisi viettää lomaa ilman lapsiaan - ja minulla olisi omat/yhteiset lapset mukana - ja päinvastoin.
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 06:57 perhekäsitys kirjoitti:Meillä meni erään kriisin myötä koko perhekäsitys uusiksi ja se toi uutta, erilaista asennetta koko tähän ns. uusperhekuvioon. Apuna oli ulkopuolinen ihminen jolla oli koulutusta ja kokemusta aiheesta ..
Kuten tämä Auttaja tuumasi: mikä perhe se semmonen on, jossa osa ihmisitä tulee ja menee ja vain käy siellä? Ei se mikään perhe ole, perhe on se kiinteä kokonaisuus, joka asuu ja elää koko ajan samassa osoitteessa.
Minun ydinperheeseeni kuuluu minä mies ja meidän lapsi.
Jos kaikille on itsestäänselvää että siihen ei kuulu minun täysi-ikäiset, jotka asuvat omillaan,. Ei tietenkään, he ovat muuttaneet kotoa pois, heillä on omat kodit.
Miten sitten kuvitellaan, että perheeseemme kuuluisi myös miehen etälapset, jotka käyvät meillä vain noin 4 pv kuukaudessa??
Etälapsilla on koti siellä, missä he arkensa elävät. Heillä on perhe siellä, etälasten perhe on eron jälkeen äiti ja lapset, ehkä isäpuolikin.
Minun, MEIDÄN koti ja perhe on tämä YDINPERHE, joka asuu samassa osoitteessa, kokoaikaisesti.
LOMISTA.
Aiemmin vietimme lomia niin, että etälapset olivat mukana. Ne olivat aika rasittavia eivätkä minulle mitään lomaa.
Kritisoin myös voimakkaasti sitä, että miehellä on aikaa ja mahdollisuutta, velvoite, pitää lomaa 2 viikkoa etälasten kanssa, mutta ei samaa mahdollisuutta yhtä itsestään selvästi yhteisen lapsen kanssa. Onhan hän isä tällekin lapselle.
Se, pitävätkö etälapset lomaa tai reissaavatko äitinsä kanssa, se ei ole meidän ongelma. Emme voi ottaa vastuuta ja paikata kaikkea sitä, mitä oletamme heidän jäävän paitsi tai mitä heidän arvojemme mukaan lapsille pitäisi tarjota. Mistä tulee se kuvitelma että etiksillä olisi kurjaa eivätkä pääse ikinä mihinkään?
No, olen lopettanut lomailut etälasten kanssa. Olen töissä kun etikset on tapaamisella. Etikset eivät tule meille lomalle minun lomani aikaan. Vaadin, että mies järjestää itselleen lomaa myös niin, että voimme viettää lomaa ydinperheenä.
Mutta olisi väärin, että isä viettää lomaa "ensimmäisten" lasten kanssa ja minä veisin yhteisten lapsemme hoitoon.. joten miehellä on loma kaikkien lasten kanssa. Omien lastensa. Hänhän on isä kaikille näille lapsille. KYse on lapsen oikeudesta isään, myös lähilapsella on oltava sama oikeus kuin etälapsella. (viettää loma isänsä kanssa)
Joku muuten kirjoitti että tapaamisia on vähän, 4 pv / kk pitkän välimatkan takia. Siis joka toinen viikonloppu? meillä on tapaamisia saman verran, eikä syynä ole pitkä välimatka, vaan se ettei lähi anna lapsiaan sen enempää kuin tapaamissopimuksessa lukee, vaikka voisivat vaikka piipahtaa kävellen meillä, asumme lähekkäin. Lähi haluaa estää isän ja lasten turhat tapaamiset.
Alkuun tämä harmitti, kapinoin. Enää ei harmita. Joskus jopa toivon että tapaamiset harvenisi kerran kuussa tapahtuviksi.
JOS etälapset muuttaisi meille vakituisesti asumaan, lomat ja perhekäsitykset menisi uusiksi. MUTTA en siltikään olisi mikään äiti toisen lapsille, vaikka tietyistä asioista ottaisinkin vastuuta / huolehtisin. Eihän minulla ole mitään oikeuksiakaan lapsiin, joille en ole huoltaja, miksi minulle sälytettäisi velvollisuuksiakaan? Meni asian vierestä, mutta menkööt.-
Poistin oman viestini ettei tule liian pitkää lainausta.Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 14:29 Blue kirjoitti:\
Tuo kahden viikon lomanvietto velvoite etälasten kanssa särähti korvaani. Miksi lähilapsesi ei voi viettää yhdessä etälasten kanssa noita kahta lomaviikkoa isänsä kanssa? Aika erikoinen ajattelutapa sinulla; tuntuu olevan joko tai, etälapset tai lähilapsi. Ja tuo velvoite on aika itsekkäästi sanottu. Mielestäni se on isän ja lasten oikeus viettää lomaa yhdessä. Muutoinhan tapaavat todella harvoin minun näkökulmastani katsottuna. Meillä mieheni etälapset ovat lähes koko mieheni kesäloman (5 viikkoa) ja lisäksi paljon muutenkin kesällä. Eikä tuo minua häiritse ollenkaan, ihan mukavaahan se on yhdessä aikaa viettää koko porukalla! :hug:
No, jos ero tulisi, ja yhteinen lapsemme jäisi asumaan minun kanssani (ja kävisi isällään vain joka toinen viikonloppu), niin en tosiaan ajattelisi lapsen kuuluvan isän perheeseen, vaan minun perheeseeni. Eikä siinä mielestäni ole mitään kummallista! Isänsä lapsi tyttö olisi toki edelleen, mutta minun perheeni jäsen. Näinhän se virallisestikin menee. (Etälapsia ei huomioida perheenjäseninä esim. tuki- ym. asioissa).Alkuperäinen kirjoittaja 11.03.2007 klo 15:22 etä-äiti kirjoitti:Huh...en kyllä ollenkaan ihmettele, jos äitipuolilla ja lapsilla ja uo:llaon hankalaa, jos tuo on todella useimpien äitipuolien ajatusmaailmaa...
Millaisia isiä ne teidän miehet on? Ajatteleeko nekin todella niin ettei niiden lapset kuulu teidän perheeseen? Entä jos teille tulee ero, haluatteko silloin, että se teidän yhteinen lapsi ei "kuulu isän perheeseen" Eihän mies (tai nainenkaan) Lapsistaan eroa kun eroaa puolisostaan...
Jos mun nykyinen mies heittäis ilmaan tuollaisia ajatuksia, ettei minun lapset kuulu meidän perheeseen, niin olis varmaan ilman perhettä hänkin pian!! Paljon ollaan tuosta aiheesta puhuttukin, varsinkin suhteen alkuaikoina ja ihan selvää on meillä ollut, että meidän perhe on me kaksi aikuista, minun lapset ja nyt tuo meidän yhteinen pikkuinen
Tottahan se on, että ei koskaan sitä toisen lasta varmasti rakasta niinkuin omaansa, mutta jos näihin uusperhejuttuihin mukaan lähtee,niin kyllä silloin pitää hyväksyä se, että perheessä on myös muita kun "meidän lapsia".
Hui,ihan pelottaa, mitä siellä mun lasten lähiperheessä äitipuolen todelliset ajatukset lapsia kohtaan on...puheet ja teot ei kai sit välttämättä aina kohtaa...tai kai poikkeuksiakin on..toivottavasti!
Vähän nyt meni ohi tuon loma-aiheen, mut siihenhän jo kommentoinkin!
No nykyisin yhä useammat tapaamissopimukset on paljon laajempia kuin jtvkl..Alkuperäinen kirjoittaja 12.03.2007 klo 00:31 vieras kirjoitti:\No, jos ero tulisi, ja yhteinen lapsemme jäisi asumaan minun kanssani (ja kävisi isällään vain joka toinen viikonloppu), niin en tosiaan ajattelisi lapsen kuuluvan isän perheeseen, vaan minun perheeseeni. Eikä siinä mielestäni ole mitään kummallista! Isänsä lapsi tyttö olisi toki edelleen, mutta minun perheeni jäsen. Näinhän se virallisestikin menee. (Etälapsia ei huomioida perheenjäseninä esim. tuki- ym. asioissa).Alkuperäinen kirjoittaja 11.03.2007 klo 15:22 etä-äiti kirjoitti:Huh...en kyllä ollenkaan ihmettele, jos äitipuolilla ja lapsilla ja uo:llaon hankalaa, jos tuo on todella useimpien äitipuolien ajatusmaailmaa...
Millaisia isiä ne teidän miehet on? Ajatteleeko nekin todella niin ettei niiden lapset kuulu teidän perheeseen? Entä jos teille tulee ero, haluatteko silloin, että se teidän yhteinen lapsi ei "kuulu isän perheeseen" Eihän mies (tai nainenkaan) Lapsistaan eroa kun eroaa puolisostaan...
Jos mun nykyinen mies heittäis ilmaan tuollaisia ajatuksia, ettei minun lapset kuulu meidän perheeseen, niin olis varmaan ilman perhettä hänkin pian!! Paljon ollaan tuosta aiheesta puhuttukin, varsinkin suhteen alkuaikoina ja ihan selvää on meillä ollut, että meidän perhe on me kaksi aikuista, minun lapset ja nyt tuo meidän yhteinen pikkuinen
Tottahan se on, että ei koskaan sitä toisen lasta varmasti rakasta niinkuin omaansa, mutta jos näihin uusperhejuttuihin mukaan lähtee,niin kyllä silloin pitää hyväksyä se, että perheessä on myös muita kun "meidän lapsia".
Hui,ihan pelottaa, mitä siellä mun lasten lähiperheessä äitipuolen todelliset ajatukset lapsia kohtaan on...puheet ja teot ei kai sit välttämättä aina kohtaa...tai kai poikkeuksiakin on..toivottavasti!
Vähän nyt meni ohi tuon loma-aiheen, mut siihenhän jo kommentoinkin!
Ihan kuin meidän elämästä!Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2007 klo 17:14 meillä kirjoitti:miehen lapsi on joka ikisen loman isällään!! isän talviloman 1vko, kesäloman 4vkoo, ja jos on ylim.pekkasvapaita putkeen..ja oonkin jo jossain muuallakin maininnut, ja sainkin tosi itsekkään leiman, kun en suostunut että lapsi oli meillä koko mieheni isyysloman ajan..kun exän mielestä tämä oli isälle LOMA!! halusin hieman rauhaa ja aikaa tutustua uuteen perheenjäseneen, sekä minulle ensimmäiseen lapseeni, ja halusin myös jakaa tämän mieheni kanssa!
meillä ei siis lomailla missään eikä koskaan tällä omalla porukalla, vaan etis on aina mukana! ja erittäin usein kun suunnittelemma jotain vkolopukis ja ei ole etisvkoloppu,niin äidin on saatava etis mukaan,muuten tulee paha mieli, ja tällä sitten isikin jo vaikka hakee lapsen mukaan! väliin se vaan ärsyttää, kun lapsen ei anneta oppia sietämään pettymyksiä,ja aina ei voi saada mitä haluaa..mutta näin se vaan on!
meillä lapsilla on 5v ikäeroo, eli meillähän lomalla mennään etiksen mukaan, ja me raahaudutaan yhetisen kanssa mukana, tosin jätetään suosiolla huvipuistot ym.käymättä, kun menee vaan seisoskeluksi siellä.viime kesänä halusin itse ähtäriin, jonne sitten mentiin, etis huuti koko reissun että tylsäää mä haluun pois, ja ei jaksanu kävellä..eli lyhyt oli visiitti,sillon otti pattiin ja kovaa!
ulkomaille ei ole varaa lähtee ja sinnekin siis etis mukaan..ja ehkä se ei sitten ole lomailua kamalasti..ja kahdestaan meillä ei ole ikinä mahista lähtee..
näillä mennään,suoraan sanon että ahdistaa välillä tosi paljon, kun ei ole meillä yhtään lapsivapaata lomaa..joskus ois kiva ihan tehdä kahdestaankin jotain..exälle mies joskus tuosta sanoikin, sanoi vaan että mitäs teit kakaran..niin hänellähän nämä miehen loma ajat ovat aina itseellänkin lomaa että pääsvät UO:N kanssa lomaileen ulkomaille jne..
ja etistä ei saa viedä mummolaan isällä ollessaan, kerran vietiin kun oltiin risteilyllä, exä haki lapsen pois ja sanoi että jos isää ei kiinnosta pitää tapaamisaikana ei tartte tavata ollenkaan..
nyt miehen loma taas lähestyy, mies ja etis lähtee lasketteleen,minä jään yhteisen vauvan kanssa kotiin..vähän ottaa nuppiin, joskus ois kiva kun isä ois kotona lomalla..mutta ehkä sitten joskus tulee semmonenkin loma ,missä voidaan kaikki olla yhdessä..
Ihan kuin meidän elämästä!Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2007 klo 17:14 meillä kirjoitti:miehen lapsi on joka ikisen loman isällään!! isän talviloman 1vko, kesäloman 4vkoo, ja jos on ylim.pekkasvapaita putkeen..ja oonkin jo jossain muuallakin maininnut, ja sainkin tosi itsekkään leiman, kun en suostunut että lapsi oli meillä koko mieheni isyysloman ajan..kun exän mielestä tämä oli isälle LOMA!! halusin hieman rauhaa ja aikaa tutustua uuteen perheenjäseneen, sekä minulle ensimmäiseen lapseeni, ja halusin myös jakaa tämän mieheni kanssa!
meillä ei siis lomailla missään eikä koskaan tällä omalla porukalla, vaan etis on aina mukana! ja erittäin usein kun suunnittelemma jotain vkolopukis ja ei ole etisvkoloppu,niin äidin on saatava etis mukaan,muuten tulee paha mieli, ja tällä sitten isikin jo vaikka hakee lapsen mukaan! väliin se vaan ärsyttää, kun lapsen ei anneta oppia sietämään pettymyksiä,ja aina ei voi saada mitä haluaa..mutta näin se vaan on!
meillä lapsilla on 5v ikäeroo, eli meillähän lomalla mennään etiksen mukaan, ja me raahaudutaan yhetisen kanssa mukana, tosin jätetään suosiolla huvipuistot ym.käymättä, kun menee vaan seisoskeluksi siellä.viime kesänä halusin itse ähtäriin, jonne sitten mentiin, etis huuti koko reissun että tylsäää mä haluun pois, ja ei jaksanu kävellä..eli lyhyt oli visiitti,sillon otti pattiin ja kovaa!
ulkomaille ei ole varaa lähtee ja sinnekin siis etis mukaan..ja ehkä se ei sitten ole lomailua kamalasti..ja kahdestaan meillä ei ole ikinä mahista lähtee..
näillä mennään,suoraan sanon että ahdistaa välillä tosi paljon, kun ei ole meillä yhtään lapsivapaata lomaa..joskus ois kiva ihan tehdä kahdestaankin jotain..exälle mies joskus tuosta sanoikin, sanoi vaan että mitäs teit kakaran..niin hänellähän nämä miehen loma ajat ovat aina itseellänkin lomaa että pääsvät UO:N kanssa lomaileen ulkomaille jne..
ja etistä ei saa viedä mummolaan isällä ollessaan, kerran vietiin kun oltiin risteilyllä, exä haki lapsen pois ja sanoi että jos isää ei kiinnosta pitää tapaamisaikana ei tartte tavata ollenkaan..
nyt miehen loma taas lähestyy, mies ja etis lähtee lasketteleen,minä jään yhteisen vauvan kanssa kotiin..vähän ottaa nuppiin, joskus ois kiva kun isä ois kotona lomalla..mutta ehkä sitten joskus tulee semmonenkin loma ,missä voidaan kaikki olla yhdessä..
Miksi yksi olisi liikaa, jos kaikki muut mahtuvat kyläpaikkaan? Meillä mieheni lapset käyvät minunkin sukulaisissani kanssamme - ja aina ovat mahtuneet myös yötä siellä olemaan.Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 17:25 meillä kirjoitti:miehen lapsi on kans aina mukana. Meillä silleen eri tilanne että myös minulla oma lapsi, joka aina mukana. En haluaisi aina mieheni lasta mukaan, mutta se olisi miestäni kohtaan väärin jos minunkin lapseni lähtee. Kierona olen suunnitellut seuraavaa lomareissua siten etttä menisimme käymään siskoni luona, jonne ei kaikki mahtuisi ja sillä verukkeella voisin kainosti pyytää jos tällä kertaa miehen lapsi ei tule mukaan.