Tänään oli ensimmäinen neuvola ja aika turha käyntihän tuo nyt itsensä puolesta on, tunti jaariteltiin terveydestä ja kirjattiin tietoja ylös sairaalalle menevään lähetteeseen ja neuvolan papereihin. Mitään ei tosiaan kuunneltu sydänääniä tai puhuttu mistään varhaisultrista, mutta tähän olin jo onneksi varautunut ja eilen kun kuitenkin kävin varhaisultrassa niin ei nyt niin harmittanutkaan.
Neuvolatäti oli kyllä oikein mukava ja puhuinkin hänelle todella avoimesti esikoisen vauva-ajan uupumuksestani, joten osaavat sitten neuvolassakin toivottavasti huomata asian jos voimavarat rupeaa minulla uupumaan.
Muutenkin koko elämäntilanne on jotenkin niin erilainen ja esikoisen odotusajasta tuntuu olevan ikuisuus, kaikki oli niin erilaista silloin, nyt olo on varmempi, kypsempi ja vanhempi tietysti.
Mukaan saatiin tietysti pinkka taas kaikkia vauvavihkosia ja neukkutäti näitä mielellään jakoi taas sen perinteisen vihkon jossa on raskausviikot äidille ja isälle, hänen mielestään kun on hyvä taas perehtyä tuohon kun edellisestä raskaudesta on niin pitkään.
Mutta arvot olivat ihan hyvät minulla, painoni oli suurin shokki, toivottavasti osa on vain alun turvotusta, nyt on nimittäin 10kg suurempi lähtöpaino kuin esikoisen odotusaikana oli, toivottavasti saan pidettyä painon ainankin tämän ensimmäisen kolmanneksen aikana suht samassa mitä oli nyt puntarilla käydessäni.
Np-ultraan tulee lähete äitiyspolilta postitse joten sitä odotellessa.
Seuraava neuvola-aika onkin jo 8.4 eli jo yli viiden viikon päästä, luulin, että seuraavaa neuvola-aikaa saan odotella ihan sitten viikoille 20 saakka.