Lokakuun Onnenmurut 2012 **Syyskuussa**

Onnea paljon jo vauvan saaneille ja tsemppiä muille!

Vihdoin sain taas aikaiseksi kirjoitella, miehen masennuksen kanssa mennään päivä kerrallaan, välillä on parempia päiviä, välillä taas huonompia..

tänään oli neuvola+lääkäri, kaikki mittaukset ihan ok, paino ei ole noussut kahteen kuukauteen lähes yhtään mutta eivät olleet siitä huolissaan.. sisätutkimus tehtiin, kohdunkaula(?) pehmentynyt ja ilmeisesti vähän lyhentynyt, kohdunsuu kiinni, hitto että sattui paljon kun lääkäri teki sitä tutkimusta :stick: eli jotakin ne supistukset ja menkkajomotukset ovat saaneet siis aikaan. ens viikolla taas neuvolaan, ei huvittais yhtää ravata siellä koko ajan!

Nyt on alkanu jännittää ihan hirveästi ja välillä toivoo että syntyis jo ja välillä että pysyis vielä ainaki muutaman viikon,en oo valmis vielä! huoh.

Välillä hirvee iskee hirmuinen paniikki ja ahdistus (kuten tänää neuvolassa ku lueskelin vauva yms lehtiä ja katselin vanhempia itkevien ja leikkivien lastensa kanssa siellä), päässä pyöri kysymyksiä ja ajatuksia: olenko hölmö kun ryhdyin tähän,mitä jos en osaa hoitaa vauvaa, miten sitä edes pidellään, entäs vaipanvaihto osaanko sen, mitä jos en saa itkua loppumaan, entäs imetys, jääkö minulle enää yhtään omaa aikaa??! tuntui ettei saanut henkeä ja seinät kaatuu päälle. onko muilla ollut tälläista viime hetken panikointia(varmaankin tämä on iha normaalia mutta silti)?:ashamed:

Ristiäisistä/nimiäisistä tuli mieleen että kyllä ärsyttää kun me pidämme siis nimiäiset emmekä kasta lasta kirkkoon, niin varsinkin tuo miehen puolen suku on kovasti nyt sitä mieltä että teemme väärin ja miten kamalaa se on eikä edes suvussa kulkevaa kastemekkoa laiteta päälle tms, tuntuu että aina kun näemme heitä niin huomauttavat ja piikittelevät asiasta, miksei voi antaa jokaisen tehdä haluamallaan tavalla asioita. ärr:headwall:

Tämmöstä tänään... santsuma ja pikkuinen 37+2

 

Samaa mieltä minäkin, että kyllä raskaanaolevalle on tärkeä ainakin tuo keskiraskauden lääkärineuvola. Silloin kun voidaan kohdunsuun tilanteen perusteella huomata mikäli esim. Kortisonipiikit on tarpeelliset. Pitäisi kyllä olla yhtenäiset käytännöt joka paikassa..

Minun käsitykseni lapsivesien menosta on ettei sairaalaan ole heti mitään kiirettä mikäli matka ei ole pitkä ja kaikki synnytystä ajatellen on vauvan ja äidin osalta kunnossa. Sitä vaan edelleen mietin että pitääkö minun streptokokki-positiivisena lähteä sairaalaan heti vesienmenon jälkeen tai onko tartuntariski olemassa vain kun lapsi on synnytyskanavassa asti? En ikinä muista kysyä neuvolassa.

Labra-aika meni perjantai-aamuun asti, eli todennäköisesti saan tulokset vasta viikonlopun jälkeen. Ja vieläpä syömättä pitää mennä, miten lie onnistuu

Kuulostaa varmaan järjettömältä, mutta kateellisena täällä luen kuinka "isoja" ja silti siroja vauvoja muille on arvioitu :ashamed: meille kun arvioitiin syntymäpainoksi sen korkeintaan 2,8kg ja torstaina saadaan taas Ultrassa uusi arvio. Rv 36+5 painoarvio oli 2300g .. Liekkö johtuu hormoneista vai mistä mutta tuntuu pahalta ettei pysty edes normaalikokoisia vauvoja kasvattamaan, erikoinenkin kun oli hyvin pieni eikä mitään selitystä löytynyt, perintötekijät vaan.

IMN & Tuutikki 37+3

 

Moi!

Onnittelut jo vauvan saaneille <3

Pari päivää ollut pois kun yrittänyt vähän "vierottaa" itseään netistä. Puhelimella niin helppo olla joka välissä tarkistamassa onko tapahtunut jotain. Viikko sit sain neuvolassa yllätykseks ylimääräisen ultran kun siellä oli kätilöharjoittelija. No tänään kun kävin ni terkkari kysy et haluunko sisätutkimuksen. Ja oikeen vielä kaksin kappalein kun oli tää harjottelijakin siellä. Ehkei tässä enää kauaa tosiaan mee. Kohdunkaulaa max sentti jäljellä ja kohdunsuu 3-4cm auki ei näitä kipuja siis turhaan oo kestetty. Limatulppaa tullu yli 2 viikkoa että ei juu tarkota mitään. Lähen kohta kaverin kanssa kahville ja lenkille ja illalla sauna ja seksi päälle, jospa se sieltä ens yönä tulis. Mies on nimittäin "tilannu" tytön huomiseksi toivotaan että on nopea synnytys kun on paikat jo tohon asti edennyt. Ja mistä tietää jos viikon caulophyllumin ja arnican yhdistelmällä olisin saanut tämän aikaiseksi se niistä homeopaattisista

Kusma ja hattivatti 39+2

 

Mulla oli tänään viimeinen neuvolalääkäri. Ei mitään synnytystapa-arviota tehty, ei ultrattu tai mittailtu lantiota. Mutta aina se on tehnyt sisätutkimuksen ja katsonut, ettei ole mitään tulehduksen merkkejä. Ja otti bakteerinäytteen valkovuodosta. Ja varsinkin noilla aikaisemmilla käynneillä on mun mielestä ollut tärkeää, että on katsottu, että paikat on kiinni, että olis osannut määrätä lepoon, jos vaikka sillä viikon 26 käynnillä olis jo kovasti paikat kypsyyneet. Pidän kyllä kummallisena säästönä, jos ei ole yhtään lääkärikäyntiä.

Mutta kaikki oli neuvolassa ihan ok, hemoglobiini nyt 131, mutta lääkäri meinasi, että jonkun kerran viikossa kannattaa silti ottaa rautaa, ettei lähde laskuun. Painoa tullut vain 258g/viikko. On siis nyt loppua kohden hidastunut tuo painon nousu. Verenpaine oli korkeimmillaan mitä on ollut raskauden aikana, mutta ei vielä mitenkään huolestuttava.

Mullakin viime yönä oli ihan kunnon ripuli. Ei kuitenkaan tainnut mitään ennakoida, kun oli paikat vielä ihan kiinni eikä ole mitenkään erityisemmin supistellut.

Mulle ainakin on santsuma tuo paniikki tuttua. Välillä iskee kauhea paniikki siitä, että kohta meillä on vauva ja miten me siitä selvitään. Just toi mihin sitä oikein on ryhtynyt -lause pyörii päässä. Varmaan se on ihan normaaliakin, että mietityttää, miten sen osaa pukea ja miten aina tietää, mikä sillä on hätänä, kun itkee. Mutta toisaalta tuo miehen masennus varmaan vaikuttaa siihen myös. Mietityttää, että miten selviän lapsen kanssa, jos mies ei juuri mitään jaksa.

Mulla ei olekaan vielä kiirettä saada pikkuista ulos. Toki ei ole vielä edes 37 viikkoa täynnä eli siinäkään mielessä tässä ei ole mikään kiire. Kyllähän mä toisaalta innolla odotan, että saan pikkuisen syliin, mutta toisaalta oon sille jutellut, että pysyy tuolla vielä muutaman viikon, että ehdin vähän vielä työstää näitä ajatuksia ja kerätä voimia. Ja saada kodin edes jonkinlaiseen kuntoon. Äiti sitten joutuikin töihin tällä viikolla, eikä ehkä ehdi siivousavuksi. Täällä kun hieman näkyy sellainen parin vuoden väsymys.

 

Long time no write... jos sitä nyt yrittäisi. Lukenut kyllä olen kirjoituksianne.

Lämpöiset onnittelut jo synnyttäneille! :flower: Ja tsemppiä tositoimiin pian joutuville!

Proteiinit olivat mulla yhdellä plussalla (heikolla) pissanäytteessä aiemmin ja lääkäri passitti pissakokeeseen, vaikkei muita oireita ollutkaan. Jokin bakteeri virtsateissä kuitenkin jylläsi ja antibioottikuuri on syöty. Näin siis mulla, mutta saattaa olla viatontakin tuo pieni protskuplussailu. Uusi näyte vielä vietävä labraan, jotta varmistutaan, että lääkkeet ovat purreet pöpöön.

Vauvan painoarvioista: Itse melkeimpä luotan enemmän kokeneen kätilön käsin tekemään painoarvioon kuin ultralla tehtyyn. Esikoisesta kätilö antoi hänen syntymäpäivänään painoarvion tunnustelemalla ja arvio heitti vain 100g. Lääkärin ultra-arvio oli useamman sata grammaa pielessä. Vauvalle povattiin 4D ultrassa noin rv 22 täysiaikaispainoa 3500-3800g, joka tietty ihan looginen kun katsoo isosisarrusten syntymäpainoja.

( . )

Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Paino pysytellyt samoissa myös täällä parisen kuukautta.

Vauvan tavarat on täällä hankittuna (osa vielä matkalla), mutta eiköhän nekin ennen vauvan syntymistä ehdi tulla. Ei tunnu vauva olevan vielä lähtökuopissa *kop, kop*.

Oma nukkuminen on kyllä surkeaa, kylkeä pitää vaihtaa vähän väliä ja on kuuma lisäksi suonta vetää, jos jalkoja ei oio.

Yritän kuopusta ”vierottaa nostelusta”, mutta syliinhän tuo kerjää. Taitaa omaa paikkaansa varmistella, mutta kun ei tässä tilassa hirveästi saisi 15 kiloista kuitenkaan nostella, vaikka jaksaakin eikä kipeää tee. Odottelen ”mielenkiinnolla” tulevia mustasukkaisuuskohtauksia... joita tulee varmasti kummaltakin isosisarrukselta.

Unelma kolme & rinsessa 37+2

 

Santsuma kyllä mullakin on välillä tota paniikkia, varsinkin kun en oo syntyjään sellanen ihminen joka ois aina vauvaleikkejä leikkinyt, pikkuvauvoja ihastellut tai niistä edes haaveillut. Monta vuotta meni että kasvoin ajatukseen äitiydestä ja vauvasta ja nyt tuntuu että olen tähän valmis. Mutta kyllä joskus käy vielä mielessä että mitähän hittoa sitä on tekemässä, varsinkin kun pari kaveria kävi kylässä, molemmilla mukana 1,5v vanha lapsi ja KOKO päivä oli yhtä lapsen hyysäämistä eikä äidit ehtineet edes syömään... siinä tuli vähän sellainen olo että rankkaa tulee olemaan. Mutta onneksi on myös mies jonka kanssa jakaa tehtäviä.

Vielä 3 ja puoli viikkoa laskettuun aikaan. Alkaa vähän tylsistyttää kotona. Pitäs varmaan siivota...

 

Paniikkia on havaittavissa täälläkin... lähinnä pelottaa se vastuu!

Mulla on nyt kaksi päivää ollu nilkat todella turvoksissa - luut eivät tunnu ja sukista jää kamalan syvät urat nilkkoihin. Lisäksi jalkoja särkee polvista alaspäin. En ole syönyt mitenkään erityisen suolaista ruokaa ja vettä olen juonut normaalit määrät (n. 2-3 litraa/päivä). Mihin saakka tämä turvotus on normaalia? Itselläni kävi mielessä mahdollinen raskausmyrkytys, mutta muita oireita ei ole. Pitäisikö kuitenkin soittaa neuvolaan? Seuraavan kerran mulla ois neuvolalääkäri ensi viikon torstaina.

Vähän huolestunut Lena & Onni 35+5

 

Mulla ei esikoisesta ollut oikeen minkäänlaista paniikkia missään vaiheessa, mutta tästä toisesta kylläkin.. Välillä tosiaan miettii että mihin sitä on taas ittensä pistäny, kun lähteminenkin on yhden lapsen kanssa niin helppoa, varsinkin kun poika on jo niin iso ja vaipoista on päästy eroon. Silloin varsinkin kun esimerkiksi samaan aikaan yrittää tehdä ruokaa, laittaa pyykkejä kuivumaan ja auttaa poikaa pukemaan, tulee sellainen tunne että mihin väliin tässä sen vauvan lykkäisi.
Mutta eiköhän tää tule menemään omalla painollaan Kotitöitä voi aina lykätä hieman, eikä kumpikaan lapsista siihen kuole jos joutuu vähän aikaa odottamaan omaa vuoroaan. Näin siis ajattelen nyt, mutta sitten kun se "paniikki" iskee niin ei auta järkeilyt
Esikoinen on kuitenkin tosi omatoiminen ja en voi todellakaan sanoa että olisi mitenkään rankkaa olla hänen kanssaan kotona. Kolmivuotiaaksi kuitenkin ollaan päästy tosi helpolla uhman kanssa ja pojalle riittää ajankuluksi vaikka kotitöissä auttaminenkin. Useimmiten kuitenkin tykkää puuhailla yksin ja välillä tulee esittelemään legoista tehtyjä taideteoksiaan :heart: Eli mulla päivät menee lähinnä sohvalla ja kaikkea pientä touhuillessa, enkä ikinä ole oikein väsynytkään, vaikkei kukaan sitä uskokaan kun kerron olevani kotiäiti.

lena- Voithan soitella neuvolaan päin, mutta en usko että mikään pakko on jos kuitenkaan muita oireita ei ole Mullakin kuitenkin alettiin epäillä raskausmyrkytystä rv34-35, mutta koska oireita ei ollut niin lääkärit ei suostuneet sitä diagnoosia tekemään ja käynnistettiin vasta rv38. Proteiinit pissassa taitaa olla se "pakollinen" oire ja loppujen lopuksi istukka sitten tutkitaan ultralla.
Mullakin on tuota turvotusta tullut jalkoihin ja käsiin ihan reippaasti, kihlasormus laitettu hyllylle odottelemaan ja tosiaan sukista jää hirveät rannut, mutta istukan virtauksissa ei ole ollut mitään poikkeavaa. Jotkut napavirtaukset tms. on olleet hieman koholla, mutta ei mitenkään huolestuttavasti.

Ja maha on ollut sekaisin täälläkin viimeisen viikon ajan.. Kohtu painaa jo sen verran suolistoa että minkäänlaista "vessarytmiä" ei kyllä ole havaittavissakaan. Välillä ummettaa ja välillä ollaan ihan kuralla.. Ja varmaan tuo syöminenkin vaikuttaa kun aterioita on paljon mutta ovat tyyliin satsuma ja leipä tai jogurttia. Eli mitään isoa ateriaa ei tule syötyä kuin korkeintaan kerran päivässä.. Aamupuurokaan ei enää mene alas vaikka kuinka pienen lautasellisen keittäisi :/

Tänään saapui meille 56cm toppapuku ja voi kun se oli suloinen :heart: Sellainen tummanharmaa vaaleanpunaisilla palloilla, karvareunushuppu ja pari rusettia edessä vetoketjun päällä. Alkoi taas näköjään tää vaaleanpunaisessa pilvessä leijuminen kun tuntuu että maitopurkkienkin pitäisi olla tyttöjen värisiä Esikoinenkin on alkanut kaupassa kyselemään josko vauva tarvitsisi sitä tätä ja tuota vaaleanpunaista.

 

Taitaa olla ihan normaalia tällainen turvotus näin loppuraskaudesta Mielenkiinnolla odotan ensi viikon lääkärikäyntiä - jännä päästä tarkistamaan onko paikat yhtään "kypsyneet"! Tänään sain lyhyen ja kipeän supistuksen kun ajoin pyörällä, ja eilen sama homma kun nopeasti nousin sohvalta ylös. Nivuset on jatkuvasti kipeänä (vihloo) ja häpyluut tuosta vasemmalta.

 

Turvotusta on täälläkin ja verenpaineetkin koholla, mutta kun tosiaan pissa oli puhdas niin myrkytystä ei epäilty. Täti sanoi että jos jatkuva päänsärky ja vannemainen kipu pallean seudulle tulee eikä helpota niin sitten yhteyttä.

Nivuset kramppaa täälläkin, eritoten vasen ja ihan jatkuvaan! Ei auta magnesiumit ei.. Samoin häpyluu armottoman kipeä, neuvolassa kun eilen kokeiltiin vauvan pään liikkuvuutta niin koski ihan saamaristi.. Ankkakävelyllä etiäpäin, ei oikein tuo kaupungilla kiertely luonnistu, koirankin kanssa oon vaihtanu jalat pyörään, saapipahan koirakin kunnon juoksulenkin päivittäin

Viime hetken panikointi on itselläkin, varsinkin kun kaikki olis valmiina pikkuselle, eikä oo tekemistä ja suunniteltavaa enää.. Kai sen sairaalakassin vois pakata..?

 

Ai että täällä saa kohta lukea vauvauutisia!! Murmeli ainakin tais olla synnärillä...kukas muu? Kovasti tsemppiä sinne...kaikille joilla SE on jo käsillä!

Juu paniikkia täälläkin..ei heti uskois ku viides tulossa,mutta jotenkin sen saa tuntumaan tältä ku tietää mitä se voi olla..lähinnä pelottaa tuo synnytys vaikka olen yrittänyt työntää sen taka-alalle...mutta eessä se on..pakostakin..:stick:

Otin tänään niskasta kiinni! Sain esikon (17,5v) hakemaan ullakolta vauvanvaatelaatikon pienimpiä vaatteita (50-56cm) sillä uhkauksella että saa pestä sitte ite ne jos mää en ehi (oon pyytäny viimeset 3vkoa sitä hakemaan sen ku ite ei saa sitä laatikkoa jyrkkiä portaita alas, saati sitte jaksa kantaa sitä), tuolla uhkauksella laatikko oli 10min alhaalla . Nyt on eka koneellinen nyt pyörimässä...Samalla petasin vauvalle äippälaatikkoon pedin tuon 5v:n äippäpaketin lakanoista, ne oli sillon niin kauniit Finlaysonin sinisävyiset lakanat..:heart:
Niin ja sain itelleni sairaalakassin osittain pakattua!!

Sabinafair: joo harsot on meillä olleet monenlaisessa käytössä, ihan vauvalle ne on kyllä mainiot vaipat. Tosissaan mitä enemmän niitä pesee sen parempi imukyky niissä on! Kaikkein parhaimmat harsot on tuon esikon jäljiltä jääneet 17v vanhat, ne on jo niin pehmeitäkin pikkupeppua vasten..

( . ) hain eilen tuet ranteisiin ku alko olemaan jo niin tukalat paikat, yöllä ei pysty tuolta kivulta nukkumaan! Pieneksi nuo muut kivut tuon varjolla jäivät..Ankkakävelyä täälläkin, nivuset on niin kipeät ettei mieli tee kauheasti istua...mutta tätä tää on..
Sitte viikko sitten saamani flunssa (jonka vkonloppuna luulin jo voiton puolelle menneen) vaan pahenee...maha on kova koko ajan tästä hirveästä yskimisestä ja räkä lentää :snotty:
Huomenna ois äippäpolilla käynti...

Crocus ja pikkumies 36+1

 

Turvotuksesta aattelin mainita (enkä tarkota ketään pelotella,) mut mulla ei itellä ollut edellisessä raskaudessa raskausmyrkytyksestä mitään muita tuntemuksia kun just turvotus. Siis verenpaineetkin oli nousseet mut eihän mulla tietenkään ollut sitä mittaria. Ja sit oli viel proteiinia pissassakin kun neuvolassa katottiin. Et kannattaa kuitenkin sitä olotilaa tarkkailla, kun sehän vissiin muuttuu sit tosi nopeasti jos on muuttuakseen.

Paniikkia ilmenee myös täällä, mut ei todellakaan siinä määrin kun esikoisesta. Sillon itkin välillä hysteerisesti et mitä mä nyt oikeen teen. Nyt lähinnä jännittää et miten pärjään kahden kanssa, miten esikoinen suhtautuu ja millanen tää tulokas on luonteeltaan.
Ja täytyy vielä sanoa et kyll mä ehdin ihan hyvin syömään vaikka tota 1,5-vuotiasta täytyykin vahtia koko ajan. Ehdin myös joskus ihan vaan istuskelemaankin kun poika leikkii ihan hyvin itsekseenkin.

Rattaat tilattiin eilen. Päädyttiin Carena double swingeihin. Katotaas nyt sit oliko hyvä päätös. Oli ainakin edulliset ja siitä huolimatta saaneet paljon kehuja. Sit tarttis vielä hoitaa kaikenlaista, mut jotenkin en usko et täs vielä kiire tulee.

Jipsu & Pömppis 36+2 (Jotenkin ihan hassu ajatus et joillain tosiaan on ne vauvat jo ja toisillakin laskettu aika ihan näinä päivinä. )

 

lapsivedestä voiko se olla sellasta shampanjan väristä? Kertaakaan koko raskauden aikana tullu mitään punertavia vuotoja. Eilen lenkillä ollessa yskäsin pariin kertaan ja tunsin kuinka jotain lorahti alapäästä. Lapsivettä vaiko pissaa, en tiedä. Eilen illalla tuli myös kellertävää vuotoa kävin vaihtamassa siteen ja heti perään uudestaan. Äsken tuntui tulevan vähän vain istuessani. Mutta Voisko se tosiaan olla kellertävää? Tuoksusta en osaa sanoa. Spermalle se ei haise vaikka eilen hommailtiin. Eilen illalla alko menkkamaiset supistukset ennen 11:sta. Poltti alaselkää. Väli oli välillä sen 8 min ja välillä 5 min. Yöllä herätteli välillä mutta nyt aamulla tulee mutta harvemmin. Otimpa pari ylimäärästä caulophyllumia ni jospa supparit lisääntys. Seurailen vielä hetken ennen kun uskaltaudun soittaa synnärille.

Kusma ja hattivatti 39+3

 

Paniikkia ei oikeastaan yhtään.... mutta synnytyspelkoa joo ... jotenkin nyt ne kivut esikoisesta on alkanut palautua mieleen ja olihan ne ihan hurjia ja tajunnanräjäyttäviä. Toista lasta ja vauva-aikaa kyllä odotan innokkaasti, varsinkin kun niistä ihan ekoista viikoista on selvitty ja vauva alkaa jo ottaa kontaktia, hymyillä jne ja on "ihminen" eikä vain sellainen pieni avuton rääpäle Toivon että vauva on terve ja kaikki menee synnytyksessä hyvin, hätäsektio ( tai sektio ylipäätään ) pelottaa...

lapsivedestä googletin että shampanjan värinen lapsivesi on normaalia.... eli oliskohan nyt sit sitä itteensä? Ehkä kohta kannattaa soitella synnärille kusma

Meikäläinen nukkui tänä aamuna puoli kymmeneen :O - menin kyllä vasta puolen yön jälkeen unille, nukuin koko yön kuin pieni possu, heräsin vissiin kerran ja jatkoin unia ees vessareissua tekemättä. olipas makoisat unet.... huomenna olis neuvolakäynti, oliskohan jo viimeinen - esikoinen syntyi 38+5 eli sunnuntaina tulee tuo maaginen raja täyteen, mennäänköhän nyt sen yli. Veikkaan että ens viikon puoliväliin mennessä tää vauva syntyy.... saas nähdä kuinka käy. IMN:llä ei tainnu tulla vauvaa tiistaina, eli sulla olis sitten lauantaina vuoro, eiks niin?

 

Voi että meillä on jännittävät ajat ja ihanat. Itse kävin eilen viimeisen kerran tarkastuttamassa taas kaiken ennen maanantaille sovittua sektiota ja kaikki oli kunnossa. Vauvan painoarvio nyt 3900 g, eli hyvänkokoinen käsiteltävä sieltä on tulossa, mutta ei onneksi kuitenkaan mikään "jättivauva" niinkuin jossain vaiheessa raskautta karuimmat mittaustulokset antoivat ymmärtää.

Nyt kun tuon päivän tietää, niin epäusko tosiaan hiipii tännekin päin; nytkö ja onko tämä oikeasti totta, että meillä on kohta toinen ihanuus kotona ja miten pärjää ja jaksaa. Kuitenkin tietää, että kaiken osaa ikiaikaisesta tiedosta, sieltä se osaaminen tulee jostain selkärangasta. Ja että jaksaa, kun se ääretön rakkaus lasta kohtaan kannattelee.

Mulla on ollut tässä oikein ideaali tilanne kun sukuun ja ystäville on tullut paljon pieniä viimeisten kuukausien aikana. Mun mielestä kaikista vaikein asia äitiydessä on keskustella itsensä kanssa se oman vapauden menettäminen joksikin aikaa. Mitä se vapauden menettäminen oikeasti itselle tarkoittaa? Oon huomannut, että ne (valitettavasti varsinkin nuorimmat äidit omassa lähipiirissäni, vaikken halua mitenkään iän perusteella yleistää) jotka eivät ole tätä asiaa läpikäyneet ovat olleet kertakaikkisen väsyneitä ja ahdistuneita vauva-arkeen. Ne taas, jotka osaavat ottaa tämän vuoden kestävän hetken siten, että se vauvalle suotakoon, ovat olleet ne paremmin jaksavat. Voimia teille kaikille siihen, että hyväksytte sen tosiasian, että tämä vapauden menetys on vain tilapäistä ja kuitenkin ihan parasta aikaa äidin elämässä. :heart: Kyllä me kaikki osataan ja jaksetaan ja saadaan se oma nyyttikin syliin ihan ajallaan.

Iloa viimeisiin päiviin ja viikkoihin kaikille!

 

Killi Joo, en tosiaan saanut tiistain aikana pyöräytettyä äidilleni synttärilahjaa Seitsemän aikaan illalla äiti viimein menetti toivonsa että ehtisi syntyä. Seuraava etappi tosiaan tuo lauantai, isoveljen synttärit. Sen jälkeen ois tiistaina 38+3 jolloin esikoinen syntyi, ja joilla viikoilla itsekin olen syntynyt. Kyllähän näitä "potentiaalisia synnytyspäiviä" keksii

Tänään oon kyllä niin kyllästynyt raskauteen kuin vaan voi olla.. Kannoin kaupasta painavimmat kassit itse sisälle, vaikka yleensä jätän ne miehelle, sekä pyyhin pölyt joka hemmetin kaapista minkä vain keksin. Seuraavaksi vois kokeilla tuota shoppailua

 

Huh mies lähti aikasin töihin ja aattelin jäädä vielä vähäsen nukkuun. No nukuin sit yhteentoista! zzzzz Ja vieläkin väsyttää! Unen maittaminen jotenkin ihmeesti vaihtelee, joskus sitä nukkuu kun tukki ja joinain öinä taas heräilee puolen tunnin välein.

Bamboo81, reissaamisesta, no juu en minäkään ehdoin tahdoin halua ulkopaikkakunnalle synnyttämään, katson sitten kans fiilistä reissupäivän aamuna että uskaltaako sitä reissuun lähtee. Lääkäri sanoi viime viikolla että paikat on napakasti kiinni ja nyt ei itestäkään vielä tunnu siltä että synnytys ihan lähipäivinä alkaisi. Kauan odotettuja menoja oisi sekä tänä että ensi viikonloppuna, joten tunnustellaan tässä nyt fiiliksiä!

Little precious, ei ole verenpaine noussut. Mäki jo malttamattomatta oottelen vauvan tuloa, kaikki on täälläkin jo valmiina

Synnytysasennoista mietin kans tota että miten esim. tuossa kylkiasennossa toimitaan. Pitääköhän sitä lantioo kääntää jotenkin tiettyyn suuntaan? Samaa pohdin toki muistakin asennoista, että voiko sitä asentoo tunnustelemalla ja kääntelemällä jotenkin helpottaa prosessia. Täytyypä kysyä neuvolasta kun on tänään sinne aika. Ilmeisesti paikkojen puuduttaminen jotenkin vaikeuttaa sitä oman kroppansa tunnustelua, mutta aion kyllä siitäkin huolimatta pyytää epiduraalin tms. jos vain mahdollista. Otetaan vaarin tuosta killin vinkistä että avautumisvaiheessa kannattaa kuunnella kroppaansa ja sen mukaan toimia. Kiitos!

Paniikki ei ihme kyllä vaivaa, oikeastaan päin vastoin tuntuu yhä mukavammalta ajatukselta tuo äitiytyminen. Odotukset on että eka vuosi on samaan aikaan ihana ja rasittava. Raskausajan päättyminen sen sijaan tuntuu musta lähinnä helpottavalta, ei tääkään pelkkää nautintoa ole kyllä ollut

Sannuli, miten meni kääntöyritys, miltä tuntui?

santsuma, joo meilläkin anoppi tarjoili suvussa kulkenutta kastemekkoa. Mietin, että voihan vauvan siellä nimiäisissäkin anopin mieliksi kastemekkoon pukea vaikkei seremonioita olisikaan. Voisiko tuo piikittely johtua siitä että stressaavat ja haluavat nyt vaan johonkin sitten ottaa kantaa. Meinaan että jos ei olisi toi kastekysymys niin sitten piikittelisivät jostain muusta asiasta? Joskus ihmiset purkaa tunteitaan sillä tavalla.

muhvi, mullakin tuntui eilen ensimmäistä kertaa niitä "sukkapuikkokipuja". Voikohan se olla merkki siitä kiinnittymisestä, mitä luulet?

IMN, äläpä stressaa, mun mielestä toi arvio 2,8 kg kuulostaa ihan normikokoiselta kyllä. Ei noista ota selvää erkkikään, varmaan perintötekijöillä on tosiaan vaikutusta. Mulla esim. nousi painoarvio sen takia muutaman sata grammaa kun oli ultrakuvassa erityispitkulainen reisiluu! Minkähänlainen koipeliini sieltä tulee..

kusma, mä kans eilen aivastin ja lirahti sitten pissi sohvalle kun en ehtiny valmistautua. Olipa noloo, onneks tapahtu kotona! Supistusten perusteella kuulostaa siltä että sulla h-hetki lähestyy! Saattaisihan olla lapsivettäkin se shamppanja?

olipa taas kommentoitavaa.

Skonssi rv 38

 

Jännää kun alkaa niitä vauvoja enemmänkin tulemaan.Tsemppiä sekä synnyttäville että vielä odottajille.Täällä jalat ja kädet niin turvoksissa ja kipeät että äippäpolilla ehdottivat että jäisin sairaalaan nukkumaan muutamaksi yöksi.Täällä kun vessassakin rampataan vähintään tunnin välein.En kuitenkaan halua sairaalaan ennen synnytystä mutta taas viiemyö valvottiin.Vatsakin meni yöllä sekaisin ja sitä jatkui pitkälle tähän päivään.Joitakin supistuksia tuli aamuyöllä.Ulkosuu kuulema 2cm auki ja sisäsuu 1cm ja kanavaa jäljellä 2cm.Unia lapsivedestä nähty jo pariin otteeseen vaikka kaikki 4 edellistä synnytystä käynnistyny supistuksilla,ei vedenmenolla.Ei pysty kirjottamaan enempää kun käsiin särkee niin kovaa.
Jaksuja kaikille ja tulkaahan sitten kertomaan synnytyskertomuksia kun niiden aika on.Niitä on aina kiva lukea.


ail ja saaga 36+3

 

IMN:lle vielä lohdutuksen sanaa noista painoarvioista.... ite olen iso ihminen, tai no, 170 cm ja 70 kg, en siis mikään pieni nainen, mieskin normikokoinen ( 180cm ja yli 80 kg )) ja meidän tirppiäisen syntymäpaino oli rv 38+5 vain 2780g ja 47 cm. Ite olen ollut syntyessäni 3,4 kg ja mies 3,8 kg. En ymmärrä miten sain noin pienen vauvan ja en ole koskaan tupakoinut tai mitään ja söin normaalisti koko raskausajan, tosin painohan mulla ei noussu 6 kg enempää.

Tästäkin vauvasta ennustetaan siroa, syntymäpaino vähän yli 3 kg... luulen ja toivon että tämä vauva olisi himppasen isompi kuin esikoinen, mutta sf-mitta on nytkin kulkenut keskikäyrällä ( esikoisesta alakäyrän ja keskikäyrän välissä ), painoa on kyllä tullut ihan eri vauhtia kuin esikoisesta. kun ei oikein perintötekijätkään selitä tuota pienikokoisuutta mulla . Äitini tosin oli kuulemma yli 4-kiloinen syntyessään ja sai itseään huomattavasti pienemmän vauvan ja näemmä minä jatkan sitten perinnettä ja synnytän itteäni pienempiä vauvoja. Toiset suree ja pelkää että millaisia jättejä synnyttävät, toiset sitten taas huolestuvat kunka pieniä lapsia saavat ... tällaista tää kai on eli tsempit sinne IMN :hug: samassa veneessä ollaan. Pääasia että vauva on terve ja kasvaa ja voi hyvin kunhan syntyy Muistan että esikoisen pientä kokoa aina hämmästeltiin ja ihmeteltiin että voi kun teidän vauva on nyt vasta 55 cm ja 4,5 kg kun on 2 kk ja meillä oli tuon kokoinen jo syntyessään - muistan että tuo arvostelu ja päivittely loukkasi. Ei tuo tyttönen vieläkään ole suuren suuri, hoikka ja keskimittainen, mutta niin rakas sellaisena kuin on :heart:

 

Pikainen päivitys... Meidän BLONDI poika päätti syntyä maailmaan 24.9 maanantaina, synnytys lähti käyntiin lapsivesien menolla ihan normaali pissalla käydessä. Siitä vasta tunnin päästä alkoi supistelut. Kerron synnytystarinaa ajan kanssa. Synnytyksessä vasta huomattiin että istukan suonet olivat kalvokiinnitteiset joka ehkä yksi syy pojan pieneen painoon, tosin jos olisi jaksanut kasvaa vielä sen pari kolme viikkoa masussa olisi ollut veljeään isompi syntyessään. Täälläkin perintötekijöinä pieni koko. Itse kun olin sen 2,5, esikoinen 2,6 ja tämä uusi tulokas 2,3kg.. pituus oli nyt sama kuin esikoisella eli 45cm. Päästiin seuraavana päivänä jo kotiin ja tänään kävi kätilö. Kaikki oli loistavasti, enää ei siis kontrollia synnytyssairaalaan vaan huomenna on normi neuvola

Nyt nuuskutteleen.

P.S. Esikoinen 2,3vuotta on aivan sekaisin, käy ylikierroksilla ja ei oikein tiedä olisko ilkeä vai kiltti, kiukkuaa ja osoittaa mieltä, välillä rakastaa veljeään rikki.. TE JOILLA JO USEAMPI NIIN KESTÄÄKÖHÄN TÄTÄ PITKÄÄN???

Taatu&TODELLINEN KULTAHIPPUNEN

 

Onnea Taatu! :heart:

 

KILLI12: Muistan tuon esikoisen ajasta kun ihmiset päivittelivät että ai teille menee vasta se ja se koko....inhottaa tämän uudenkin kanssa kun tietää että jokaisen ihmisen ensimmäinen kommentti on että voi kuinka pieni. Kyllä pieni ja erittäin rakas sellaisenaan.

Meillä ei kummankaan pojan kanssa oo ollut ongelmia keltasuuden eikä muunkaan kanssa, joten ei huolta siis. Ongelmia niitä tulee myös suurien vauvojen kanssa, ei sekään kivaa ole. Eikä kaikki vaan sovi siihen keskikäyrän porukkaan

 

Pikaisesti...

Kyllä ne supparit oli sitten NIITÄ suppareita, ettei paluuta enää saraalalta ollut. Sairaalassa oltiin n.klo 3.30 ja poika syntyi klo 8.40 sunnuntaiaamuna siis. Ollaan osastolla edelleen, pojan kellastumista seurataan. Myöhemmin lisää...

Eli, meille syntyi poika 23.9.2012 klo 8.40, 3900g ja 52cm.

 

Uih,ONNEA taas vauvaantuneille.Mitenköhän tässä malttaa odottaa omaa vuoroaan.Kun ei noita viikkoja vielä niin paljon ole

 

Oikein paljon onnea vauvaantuneille! Nauttikaa nyt täysin siemauksin sitä ihanaa vauvantuoksua! :heart:

Hassuja kommentteja ootte vauvojen koosta saaneet! Musta nuo pienet on niiiin vauvoja ihania sellaisia...itellä ku ne vauvat on olleet keskosta lukuunottamatta isoja..Ei sillä koolla ole mitään merkitystä jos kaikki on ok!

AIL: mää hain semmoset rannetuet käsiini ku turvotus on laittanu kädet niin pahaan kuntoon, pikkuisen on auttanu, mutta tässäkö koneella kirjotan niin tuntoa ei sormissa oo ollenkaan...jalkoihin mahtuu ainoastaan semmoset kengät joihin työnnät vaan jalat, toivotaan ettei lunta ehi tulla ennen synnytystä, tulee kylmät oltavat muuten..

Tää flunssa on ihan hirveä, koko yö meni taas yskiessä..keuhkot ja mahaki kohta repeää tässä...en ois kyllä kaivannu tätäki tähän..

Kävin tänäänsitten siellä synnärillä polikäynnillä.
Nlatäti kertoi mulle aiemmin BMI rajasta 38 ja itse jäin semmoiseen tietoisuuteen että se ois syy mennä äippäpolille mutta se onkin raja, jonka jälkeen EIVÄT OTA OAS:iin synnyttämään! Mullahan tuo bmi oli ennen raskautta tasan 38 joten aluksi meinasivat että mun pitää mennä OYS:iin synnyttämään jonne on 130km matkaa..Meinas vähän hikeä ruveta pukkaamaan ku pelkäsin että pitää vielä ruveta vaihtamaan synnäriä..
Noh lopulta päättivät että pääsen OAS:iin synnyttämään ku synnytykset olleet syöksyjä joten enempi jännitettävää että vauva syntyy välille ja toisekseen mää oon tämmönen pullukka joka puolelta joten nuo vatsapeitteet ei oo ne missä mun kaikki läski on...

Oli muutenki jotenki sekava käynti ku ajattelivat että oon pelkän RD:n takia siellä. Moittivat kovasti nlaa ku en oo saanu mittarin lisäksi mitään hoito-ohjeita. Mullahan on kolmen vkon sisään aamun paastot ruvennu heittelemään ja moittivat siitä miksi en aiemmin ole lähetettä sinne saanu. Tuli vasta kotona mieleen että juu mun nla oli viimes 2,5vkoa sitten jollon lähete laitettiin joten eihän sitä oikein aiemmin ois voinu laittaakkaan..
Mulle annettiin nlasta ohjeet että ennen ruokaa ja 1h ruuan jälkeen mittaus mutta ei kuulemma tartte noin paljon mittailla. Tärkeää on että mittaan aamupaastoarvon sekä joka ruuan 1h jälkeen. No näin mennään nyt eteenpäin, vkon päästä on soittoaika jollon pitää ilmotella mittaustuloksia. Jos arvot ed heittelee niin insuliinille joudun. Mulla siis tuo aamuarvo heittää ilm liian pitkän paaston takia ja sitä oon sitte omin avuin yrittäny korjata VÄÄRIN! Eli oon käyny yöllä ku vessassa ravaan niin yhen viilin heittämässä ja sitä ei ois saanu tehä vaan mun täytyy syödä kaksi iltapalaa siis KAKSI! Mulla ku saattaa jäädä iltapala kokonaan syömättä, sitä ku aina on aatellu että iltasyönti lihottaa ja nyt mun pitäis vetää iltapala kahteen kertaan eli lasten kans 20:30 ja sitte puolilta öin just ennen nukkumaan menoa....siinä sitä onki opettelemista..
Aluksi meinasivat kontrollia kolmen vkon päähän mutta lekuri tutkittuaan tuumas että kyllä se pitää kahen vkon päästä tulla uudelleen siis jos ei tartte vkon päästä mennä opettelemaan insuliinin pistämistä. Sitte katotaan annetaanko mennä yli vaiko päätetäänkö käynnistää sitte tai otetaan aika siihen..
Niin ja sitte vauva...pikkuinen poíka ois muuten (menee rv35 paikkeilla mitat) paitsi MAHA eli se meniki rv38+5 eli pahasti on nuo sokerit vauvaa lihottaneet :'( painoarvio oli 3280g eli noin nelikilonen la:na mutta muuten tosiaan ois pienempi siis ilman mahaansa...
Kyllä kuulkaas tuli paha mieli...Mitenköhän sitä sais tuota masua pienemmäksi, ei oo kiva jos sen takia tulee synnytyksessä ongelmia...pitääkö pikkuinen laittaa jo masussa dietille? Surkeaa vielä on tuo ku OAS:ssa eivät laita vauvaa sokeritippaan vaan jos sen tarve tulee niin laittavat Ouluun, ruualla ensin yrittävät sokereita tasapainottaa..eli pakko ois saada kaikki kohilleen!
Ja sitte vielä omat värkit...Kätilöille oli ihme juttu että RR oli hyvä! Pissassa tais olla prot +, yhtään ainutta supparia ei tullu käyrällä ollessa (tietenkään) vaikka muuten kyllä tujuja tulee mutta mutta kohdunkaulaa on vielä 2cm, paikat on pehmenneet mutta kiinni eli en todellakaan ole ihan heti menossa synnyttämään...pah

Eli sekavaa sepostusta, mutta siltä se tuntuuki...sori..

Crocus ja ei niin pieni mies 36+2