***LOKAMASSUT KESÄKUUSSA*****

En ole ehtinyt kirjoitella saatikka sitten lukea viestejänne. Olen aloittanut uudet työt ja muutettukkin olemme (Saarelaan, Oululaiset ainakin voivat tietää missä se on =) ). Konetta ei ole kotona, eikä kyllä sitä ehtisi avatakaan kun kaikki vapaa-aika menee tytön kanssa ulkoillessa ja kukkapenkeissä kolutessa :) Ihanaa kun on helle! Uudet työtkin ovat sujuneet mukavasti.

Sen verran piti kelata taakse päin kun kaikki Kultsua lohduttivat, että kävin teidän tilanteenne lukemassa. Elämänvoimaa Kultsu teille, olet ajatuksissamme :heart:

Oma maha voi hyvin, neuvola oli eilen ja rakenneultra jokin aika sitten. Kaikki on hyvin, nyt on maha jo vähän tullut esiin joten töissäkin arvaavat että olen raskaana :) Laskettuaika siirtyi taas takaisin 23.10., voisiko joku sen vaihtaa etusivulle. Tiedä sitten milloin piipero syntyy, toivotaan että ennen marraskuuta kuitenkin :D Toinen lääkäri sanoo toista ja toinen toista, mutta uskon nyt sitten tätä jälkimmäistä. Rakenneultrassa kysyttiin "Kumman lasketun ajan haluat" :LOL: Valitsin sen myöhemmän töiden vuoksi.

Uusi neuvola on nyt myös testattu, ihana neuvolantäti oli. Sain jo nyt ajan synnytystapa-arviointiin Oyssiin lääkärille, koska esikoisen ponnistusvaihe kesti 2 tuntia vaikka oli kokoa vain 3300g. Koska oletettavasti kakkonen on aina isompi, haluavat tutkia ettei minulla ole esim jotain rakenteellisia vikoja jotka hankaloittavat ponnistusta ja ulostuloa. Toivottavasti pääsen alatietse synnyttämään, sektio ei kuulosta kovin houkuttelevalta... mutta toisaalta olen siihenkin valmis jos alatie voi olla pienokaiselle vaaraksi.

Ihania kesäpäiviä kaikille ja nauttikaahan mahoistanne!

Topsy rv20
 
Niinhän se tämä elämä on, yhtä ylä- ja alamäkeä. Itselläni se alamäki sattui 2004-2005 vuoden sisään, kun ensin kuoli mieheni isä, sitten jouduin lopettamaan rakkaan kissani, veljeni jäi auton alle ja joutui olemaan 2 kk sairaalassa, sitten kuoli oma isäni ja lopuksi vuoden kruunasi keskenmeno :'( Silloin kyllä mielessä kävi että hyviä uutisia tuskin on meikäläiselle enää ikinä tiedossa, mutta nyt kuitenkin kirppua odotetaan ja elämä on raiteillaan muutenkin =) Vaikka välillä elämä tuntuisi epätoivoiselta suolta josta ei ylös pääse, on vaan luotettava siihen että paremmat ajat ovat tulossa sieltä vaikeuksen takaa. Hyvä on ettei näitä ikäviä asioita joudu kestämään yksin, toivottavasti saatte kaiken mahdollisen tuen. Itse en olisi kestänyt, jos asioista ei olisi voinut puhua kenenkään kanssa. Olette varmasti meidän kaikkien ajatuksissamme :heart: :heart:

Kiisumirri ja kirppu 21+3
 
Kultsux3 ei tässä muuta voi sanoa kun kovasti jaksamisia ja tottakai purat täällä tunteet jos se vaan yhtään helpottaa! Me kaikki yritetään täällä olla virtuaalisesti teidän tukena :hug:

Sitten sen verran että tänään käytiin rakenneultrassa ja kaikki oli kunnossa :heart: haarustaan ei sitten suostunut millään näyttämään joten jännäämme sitten loppuun asti!
 
Kultsux3, piti sulle jo eilen vai edellisiltana kirjoitella, kun luin tätä teidän tarinaa... Tämän perusteella olet kyllä vahva, älä menetä toivoas vielä! Ja sittenkään, oli uutiset nyt tai myöhemmin mitä tahansa, se on vain yksi totuus yhdestä näkökulmasta siitä lapsesta. Sinä tunnet hänet jo nyt paremmin, tuupit miehesi kanssa ja hän vastaa potkimalla:) Toivon, että pieni sydän jaksaa, ja saat normaalisti synnyttää ihanan pienen vauvan, jonka kanssa sitten järjestätte elämän uusiksi. Koskaan ei tiedä, kuinka ihanaa se elämä voi lapsen kanssa olla, ennenkuin sen kokee. Sitä ei pienen lapsen erityispiirteet tai muut hälvennä! Toivon kaikkea hyvää perheellenne, ja ennenkaikkea HYVIÄ UUTISIA! Olivatpa ne sitten mitä tahansa..

 
hurjasti pelästyin kun heräsin,oli maha ihan luonnottoman näkönen ja tuntunen :(
niinku kohtu ois ollu kivikovana siellä...
ei kestäny kauaa ja ei käyny kipeetä,että voiskos olla normaalia???(jotain harjotus-suppareita?..?)
pakko kysyy neuvoo kun ei tiedä :ashamed:
onko muilla??
-milla21+3
 
Huomenta kaikille

milla-maria kyllä minusta tuo kuulostaisi suppareille :) Nehän on kivuttomia vatsan hetkeksi kovettavia. Ja vaarattomiahan/normaaleja ne on jos ei niitä tiuhaan ala tulemaan...

Itse kärsin niistä koko eilisen illan :/ Pitää tänään soitella neuvolaan josko sais pissan tutkittavaksi. Kuopuksen odotusaikana sain parisen kertaa piikin KOKSissa kun niitä tuli parin minuutin välein taukoamatta ja taustalta löytyi pissatulehdus viljelyssä... Liekö syynä nytkin koska mitään en rehkinyt tms.

Kotona "rauha" maassa ja ihmisillä hyvä tahto :D Tai ainakin jotain sinne päin. Pinnan alla kyllä hiillos vielä on, leimahtaako milloin sitten...


Kultsu kyllä teille kestettävää taas annetaan :hug: Hurjasti voimia teille :hug: Josko se prinssi niillä potkuillaan yrittää kertoa että: Täällä minä äiti olen, yrittäkää jaksaa mun takia. Minäkin yritän :heart:


Toivotaan että saatte nopeasti punktion vastaukset. Varmasti myö kaikki jännitetään niitä teidän kanssa :) :hug:


tuutilulla hengessä mukana rv 23+4

Muoks. Nyt oottaa lähete labrassa. Jos supparit jatkuvat samaa rataa niin neuvolan tätin mielestäkin kannattaa pissa tutkia
 
Aurinko paistaa ja elämä on ihanaa =) oikeesti nyt on lauantaista asti ollu ainaki Oulussa oikeet hellekelit,ja arvatkaas kuinka jätskiä on menny :D Mulla on nyt siellä parisen viikkoa yks poika palloja pyörittelemässä niin saa ite huilia,itseasiassa sain viikon saikkua tän selän takia ku on joku päärynälihas tulehtunu(vaivannu joskus aikasemminki ku reenasin liikaa). Ihme vaan että mistä nyt tuli ku en oo kyllä kauheena puntilla yms kulkenu :whistle: :saint:

Masujesperi potkii päivittäin ja ilmottelee heti itsestään kun käännyn mahalleen makaamaan (se ois mun lempiasento mut enää ei pysty oleen sillai ku tuntuu että toinen ihan lintassa) :heart:

Hyviä päivänjatkoja kaikille :wave:

Diipeli ja masujesperi 20+4
 
Toivottavasti ne punktion tuloksetkin tulisivat nopeaan. Voimia odotteluun ja onnea mielettömästi huomiselle. Onneksi aika tuli noinkin pian! Pidetään peukkuja että pienokaisen sydäntä olis jotenkin autettavissa :hug:
 
Kultsux3
Halaukset täältäkin! :hug:
Älä missään nimessä ajattele että pilaisit ketjun kertomalla kuulumisianne ja tunteitanne. Pura niin paljon kuin vain tuntuu että tarvitsee purkaa.
Tiedän omasta kokemuksestani suunnilleen mitä käytte tällähetkellä läpi. Itse olin samassa tilanteessa melkeinpä tasan 6vuotta sitten. Tuntui että elämä olisi siihen romahtanut. Lapsellani todettiin harvinainen rakennepoikkeavuus ja erittäin hankalahoitoinen vastasyntyneellä. Kävimme rakenneultrassa rv 20+ jossa vika todettiin. Ja rv 22+ asti jouduimme odottamaan ex mieheni kanssa vahvistusta uudessa ultrassa Naistenklinikalla, jossa vika todella vahvistettiin. Silloin otettiin myös lapsivesinäytteet ja mahdollisen kromosomipoikkeavuuden mahdollisuutta myös epäiltiin. Keskeytystä tarjottiin myös heti, tuntui että kaikki lääkärit olisivat olleet keskeytyksen kannalla jo ilman testin tuloksiakin. Olimme aivan sekaisin, emme tienneet todellakan mikä olisi ollut oikea päätös. Odotimme tulokset ja terveen tytön kromosomit olivat. Päätimme jatkaa raskautta vaikka selviäminen oli vain 50-60% ja kohtukuolleisuus 38%.

Koko loppu raskaus meni rampatessa Naistenklinikalla ultrissa sekä Lastenklinikalla vauvan sydänultrissa. Se aika oli aivan kamalaa. Erilaisia tunteita kävin mielessäni. Pelkoa, ahdistusta, onnea vauvani liikkuessa ja surua miksi juuri minun vauvani. Ex ei kestänyt, hän ei jaksanut kuunnella enää jatkuvaa huoltani ja miettimistäni tulevasta, eihän sitä kukaan tiennyt ennalta mitä tulisi tapahtumaan. Erosimme, jäin yksin syntymättömän vauvani sekä kahden pienen lapsen kanssa.
Marraskuun alussa syntyi pienen pieni tyttö-01. Alku oli hankalaa, mutta hän selvisi ja pääsikin kotiin 5kk:n iässä.
Kuitenkin kehitys ei oikein lähtenyt käyntiin kuten normaaleilla terveillä lapsilla. Hän sai kehitysvamma diagnoosin. Tutkimuksia on tehty monia, kromosomikokeita yhteensä 3, joista kaksi normaaleita kokeita vielä tarkempia. Terveen tytön kromosomit. kehitysvamman syy on jäänyt tuntemattomaksi, ei ole enää kokeita mitä voitaisiin tehdä. Hän on kai ainut laatuaan ? =) silti elämämme on kuitenkin nykyään normaalia kaiken menneen jälkeen ja raskaiden sairaalajaksojen jälkeen. Rakastamme tätä pientä tyttöä nykyisen mieheni kanssa yhtä paljon tietenkin kuin muitakin lapsiamme. =)

Minä syyttelin itseäni ja mietin kuumeisesti mitä olen tehnyt väärin raskausaikana? Kuitenkin Naistenklinikalta lääkäri vaakuutti että en ole tehnyt mitään väärää. Vika oli vain tullakseen ja meidän vauvalle se silloin tuli. Luonto on joskus hyvinkin julma ja epäoikeuden mukainen!

Kaiken kokemani jälkeen ajattelin vuosia, että tuossa oli minun viimeinen raskaus ja vauva. mietin etten enää ikinä halua kokea mitään vastaavaa. Kuitenkin löysin nykyisen mieheni ja tässä sitä sitten ollaan, raskaana 6vuoden tauon jälkeen.
Täytyy kyllä myöntää että ensi viikon rakenne ultra pelottaa jollain tavoin.

Kuitenkin haluan toivottaa teille voimia tulevaan Lastenklinikan käyntiin. Muistakaa että meillä on Suomessa aivan huiput lasten lääkärit.
Ja voimia siihen mitä ikinä päätättekin tulevasta. :hug: Kenenkään ei tulisi joutua tuollaiseen tilanteeseen.

Ja omaan napaan kurkistus...

rv 19+2
Pötkylä liikkuu paljon ja uloskin päin näkyvät liikehdinnät.
Hb tippunut sen verran että rautaa aloittelin.
sf menee yläkäyrillä ja viime viikolla (rv18) oli 17cm, saas nähdä millainen jötkylä on tulossa :whistle:
Sydämen syke 150 ja liikkeet ++.
Minun painon nousu on onneksi (ehkä? :D )rauhoittunut ja +150g/vko. Yht. 6kg kylläkin jo tullut.

Eipä kummempia tänne siis, rakenne ultra ensi viikolla ja 4D heinäkuun alussa.

Milli ja Pötkylä 19+2
 
tai kuka tän ketjun ottikaan hoitoonsa täksi kuuksi...voisitko vaihtaa minulle nimimerkkiä, kun tää kone ei sitten millään päästä rekistöröitymään vanhalla nimskula...monena päivänä oon yrittäny :headwall: :headwall:
Eli entinen HAKUNAMATATA nykyinen naatiskelija..kiitos jos viitsit. :flower:
pääsee taas kertomaan kuulumisia, kun saapi kirjauduttua.. =) ja asiaahan mulla oli,, elikkä neuvolassa kävin aamulla:
kaikki oli hyvin, vauva juoksi niin kovasti pakoon, ettei sydänääniä meinattu saaha kuulville ja liian ylhäältä yritti kuulostella, paikka kun löydettiin niin johan alkoi pikkusydän laukkaamaan.. :heart: n.130-140 pintaan äänet meni.
rr oli 107/66 eli ihan hyvät vaikka pyörällä vinttasin ton vajaa 5kilsaa nlaan.. :)
hb:ä ei otettu
pissa puhas
painoa tähän mennessä tullut yht. 2,4kg
Ultraa odotan malttamattomana, reilun viikon päästä ois!!
Muuten menee hyvin, nautin oiken tästä olosta, kun ei nyt mikään "vaivaa" masua ei juurikan ole, elikkä ei vielä haittana, ei väsymystä tms..ihana odottaa kesäaikaan kun on niin virkee ja jaksaa tehä kaikkee.. B) samoin täällä maalla tää luonto on nyt ihanimmillaan, oisin vaik kokoajan lenkillä, ku niin mahtavat ilmatki.
Mulla isommat lapset mummolassa kesälomila ja nuorimmaisen kans kotona ollaan, nyt täytyy mennä takas pihahommiin, ennenkuin pikku-ukko herää päikkäreiltä!
naatiskelija ja tiitiäinen 19+1
 
käväsin aamulla neuvolassa kun säikähin niin niitä harjoitus supistuksia...
kaikki oli ok,kunhan ei kipeitä rupea tulemaan!
niinku tuutilulla olikin jo vastannnut ,KIITOS!!!
neuvolantäti oli ihana ja kuunteli sydänäänet :)
sanoi vielä että saa tulla käymään ihan millon vaan jos on asiaa!!
sitten otti varalta pissatulehdus testinkin.
pikkunen on nyt vilkkaana masussa :heart:
nyt syömään... :whistle:

ja voikaa hyvin :wave:
-milla21+3
 
Voi kauhia.. Siis tätä kuumuutta!
En oo viä saanut/osannu tästä raskaudesta nauttia, sen vert pahoin oon voinu. Ja nyt tää lämmin keli..taas lentää oksennus ja olo on aikast höhheli. Viikkoja on 22+6, ensimmäistä odotan. Kaikki mun "kuplat" on romuttunu, raskaudenhan piti olla hienoa! Mua on petetty..

Positiivistä..vauvalla kaikki hyvin ja lähempänä loppua ollaan kuin alkua..
Kunhan vain töissä jaksaisi, lomaa on vain 13päivää ja fyysistä työtä vanhusten parissa teen.


Vointeja kaikille!
 
Ihan ekaksi Kultsulle iso :hug: !!! Voimia ja jaksamisia kovasti.


Kultsun kertomuksen luettuani aloin miettiä 4D ultraan menemistä kun eivät saaneet kunnolla ultrattua tuota meidän pikkuista :/

Helle tekee minut hulluksi!!! En normaalistikkaan ole lämpimän ystävä, mutta nyt kyllä tuntuu, että hikeä pukkaa joka huokosesta :headwall:

Päätä on jomotellut pari päivää jo omalla mittarilla paineet 102/46, lisäksi tuo hirvittävä väsymys kertonee hb:n edelleen laskevan. Tilasinkin huomiseksi neuvola-ajan, että saa tarkistettua tilannetta.

Viime ke käytiin 5 vuotiaan kanssa hakemassa kuuri silmätulehdukseen. Lääkäri sanoi, että on huonoa tuuria, jos tarttuu toiseenkin silmään eikä tartu muihin perheenjäseniin. Seuraavana aamuna tytön molemmat silmät oli muurautunu umpeen. La 1 vuotias sai saman kuurin, eilen 9 vuotias ja minä. Tänään 11vuotiaalla sama vaiva. Onneksi ei ole tarttuvaa... :kieh:

Tyttö pitää masussa kyllä melkoista rumbaa pitkin päivää. Aamut ja alkuillat maha pomppii puolelta toiselle ja varsinkin napa tuntuu olevan pikkuisen ykkösinhokki. Kai se loppuraskaudessa sitten paukahtaa irti :LOL:

5 vuotiaalla oli tänä aamuna haltioitunut ilme, kun tunsi ekaa kertaa potkun käteensä. 1 vuotias käy säännöllisesti läpsäyttämässä mahaan ja sanoo: vauva aa. Isommat on jo tähän tottuneet. Kyseleevät lähinnä käytännön asioita esim. miltä synnytys tuntuu ja pääseevätkö synnytykseen mukaan. Tuskin kannattaa lähteä kuuntelemaan, kun haukun taas isännän alimpaan hel..... :whistle:


Mileko + "riiviötyttö" 21+2
 
Valtavasti haleja ja jaksamista sinne... Todella sydäntä riipaisevaa luettavaa nuo vastoinkäymiset, joita kohdallesi on nyt kasattu oikein urakalla. Me kaikki täällä varmasti lähetetään virtuaalisesti voimia ja pidetään peukkuja, että positiivisia uutisia vielä saataisiin. Muistathan, että jos taakka käy liian suureksi, niin keskustele ihmeessä jonkun ammatti-ihmisen kanssa, sillä ei varmasti auta ketään, jos itse olet kohta ihan henkisesti väsynyt -mikä ei olisi yhtään ihme tuossa tilanteessa! Voimia siis!

Meillä oli ultra maanantaina ja siellä vauva viuhtoi innokkaasti! Saatiin urkittua sukupuolikin selville -poika meille on tulossa! :heart: Oltiin molemmat vähän poikaa toivottukin esikoiseksi, vaikka tietysti tyttökin olisi ollut ihan yhtä tervetullut! 4D-ultraa nyt sit seuraavaksi jänskätään!:)

Harjoitussuppareilta kuulostaa muutamien vatsan kovettumiset, ainakin mitä neuvolan kirjaa oon lukenu. Itellä ei kyllä vielä moisia kokemuksia oo ollut... Niitä siis seuraavaks jännityksellä odottamaan, heh?! On tää jännää, aina jotain uutta vaihetta jänskättää ja odottaa! Nää vauvan liikkeet on kyllä hassun tuntusia muljahduksia!:)

Hyviä vointeja kaikille!

LaSposa & Nyytti rv 19+2 :heart:
 
Moi ,

joo - lämmintä oli , Turussa tänään +27 - risteily ja Tukholman risteilyrasteilu meni ihan hyvin , mukavaakin selitellä kaikille asiakkaille omaa potkupallomasua ;)
Odottavan alkoholinkäyttöä ainakin valvoi n 60 seurueen silmäparia :)

Ja voi vakuuttaa että teoria imelien juttujen vaikutuksesta pätee - Il Divon konsertti sai vauvan potkimaan ankarasti ;)
No - olihan ne ihan hyviä laulamaankin , mutta aika makeita miehiä ...
Onneksi täällä pohjoisessa kotosalla olikin vain +17 , helpotuksen huokaus...
Tukisukat on jo varan vuoksi käytössä, tämmöisillä 8-23 työpäivillä ...

KultsuX3 :lle tsemppiä - en tiedä lohduttaako, mutta kyllä tässä elämässä väliin annetaan kaikenlaisia esteitä ja vastoinkäymisiä tielle - vaikka mulla lapsi vielä vaikuttaakin terveeltä. Mutta aika haastellista tässä on kuitenkin olla itsekseen, mun ihan lähitukijoukot eli äiti sairastui rintasyöpään kuukausi sitten ja töistä pistetään puolet pihalle... Ja mun elämässä on kyllä ollut aiemmin avopuolison halvautuimista, itsellä aivokasvain, sekä tietty noita työpaikkojen alasajoja sun muuta ... Mutta yleensä aikojen päästä kaikelle löytyy selitys tai jonkin moinen nöyryys ottaa elämä vastaan sellaisena kuin se on.
Toki omaan lapsen kohdistuvat uhkat ja menetykset ovat vielä kokematta, ja on aika varmaa että se on niitä kovimpia paikkoja. Tuolla reissusakin yks asiakas/ystävä suri kovin sairaan lapsensa kohtaloa - tosin jo kouluikäisen.
Elikkäs - mulle ainakin on valjennut miksi vanhemman yksi tärkeä tehtävä olisi opettaa lapselleen sitä, että elämässä on pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Niitä nimittäin vaan on - ja ehkä tasapainon ja onnellisuuden määrittää se, miten osaa vastoinkäymisiin suhtautua, tai niistä joskus toipua.

Vointeja ja jaksuja kaikille,

papu & viola auroora RV 22,
huomenna virallisesti 154 päivää, kelan paperit ja kaipa sen jälkeen tää on ihan enemmänkin totta...
 
Muistattehan juoda normaalia enemmän näin helteillä B) Itse olen juonut hellepäivinä saman määrän vettä kuin aina aiempinakin kesinä töissä eli litra + taukojuomiset. Teen fyysistä työtä ulkosalla, koko päivä helteessä. Minulla yksi merkki siitä, ettei ole juonut tarpeeksi on nenäverenvuoto. Ja nyt olenkin huomannut, että nesteen tarve onkin paljon normaalia suurempi. Lisäksi olen osan tavallisesta vedestä korvannut kivennäisvedellä. On olokin parempi iltaisin, huimauksetkin väheni.

Jännityksellä odotan millainen kesä on tulossa ja miten jaksankaan töissä. Ensimmäinen raskaus, kun on kyseessä niin ei ole mitään mielikuvaa millainen olo ja jaksaminen tuleekaan olemaan.

Hipkukka 20+2
 
Kultsux3 iso :hug: sulle ekaksi!!
Tänhään kävin sitte rakenneultrassa ja meille tulee poikavauva.Pikkuinen paino 430g ja kulkee ylä käyrää.Kätilö sano että tulee iso poika.Olen niin onnellinen että kaikki oli hyvin ja ihanaa että Kultsux3 sai hyviä uutisia vihdoinkin :heart:
Mie ja "jätkä" 20+4
 

Yhteistyössä