Nyt ei voi sanoa kuin ohhoh...!
En minä ole sinulle tahallani ilkeillyt. Eikä se olisi minulta pois, jos raskaana olisit. Enkä muuten btw ole täällä kertonut että mitä nykyään opiskelen. Enkä aikaisempiakaan tutkintojani ole tietääkseni maininnut. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että synnytyslääkäri en ole.
Tosiasia on kuitenkin se, että ns. kemiallinenkin raskaus näkyy testissä selkeänä, vaikkei testiviiva yhtä vahva kontrollin kanssa olisikaan. Lisäksi vuoto siinäkin tapauksessa (jos raskaus on yrittänyt alkaa, mutta kiinnittyminen on epäonnistunut) YLEENSÄ alkaa vähintäänkin paria päivää, korkeintaan viikon myöhässä.
Toki rv6 kesken mennyt raskaus on varhainen keskenmeno. Mutta silloin HCG on noussut jo huomattavasti, vaikkei raskautta vielä olisi ultrassa nähty. Muistan hämärästi tuon keskenmenoasiasi johon viittaat, mutta en muista että olisit missään vaiheessa saanut kunnollista haamuviivaakaan testiin. Jos olet silloin käynyt gynekologilla joka on kliinisesti raskauden todennut, en toki käy väittämään vastaan. Mutta jos puhut siitä kerrasta kun kiertosi venyi ja testi ei näyttänyt oikein mitään, sitten alkoi runsas vuoto ja soitit gynen päivystykseen: silloin kyse oli luultavasti muusta kuin keskenmenosta. Puhelimitse annetaan potilaille milloin mitäkin veikkauksia. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä ollut esimerkiksi munasarjakystan myöhästyttämä kuukautisvuoto vai varhaisraskauden keskenmeno. Siis siinä mielessä, että se hankaloittaisi raskautumistasi jatkossa.
Minusta tuntuu, että sinulle kuukaudesta toiseen tulee aina mielestäsi jonkinlaista viivaa testeihin ja petyt kamalasti, kun vuoto sitten ajallaan alkaa. Tosiasiassa oikeat haamuviivatkin ovat vähintäänkin sellaisia, ettei testipuikkoa tarvitse valoa vasten tiirailla tai käännellä. Ja sellaisessa viivassa on aina väriäkin. Viivanpaikat sen sijaan ovat asia erikseen. Sen näkee, jos vain haluaa. Ja esimerkiksi Pregcheckistä ja Davidin testeistä saan itse tummanharmaan tai lilan viivanpaikan aina vaikken raskaana olisikaan. Viivan näkee, kun osaa katsoa. Totesin sen taas kerran nyt kun tulin raskaaksi, viiva todella on ihan eri värinen kun se on haamu. En ole joka kuukausi menettänyt raskautta, viivanpaikka vain värjäytyy.
En sano tätä pahalla vaikka moni raskaus päättyykin kemiallisena raskautena vuotoon tai varhaiseen keskenmenoon, mutta sinulle ei voi sitä jatkuvasti tapahtua. Normaalisti ovuloiva nainen tulee yleensä vuoden kuluessa raskaaksi, ja raskaus onneksi monesti päätyy synnytykseen. Ja tämäkään ei sinusta varmasti tunnu kivalta, mutta sinun tapauksessasi raskautuminen on vielä vähän hankalampaa (ei mahdotonta) kuin normaalitilanteessa. Olet kertonut PCOstasi ja saat myös lääkehoitoa raskautumisen helpottamiseksi.
Sinulta kuluu ihan älyttömästi voimia, sen näkee näin nettipalstallakin. Ja se on todella surullista. Suret suunnilleen joka kuukausi sellaista, mitä ei ole edes ollut olemassa. Sen sijaan että keskittyisit odottamaan sitä oikeaa raskautta. Onnistutte vielä ihan varmasti, mutta olet kamalassa stressissä kun tarkkailet tuntemuksiasi ensin ovulaatioon, sitten kiinnittymiseen, sitten raskauteen liittyen. Olet varmasti kuullut että saamasi lääkkeet vaikuttavat näitä tuntemuksia lisäävästi. Samoin on varmasti kerrottu ettei lämmön mittaamisella ole mitään merkitystä hedelmällisyyden seurannassa.
Torstaina se haamu olisi jäänyt näkymään testiin, jos kyseessä olisi ollut haamu. Kuinka himmeä tahansa. Jos testiviiva värjäytyi vain aivan hetkeksi ja haaleasti ja katosi jo testiajalla, se ei tarkoita haamuplussaa. Haamu olisi jäänyt näkyviin, toki se muuttaa muotoaan sitten kuivumisen jälkeen.
En sano tätä pahalla, mutta oletko ajatellut käydä juttelemassa tästä lapsettomuusasiasta esimerkiksi psykologilla? Tuntuu oikeasti pahalta puolestasi, kun olet niin ahdistunut ja tarkkailet itseäsi niin paljon että melkein joka kuukausi mielestäsi menetät jotain. Jotain, mitä ei ihan oikeasti ole edes ollut olemassa. Lapsettomuus on varmasti kipeä asia. Eikä ole häpeä hakea apua.
Kipakasta suhtautumisestasi huolimatta toivon sinulle ja miehellesi pian sitä omaa, ihanaa vauvaa. Tarkoituksenani ei ollut pahoittaa mieltäsi. Mutta realistinen kannattaa olla. Joskus sitä toivoo itse niin kovasti jotakin, että ei enää näe mitä muut näkevät.