Heips! Superpaljon onnea kaikille vauvan jo saaneille:flower: Täällä puolen saattaa ollakin vielä joku, jota en ole muistanut onnitella....
Kovasti tuntuu ihmiset olevan jo tuskissaan. Mä en jaksa vielä stressata, la on vasta ensi viikolla ja ei se vauva yhtään nopeammin tuu vaiks kuinka tuskailisi. Aika kuluu vain sillä tavalla hitaammin.
Ite oon ehkä enempi kärsiny unettomuudesta, mikä ei johdu olleskaan tästä raskaudesta. Noh, okei.. vessahätä herättää, mut sitten jään funtsimaan meidän ääliönaapureita, kun on nyt kärhämää niitten kanssa. Niitten poika on kiusannut meidän poikaa, mutta he eivät sitä usko ja jos sellaista "muka" tapahtuisi, niin se on meidän vikamme..... Et silleen
Et nyt ei tod jaksaisi lähteä pukertaa vauvaa maailmaan.. vaiks tässä on aamusta lähtien ollu tuntuvia suppareita 10-20 min välein, niin ihan normisti oon tuolla jäähallilla viettäny aikaa ja puhissu sit siellä kaukalon reunalla. Mies läksi vanhimman kans pelireissulle Helsinkiin, ni mä hoisin nää kaks muuta täällä treeneihin
Perjantaina oli neuvolakeikka, jälleen. Täs terkkui;
39+3
Paino 70 (-600g/vko)
RR 122/75
Pisut ok
SF 34 cm
Veden määrä N
RT, edelleen alhaalla ja kiinnittynyt (mut ei tunnu olevan kiirettä)
Syke +130 ja liikkeitä oikein näkyvästi.. naureskeli, et yrittääkö tää tulla nahkojen läpi..
Kovasti yritti maanitella, et valmista ois jo tulla pois
Oli sellanen nopee alle vartin käynti, kuulema syyskuulta 14 yliaikaista ja hirvee härdelli niitten kans. Viimeks käytiin pitkät turinat noista mielialoista ym. läpi, et nyt ei ollu tarvetta löpinöihin
Ihan mielenkiinnosta kurkkasin edellisiin kortteihin, esikoisesta oli sf sama tällä viikolla ja nää kaks nuorempaa olivatkin molemmat 38 cm, nuorin vkolla 41 tasan 40 cm
Ilmankos oli viimeksi todella tukala ja hapeton olo
Nyt olo on oikein hyvä, maha on tipahtanut tosi alas tässä viime päivinä ja henki kulkee
Vähän pelästyin yksi päivä ton astman kanssa, kun kolautin aika pahasti sääriluun auton peräkärryn nuppiin ja sain siitä kohtauksen, yskäsellasen. Mietin, et mites kipu voi laukaista moista. HUIH!
Mäkin oon kyllä miettiny tota suppariasiaa, kun kipukynnyskin on mitä on, eikä koskaan oo tarvinnu lähtee suppareiden takia synnärille, et osaisko sitä lähtee ajoissa.
Kyllä tunnen joitain, jotka on päässeet suoraan ponnistaan, kun ei vaan oo supistellu tarpeeks kovaa tai pitkään. Mut kyllä yleensä sen kivun tuntee, kyl se sen verta napakkaa on.
Voi, hassua et ihan oottaa tulevaa synnytystä ja että rupeis sattuun.. harvemmin mitään kipua toivookaan.
Nyt tää lähtee nepalilaisen noutosapuskan kimppuun, ihan kauhee himo iski aamulla ja oon jo ekan satsin tos syöny ja nyt mahtuu taas lisää
pienen sulattelutauon jälkeen..
Rauhaisaa ja rentoa loppuodotusta
:wave
uskis 39+5 ja Onni :heart:
Niin ja kiitos viimosesta pinosta, mama-L