Lokakuun Onnenmurut 2012 **Heinäkuussa**

Yritin eilen illalla käydä reippaalla kävelylenkillä mutta eihän siitä mitään tullut kun vatsa meni kipeäksi : / tai sellaisen kireän tuntoiseksi ja piti kamalan hitaasti kävellä eteenpäin.
Tänään poksuu jo 24+0 :heart: ja nyt vauvalla on aamujumpat menossa - melkoista myllerrystä tuolla alavatsalla!

 

Jensar, mulla ihan sama juttu: epiduraali ei tepsinyt esikoista synnyttäessäni. Sain kaksi lisäannostakin, mutta eipä vaan toiminut, kivut eivät lähteneet minnekään, että se siitä epiduraalin autuudesta... Synnytys oli käynnistetty ja oksitosiinia sain myös. Tippa tosin loppui ponnistusvaiheessa kesken ja jouduttiin tekemään välilihan leikkaus vauvan ulos saamiseksi, kun omat supistukset ei kantaneet ilman tippaa. Seuraavalla neuvolakäynnillä aion pyytää lähetteen pelkopolille, jotta saan käytyä läpi edellisen synnytyskokemuksen ja miettiä ehkä muita vaihtoehtoja epiduraalin tilalle. Epiduraalin toimimattomuuden syytä ei varmaan kukaan tiedä, eivät ainakaan neuvolassa osanneet sanoa.

 

Huomentapäivää kaikille!

Onkin vierähtäny kuukausi kun ehdin viimeksi kirjoittamaan. Tänään poksuu jo 25+0!

Mitäpäs tykkäätte kesän helteistä... täällä on nyt lämmintä varjossa +24, aurinko porottaa kirkaalta taivaalta.
Olo on vatsan kanssa varsin tukala, eikä ulos tee yhtään mieli mennä. Lasten kanssa tosin on pakko, mutta itse koetan kököttää jossain varjossa. Ärsyttää jo valmiiksi, että kuumempaakin on vielä luvassaja nuo hiivatin hyttyset ja muut pörriäiset...muutenkaan en ole kesäihminen, en sitten yhtään.
Ulkona on muutenkin omat haasteensa parivuotiaan kanssa:meillä on tie vaarallisen lähellä pihasta, ja kova hinku lapsella sinne olisi: nyt sentään viriteltiin turva-aitaa toiselle puolelle taloa, että ainakaan sieltä kautta ei tiellepäin säntää. Minäkään en enää kiihdy tenavan perään yhtä vikkelään kuin keväällä, sen verran maha vauhtia hidastaa.
Vatsa on tosiaan kasvanut paljon, painoa on tullut kuukaudessa 2 kg ja liikkeet tuntuu niin että maha hölskyy.
Vaivojakin on taas tullut, iskiashermo kiusaa alaselässä ja lonkassa, sekä yölliset suonenvedot jättää pohkeet kipeiksi vielä pitkälle seuraavaan päivään. Muuten olo on kuitenkin ok. Painonnousu hieman harmittaa, mutta lenkkeily on nyt jäänyt vähälle nilkan nivelsiteiden repsähdettyä pari kk sitten. Kipeää on edelleen. Pyöräily sentään sujuu vielä(kun lähtee liikkeelle illalla tai aikaisin aamulla ennen pahinta kuumuutta), mutta hölmöltä se taatusti näyttää, kun poljen jalat aavistuksen levällään

Synnytys on näköjään monella muullakin mielessä jo, olen sitä minäkin edellistä kertaa päässäni kerrannut viime aikoina. Kivunlievityksestä: sain alkuun ilokaasua, mutta en osaa sanoa auttoiko se. Ainakin huomio kiinnittyi osaksi sen hengittelyyn, joten tuntuu että apu oli ehkä siihen perustuvaa enempi. Epiduraalin sain kun olin auki 5 cm, se tepsi hyvin ja ponnistusvaiheeseen sain sitä vielä terästyksen. Oli ihan sopiva paketti, supistukset tuntui ja kipeästikin vielä, mutta ei olleet enää niin teräviä.
Seuraavaa synnytystä en uskalla kuvitellakaan vielä sen enempää, toivon vaan että nyt tämä tulisi veljeään nopeammin. Edellinen synnytys kesti 1,5 vrk, joten veihän se voimat.
Valmennukseen ei olla enää menossa, johan tuo on nähty kertaalleen.

Pesänrakennusviettiä ei hirveesti ole erikseen tullut, meillä kun on tätä hönnää pikkuhiljaa koetettu rempata muutenkin. Viime viikolla saatiin aikaiseksi pintarempata yläkerran vessa, eli minun hommaksi jäi maalaus ja tapetointi.vanhassa talossa riittää kohteita! Vauvan vaatteita hipistelin varastossa vähäsen, mutta tulin edelleen päätelmään että näillä pärjätään. kaukalo vaan uupuu edelleen, mutta ehtiihän sen vielä. Pinnasänkyä ei vielä hilata varastosta pois, koska tiedän että siitä saisi vaan hätistellä tuota taaperoa ja kissoja pois pomppimasta. Enemmänkin tuntuu, että kaikki muu pitää saada järjestykseen ennen vauvan syntymää, kuten varastot siivottua, turhat kamat kiertoon jne. Hyvällä mallilla urakka alkaa ollakin jo!

Ruuvih ja nyttynen 25+0

 

lena-, sama kokemus mulla
Toissapäivänä tein "lenkin" koirien kanssa. Lenkkiin, joka normaalisti kestää 35 minuutti, meni 1 tunti 15 minuuttia!! Karseeta!
Mä tulen olemaan loppuvuoteen mennessä rapakunnossa, samoin koirat.
Toki mulla oli rankka päivä töissä takana ja töissä jo oli alkanut harkkasupparit, toivon siis, että jos vähän paremmin pääsis liikkumaan sitten kesäloman aikana..
Ei tuosta saanut minkäänlaista mielihyvääkään tai pään nollausta :/

 

Nyt alkoi sitten minunki osalta nämä huonosti nukutut yöt.. Nukun tosi sikeästi enkä tajua mistään tuon taivaallista (en herännyt edes siihen kun esikoinen tuli viereen nukkumaan, siitäs kun riemastui), mutta unet on tosi pelottavia ja ahdistavia ja sen takia nukunkin aika pätkittäin.. Myös suonenvedot on tulleet ilostuttamaan tuota yöllistä elämöintiäni.

Jaksoin kuitenkin tänään huonosti nukutun yön jälkeen lähteä heti kymmenen aikaan aamusta kirppikselle siivoilemaan pöytää. Myyntiä jo yli 200€! Kohta pääsee siis taas hyvällä omallatunnolla vauvanvaateostoksille

IMN & Tuutikki 25+5

 

Eilen poksuttiin!!!

Nyt 4päivää vuodeosastotöitä takana ja sunnuntaihin asti onneksi vapaata. Jalat on ihan rikki aina työpäivän jälkeen, muuten olen kyllä jaksanut vielä ihmeen hyvin. Tosin hiki valuu pitkin selkää kun saa juosta edestakasin. Tänään töissä sano tuttu jota en ollu nähny hetkeen että mun kasvot on hoikistunu mutta nenä leventyny Sitten kaikki vanhat konkarit alko puhuun kuinka toisella kasvo jalan koko raskauden aikana ja kuinka toisella pieneni...kaikkia hormonaalisia muutoksia ne mulle lateli

Sitten tuli kaamee paniikki kun tosiaan poikalupaus saatiin sillon joskus, että mitäs sitten jos se ei ookkaan poika. Melki kaikki on jo ostettu valmiiksi ja on kyllä sukupuolineutraalejakin värejä mutta suurin osa on poikien värisiä...mitä mää sitten teen :O Paniikki on myös siitä, että vastaavana sairaanhoitajana töissä voi tulla elvytys tai muuten vaan olla joku akuutti juttu menossa niin mitäs sitten jos lapsivedet meneekin kesken elvytyksen...näinkin oli käyny eräällä naiselle rv 25...tämmösiä mää täällä vaan mietin...

karsu ja masa 26+1

 

Heipparallaa taas!

Kun olette kertoilleet synnytyksistä, niin itse en osaa vielä pelätä muuta kuin epiduraalia.
Kammoan, että piikki laitetaan selkäytimeen ja kuinka kipeätä se tekee. Mitään muuta en pelkää. Tiedän, että synnytys ja supistukset on jo itsessään kivuliaita, mutta ne eivät kammota, koska ne ovat luonnollisista syistä johtuvaa.. Kuulostampa taas järkevältä!
Mutta synnytys ei pelota, vaan odotan sitä rauhallisin mielin.. :heart:

Tänään kävin ostamassa tuliterät Emmaljungan edge duo combi (capri creme) yhdistelmävaunut. Sain vielä kaupan päälle 100€ arvoisen tuotepaketin pikkaraiselle. Pinnasängynkin hommasin ja siitä innostuneena tein miehelleni isyyspakkauksen, jonka hän saa sitten, kun omani saan kelalta

Enään puuttuisi lakanat pinnikseet, turvapehmusteet myös. Sitten tietysti pientä tilpehööriä, mitä hoivaamiseen menee..

Minulla oli myös lääkäri, jossa tarkistettiin vointia ja sf mitta on minulla jo 28cm.. Painoa on tullut raskuaden alusta 9kg. Vauva painaa n.800g, pituutta ei sanonut.. Mutta pitkä ja hoikka
Sukupuoli ei ole 100% varma, mutta poikaolo meni mettään ja varovainen tyttölupaus tuli

Murmeli ja Pikkarainen 26+2

 

Hirveästi juttua tullut, mutta en nyt kiireessä muista mitä muuta piti kommentoida kuin tuota epiduraalipelkoa. Oma mielipiteeni ainakin on se, että supistukset kävivät niin kipeää (ja todennäköisesti käyvätkin jos epiduraalin kokee tarvitsevansa) ettei sitä piikkiä edes tunne. Itse en myöskään (onneksi) nähnyt koko piikkiä. Mutta siis, en edes tuntenut koko epiduraalin laittoa Piti niin keskittyä siihen että pysyin paikoillani.

Ainiin, isyyspakkaus. Olin unohtanut kokonaan Pitänee alkaa suunnitella..

 

Heipparallaa

Eilen täytyi käydä päivystyksessä tarkastuttamassa että kaikki hyvin, liikkeitä kun en tuntenut vähään aikaan.. Niin menin sitten sinne, ja kaikki oli onneks hyvin
Ensin se yritti kuunnella sydänääniä, mutta ei saanut niitä kuuluviin!! Vaikka viikkoja 24! Sitten odotin ultaan menoa, se oli yhtä tuskaa... Kun se nainen antoi mulle vielä sellaisen säälivän katseen, että ei niitä sydänääniä kyllä kuulu... Mietin kaikki asiat päässäni läpi. Ultrassa kaikki näkyi kuitenkin olevan hyvin ja se oli suuri helpotus. Syy kaikkeen on se että pikkuinen on perätilassa ja istukka etuseinämässä

 

Huh, olipa sulla latepöö aikamoinen piina ultraa odotellessa, onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin ja hiljaiselolle löytyi syy! En voi edes kuvitella kuinka paniikkiin olisin itse mennyt tossa tilanteessa!

 

Jep... Se oli yhtä tuskaa. Mutta omituista, luulisi että ammattitaitoinen osaisi sydänäänet kuunnella. Koska oli missä asennossa vaan niin kyllä ne loppujenlopuksi sieltä kuuluu.. Onneksi helpotuksella selvittiin =)

Tuolla ultrassa muuten kävi ilmi että vauva vastaa viikkoja 24+6 vaikka viikkoja on 24... Muilla tälläistä?

 

latepöö Huh, mikä tarina! Onneksi kaikki oli hyvin
Tuosta viikkoja vastaamisesta; näin myöhäisillä viikoilla sikiöillä on jo yksilöllisiä kokoeroja. Meidänkin tulokas oli viikon verran pienempi kuin mitä pitäisi ja siksi ollaankin nyt kasvukontrollissa. Eli (minulle kerrotun mukaan) enää ei sikiön koosta voi viikkoja päätellä, ellei sitten ole ihan selkeästi (+- 2-3viikkoa) "vääränkokoinen" suuntaan tai toiseen.

 

Kiyoko ja synnytyksestä yleensä: Saitkin jo hyviä vastauksia, olisin kertoillut just samoista vaihtoehdoista. KYS:llä olisi ollut joku kivunlievityskokeilu, mutta emme osallistuneet siihen. Siitä on kuulema saatu hyviä tuloksia, mutta en nyt äkkiä googlella sitä löytänyt. Jokainen synnytys on Niin erilainen, ettei voi tietää mikä lääke tehoaa ja mikä ei tai joillekin jopa täysin lääkkeetön synnytys on parempi vaihtoehto ja voimaannuttava kokemus. Esikosta avautumisvaihe kesti kaksi vrk:tta, välillä supistukset kaikkosivat kokonaan ja niitä jopa alkoi kaipaamaan, että menis synnytys taas eteenpäin, vaikka hirveitähän ne kunnon supparit on. Ensin kivunlievityksenä oli lämpöpussukat, sitten lämmin suihku pallon päällä istuen, sitten saliin siirtyessä amme, jossa tuli lopussa pahaolo, ilokaasusta oksensin heti kun sain naamarin kasvoilleni. Sitten sain viimein epiduraalin, olisinko ollu n.6-7cm auki ja olin jo valvonu kaksi lähes kolme yötä (se oli pahinta koko hommassa), koska sairaalaan menoa edeltävä yökin meni niin ja näin... Epid.auttoi aluksi, mutta sitä piti lisätä ja antaa välillä myös oksitosiinia, että supparit saatiin taas käyntiin uudestaan, kun ne hiipuivat ja sain myös jonkin muun puudutteen, jonka nimeä en muista...Kyllä ne supparit tuntuivat lääkkeistä huolimatta, mutta helpottivat kyllä onneks. En saanut nukuttua synn.aikana epid. huolimatta. Ponnistus kesti sekin lähes tunnin, mutta jostain vain sain voimat ja ponnistin pojan ulos. Ponn.vaihe oli paras ja helpoin, vaikka välilihaa jouduttiin leikkaamaan ja sain pienen repeytymän, mutta ei niitä siinä kyllä huomannut. Seuraavaan synn.menen yhtä avoimin mielin kuin ekaankin. Ei voi tietää mitä tuleman pitää.

Neuvoisin, että kannattaa antaa vauva aluksi hoitajille, jos ei ole saanut nukuttua yhtään kotona/sairaalassa ja monestihan vauvat syntyvät yöllä. Lepo on tärkeää myös maidonnousun kannalta, jos äiti haluaa imettää ja lepo auttaa ennaltaehkäisemään mahdollista synn.jälk.masennusta. Minusta tästä asiasta ei puhuta tarpeeksi synn.valmennuksissa. Äidin hyvinvointi heijastuu vauvaan, kannattaa pyytää apua hoitajilta, vaikka heillä olis kuinka kiirettä. Heidän velvollisuus on auttaa ja myös isä tai muu mukana oleva avustaja voi varmasti syöttää vauvaa välillä tuttipullosta, että äiti saa levättyä. Perhehuonetta kannattaa pyytää kun tulee sairaalaan, jos on ensisynnyttäjä, harvoinhan sitä kyllä saa kun on aina varattuna tai ainakin KYS:llä oli näin

 

Synnytyksestä on ollut puhetta täälä nyt paljonkin. Ite odotan innolla lokakuuta että pääsis synnyttämään Mitään synnytyssuunnitelmaa mulla ei ole eikä ole ollut ennenkään. Puudutuksen otan siis jonkinlaisen puudutuksen jos tarve niin vaatii ja ilokaasua otan mikäli itse haluan. Vaikka ilokaasusta en niin kovin tykkää eli voi olla että jää ottamatta. Ekassa synnytyksessä mulla oli epiduraali ja kohdunkaulanpuudute ja ne oli hyviä, tokassa synnytyksessä mulle laitettiin spinaali mutta se ei niin kovin hyvin meinannut toimia, oli ihan ok kuitenkin. Kolmannessa synnytyksessä olin altaassa ja sitten suihkussa ja olin jo tullessa laitokselle sanonut että otan puudutuksen kun haluan mutta en vielä heti. No sielä suihkussa tuli sen verran tukala olo että kätilö käski siirtymään synnytyssaliin ja sielä katsottaisiin tilanne. Ajattelin että nyt tulee kaikki maailman mömmöt, mutta sängylle päästyäni kätilö tutki kohdunsuun tilanteen ja sanoi että okei, nyt aletaan ponnistamaan. Siinä vaiheessa mä olin että :O kun olin varautunut pitkään synnytykseen enkä meinannut päästä mukaan ollenkaan...No mukaan pääsin ja ponnistusvaihe kesti 3min. Mitään kammoa ei jäänyt ja nyt kun olen kokenut molemmat, sekä luomu että kivunlievitteisen synnytyksen niin voin sanoa että tilanteen mukaan mennään, en siis suunnittele mitään

Levosta synnytyksen jälkeen sanon sen verran että vauvan laittaminen sinne vauvalaan ei ole kaikille lepoa. Mä en ole kertaakaan laittanut vauvaa sinne yöksi koska itseni tuntien en todellakaan voisi levätä jos vauva on toisten hoidettavana. Mulle lepoa on ollut se että saan makoilla sängyllä ja katsella vauvaa ja torkahdella välissä taikka nukkua pidemmän pätkän. Mikään ei ole niin ihanaa kun se että uusi tulokas on siinä vieressä koko ajan. :heart: Mutta jos kokee että itselle on parempi laittaa vauva vauvalaan yöksi niin sitten ehdottomasti pitää toimia niin. Ja saahan sen vauvan sieltä vauvalasta haettua pois jos alkaakin ahdistamaan se että vauva ei olekaan vierellä. Joka tapauksessa se lepo on tärkeää!

muhvi ja matkis 24+5 :heart:

 

Heippa pitkästä aikaa!

Unettomuus vaivaa, onko teillä muilla ollut samaa vaivaa? Sikäli ei ole haitannut, että olen kesälomalla ja saanut aamulla nukkua pidempään, mutta hieman jo ahdistaa ajatus viikon päästä töihin paluusta (vielä seitsemän viikkoa...), jos ei jaksa?. Ensi viikolla mulla on lääkärineuvola, täytyy siellä jutella asiasta. Muutenkin alkaa olo olla hieman tukala johtuen helteestä ja kertyneistä kiloistakin. Kaiken kaikkiaan 11kg on tullut matkan varrella, samoissa mennään kuin edellistä odottaessani (seitsemän vuotta sitten!), joten en ole huolestunut , loppusaldo voi siis olla ihan kohtuullinen, mutta sittenpä on talvi aikaa taas kiloja karistella...

Synnytyksestä omat kokemukseni ovat sellaiset, että esikoinen syntyi epiduraalin avulla, synnytyksestä ei jäänyt mitkään hyvät muistot kuitenkaan. Kakkosen syntyessä sain mini-spinaalin ja se oli mulle just oikea kivunlievitys! Ajoitus oli hyvä, kivut hävisivät, mutta supistukset tuntuivat ponnistusvaiheessa hyvin. Oikein harmittelin silloin synnytyksen jälkeen, että harmi vaan, että tämä oli mun viimeinen synnytys enpä vielä silloin tiennyt... :heart: Nyt toivon saavani taas saman kivunlievityksen, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten asiat etenevät.

Tipitii ja Vaavi 26+4

 

Heipat kaikille!

Muakin jännittää se epiduraali,kammoan nimittäin neuloja, hyi yäk!Synnytystä en osaa pelätä enkä oikein jännittääkään,koska tiedän et se on pakolla edessä enkä usko että kukaan nainen tekis enää lapsia jos se olisi niin hirveä kokemus!vai onko :/? Onneksi ei ole synnytys pelkoa!Kaikkein eniten tällä hetkellä pelottaa se että hammaslääkäri aika uhkaa kovasti jo ovella,sinne olisi meno parin vko piästä ja tiedän että sillä reissulla alkaa juurihoito,mitä pelkään jo aivan mielettömästi ja valmiiksi,koska se kuitenkin koskee ja paljon!Kärsin muutenkin hammasliäkäri pelosta ja jätän yleensä menemättä mutta nyt on pakko ajatella toisen kantilta myös asiaa.

Mahasta sen verran että nyt viimesimmät viikot on ollut aivan ihanaa mahan kanssa.Mulla on suoraan tuossa edessä istukka mikä vaimentaa potkut ja kaikki melkein olemattomiin..mutta nyt pieni nyytti tuolla sisällä on ruvennut sen verta jo voimistuu ja kasvaa et iskuja tai potkuja ei tunnu vielkään:|mut sen myllerrys ja kääntyily tuntuu niin voimakkaasti että koko maha hytkyy =) mikä toisaalta tuntuu hieman jo ikävälle mutta kuitenkin niin mahtavalle samalla kun kerrannii piäsee tuntemaan pikkuisen siellä ja tietää sitten että kaikki on hyvin!Monta tunnetta samassa tilassa mies ei ole viel piässyt tuntemaan liikkeitä kun ne kääntyilyt tulee niin ylläettäen ja asentoa saattaa vaihtaa ryminällä joko kerran tunnissa tai sitten useasti mutta kuitenkin niin isoilla aika välillä et isäntä sais pittää kättään massulla ainakin pari tuntia ennen ku onnistuis oikeeseen aikaan siihen.

marsali & nyytti 25+5

 

Heippa pitkästä aikaa!
Jostain syystä on taas jääny tämä kirjoittelu vähälle, vaikkakin lukemassa täytyy käydä päivittäin.

Pahoinvointi on vihdoin helpottanut elettävälle tasolle! Ihana tunne kun voi käydä vaikka kaupassa oksentamatta.
Tokikin oksentamisen tilalle saapuivat kivuliaat supistukset viikolla 21. :/
Jouduin jo käymään äippäpolillakin saamassa supistuksia vähentävää piikkiä.
Edelleen siis aika lailla vuodelepoa on tämä elämä ollut täällä. Ihanaa kuitenkin, että vointi on ollut niin paljon parempi että voi siirtyä vaikka pihalle pötköttämään.

Liikkeet on täällä tuntuneet viikosta 15 alkaen, ja ensiodottajana sitä ihmettelinkin, mutta ultrassa selvisi että istukka on takana joten siitähän se sitten johtuu.
On se kyllä mahtavaa. Nyt pikkuinen jo vastaa potkulla kun masua tuuppaa.
Muutenkin meno on niin vauhdikasta että maha vaan hytkyy ja venyy kun tyyppi jumppaa. Taitaa tulla melko aktiivinen pikku toukka meille.

Rakenneultra oli helpotus, vaikka sitä kovasti jännitinkin. Kätilö oli ihana ja selosti koko ajan tarkasti näkemäänsä. Meillä tosiaan näkyi np-ultrassa sikiöllä kysta jota munasarjakystaksi epäilivät. Nyt ultratessa kätilö totesi että "täältä yritän munasarjakystaa löytää mutta eipä sitä taida löytyä. Täällä on pippeli"
Eli kysta oli hävinnyt ja poikalupaus siis saatiin. Oli siis poikaolo oikeassa. Mies meni tästä aivan pähkinöiksi.

Ihanaa sekin, että huoli tuosta kystasta on nyt ohi. Rakenteeltaan siis terveen näköinen poika. <3
Vielä kun malttaisi olla syntymättä ihan vielä.

Ihanaa kun on kesä!

emmaoo ja toukkapoika 23+4

 

Huh hellettä! En tavallisestikaan ole mikään kesästä nauttiva henkilö, mutta kyllä nyt tämä olo on jotain aivan kamalaa... Mahaa kiristää ja huimaa. Onneksi pian on syksy :heart:
Vilkuilin eilen neuvolakorttiani ja tajusin että minulta ei ole kertaakaan mitattu sitä sf-mittaa. Onko kaikilla muilla mitattu se? Viimeksi kun kävin neuvolassa niin viikkoja oli jo 23 eikä siltikään mitattu.... Kuulostaako oudolta? Vai missä vaiheessa sitä aletaan mittailemaan?

Täällä alkaa olee oikeastaan kaikki tarpeellinen hommattuna vauvaa varten kokeneemmat toki vois kertoo et puuttuuko meidän varastosta vielä jotain: vaatteita on, rattaat on (kunhan käydään hakemassa), pinnasänky on (noutoa vaille), turvakaukalo on, harsoja on, pari tuttipulloa on. Äitiyspakkaushakemus on lähetetty. Itselleni ei oikein tule mitään mieleen, eiköhän nuilla tavaroilla pääse alkuun? Joo, olen ehkä hieman aikasten liikenteessä.....

Lena & Onni 24+2

 

lena- Mulla mitattiin esikoista odottaessa sf-mitta vasta rv 26 ensimmäisen kerran, nyt taas rv22-23. Varmaan riippuu ihan hoitajasta. En ainakaan usko että masun kokoon mitenkään liittyy kun kaverilla mitattiin jo rv18 ja mitta oli 12cm.
Mulla tuli tuohon sun listaan ihan ekana mieleen rintapumppu Niin ja tietenkin ne pikkutilpehöörit; talkki, bepanthen, perusvoide, liivinsuojat, tutit?, pesuneste jne.
D-tipatkin voi tietenkin käydä ostamassa etukäteen

Voi kun uskaltaisin itsekin sanoa että kaikki on kasassa, mutta tiedän että heti tulee sitten jotakin mieleen Oikeastaan isompia ei puutu enää kuin sitteri.

IMN & Tuutikki 26+0 POKS! =)

 

lena-, mulla kuulemma mitataan ensimmäinen sf-mitta seuraavalla kerralla, eli n. vkon 26 lääkärineuvolassa

 

Ok, aloin vain ihmettelemään tätä asiaa kun aika moni on maininnut että se on mitattu, ja ystävän neuvolakortissa eka mittaus oli ollu jo ennen rv 20. Kai se vaan riippuu työntekijästä ja onko sillä mitalla mitään merkitystä ennen loppuraskautta?

 

Sf-mitalla seurataan vain että kohtu (ja siitä päätellen myös vauva) kasvaa tasaisesti Sen takia varmaan aletaan vasta rakenneultran jälkeen mittailemaan kun ei enää ole ultria joilla saisi tarkempia tietoja kasvusta.

Huh! Jalat on ihan pallot varpaita myöten. Turvotus painaa ikävästi hermoihin ja käveleminen sattuu :/ Iltaa myöten joutuu vaihtamaan isommat kengätkin jalkaan

 

Miten tätä turvotusta vois helpottaa? Oon yrittänyt juoda normaalia enemmän vettä mutta ei tunnu auttavan : / Oon kuullu et ananas saattais auttaa mutta ku se tuntuu suussa niin kummalliselle niin en voi syödä sitä. Taisin alkuraskaudessa oksentaa ananasmurskat liian usein ulos nyt en voi kuvitellakaan et sitä söis.
Viime yö meni valvoessa |O oli liian kuuma että ois pystyny nukkumaan. Uni on muutenkin katkonaista kun mies on reissussa. Onneksi se tulee ens viikolla kotiin!

Lena & Onni 24+3

 

Huomenta!

Täällä poksuu hurjat viikot 28+0. Kovasti Ootan että tyttö tulis maailmaan mutta jospa se pysyis masussa vielä jonkin aikaa.

SF-mitta on minulla mitattu 2 kertaa. Ensin oli vähän yli keskikäyrän mutta viimeksi pomppas keskikäyrän alapuolelle. Mutta ei kuulemma syytä huoleen koska mittaajat olivat eri henkilöitä. Ja oma paino on kuitenkin noussut kokoajan että sitäkin ne varmaan vertailee siihen. Alkupainoon nähden on tullu nyt noin 7kg lisää. Ja mahakin on melko pieni mun mielestä viikkoihin nähden. Ei hirveesti tule "tisseistä" yli. Liekkö pää alaspäin asento vauvalla tekee ton mahan muodon.

Tavaroista joku olikin jo jotain luetellut mitä pitäisi hankkia. Minusta ei oo liian aikasta laittaa tavaroita paikalleen yms. Meillä koko huone valmiina ja tavarat ja vaatteet laatikoissa. Tietenkään peittoa ja tyynyä en ole laittanut vielä pölyttymään. Akjaksin yhdistelmävaunutkin tulivat perjantaina joita olen testaillut ja taitellut, että osaan ne koota yksinkin. Ensiviikolla tietää tarviiko vaihtaa autoa. Haluan koirille taakse häkin ettei tarvi olla romujen kanssa samassa tilassa.

Tissien "vuotaminen" onko muilla tätä? Mulla se alko viikolla 16:sta ja yltyy vaan. Liivien suojia olen hankkinut mutta en vielä halua niitä pitää. Olen hankkinut ainakin 10 uudet liivit ni voi vaihtaa joka päivä. Tykkään nukkua alasti varsinkin suihkun jälkeen ja pe aamuna totesin ettei voi enää nukkua näin. Lakana oli märkä monesta kohtaa ja tissit oli vuotanu joka suuntaan ja kuivunu iholle. Ja vielä kun se on semmosta tahmaista. Yöks.

Synnytys ei pelota. Pikemminkin odotan sitä. Ja muutamia kertoja olen harjoitellut ponnistamaan oikeaan suuntaan kun voi kehoa hallita ja päätä käyttää että mihin suuntaan ponnistaa. Sekään kun ei ole varmaan itsestään selvyys että osaisi oikeaan suuntaan heti ponnistaa?

Sairaalakassin ajattelin tänään pakata. Minulla on Ollut noita supisteluja ja menkkamaista jomotusta alaselässä niin pelko on koko ajan että sairaalaan tästä vielä joudun ennen aikoja. Joten siellä voi olla sit hyvillä mielin kun kaikki on valmista.

Mut ihanan aurinkoista päivää kaikille! Toivotaan että mahdollinen ukkonen ei tekis kovin suuria tuhoja tänään minä tästä menen jatkamaan eilen aloittamia ristiäiskutsuja. (ei vitsi jos siellä onkin poika ja oon tehny vaalpun kutsut )

Kusma ja hattivattityttö 28+0

 

Huh, sain eilen vihdoinkin päivitettyä listani tavaroista joita vielä tarvitaan. Kaikki liivinsuojista, lanoliini-voiteista ja maidonkerääjistä sinkkivoiteisiin ja vaippoihin (omiin ja vauvan ) on nyt paperilla ylhäällä ettei varmasti mitään unohdu. Tänään ajattelin lähteä ostamaan tuttipulloja, harsoja ja muita, ettei kaikki jää yhdelle kauppareissulle.

Vaatteet olen minäkin laittanut jo laatikoihin. Oikeastaan ostin uuden lipaston vauvanvaatteita varten, joten kaikki vaatteet mitä on tullut osteltua olen suoraan viikannut sinne. Turhaan kai niitä mihinkään muuallekaan laittaisi?
Pinnasängyn kokoaminen olisi jo haaveissa, mutta en taida vielä. Lähinnä odotan että saan laittaa sänkyyn ostamani Pikku Piia Stars-tekstiilit :heart: Rakastuin tuohon kuosiin ja ostinkin sitten hoitoalustan, katosverhon ja reunapehmusteet.

Tissit vuotaa täälläkin jonkin verran. Ei onneksi pahasti, mutta nännit on ihan valkoiset, varsinkin aamuisin.

Mutta nyt tyhjentämään kirppispöytä (pakko mainostaa; joka tuotti huikeat 250e) ja siitä suoraan Babystyleen ihastumaan taas johonkin ylimääräiseen tilpehööriin (jota myyn sitten vuoden päästä kirppiksellä käyttämättömänä..)!

IMN & Tuutikki 26+1