lomien loppuessa ja syksyn tullessa ajankohtainen muistutus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja plääh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

plääh

Aktiivinen jäsen
05.12.2007
15 531
1
36
Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin,
kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Onko oikeasti niin tyhmiä ihmisiä että ottais kesäkissoja tai muita eläimiä vaan kesäks? On vaan vaikea uskoa... Mut tippa tuli linssiin tuosta runosta.

Niitä on PALJON! Ja mikään valistus ei tunnu purevan näihin kylmäsydämisiin ihmisiin vaan vuosi toisensa jälkeen kesäksi otetut kissanpennut jätetään yksin mökille odottamaan syksyn sateita ja kylmyyttä ja kuolemaan tai kärsimääm talven pakkasiin.
 

Yhteistyössä