Toggle sidebar

Lokakuun äidit 2006 - 10

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Nopeasti...

Meillä vauvalla nuha, voi räkä! Onneksi yö meni silti hyvin, vaikka rohisi kovasti. Onpa hyväuninen vauva, luojan kiitos. Esikoinen sen sijaan meuhkaa. Sillä on niiiin valtava mielikuvitus, että se unissaankin näkee kaikenlaista ja herää sitten mesomaan kesken unien. Tällä meijän pojallahan on näitä mielikuvitusystäviäkin eli työkavereita: Matti, tyttö, poika ja Jukka Pesonen. Ne tosin kuolivat uutena vuotena pelastaessan koiraa vesiputouksesta, mutta nyt on jo uudet työkaverit. Eli voitte vaan kuvitella tuota mielikuvituksen määrää. YKsi päivä minun piti silittää tiilieläimiin kuuluvia taskin pentuja. Ahaa ja nyt hän on insinööri. Huoh, on tässä mukana pysyttelemistä...

Lotta, teillä on pojalla omat sukset jalassa ;). Mittasin huvikseni tämän vajaan 4 kk ikäisen jalan, n. 10 cm oli mittaa. Hei muuten, poika on löytänyt varpaansa ja ihmettelee ja maistelee niitä tuon tuosta.

Rinnat mulla olleet koko tämän imetysajan aika normaalin tuntuiset. Kertaakaan eivät ole olleet sellaiset supertäydet tai kovat kuten esikoisen kanssa. SIlti tuota maitoa on tullut hyvin. Pumpaten en saa varmaan kuin 10 ml, mutta vauva on superimijä ;). Mutta Taika, neuvolasta kandee kysyä tuosta painon noususta. Tosin, tässä vaiheessahan se paino ei välttämättä enää niin vauhdilla nousekaan kuin aiemmin. Muutenhan näistä tulisi pian jättiläisiä...

Tirppana, lucky you! Täällä ei ole tapahtunut mitään. Yritystä on ollut, mutta aina joko esikko tulee keskeyttämään, vauva herää tai sitten olen niin poikki, että nukahdan kesken yrityksen. Toisaalta ei tässä mitään paniikkia ole, esikoisen aikaan oli ihan sama homma, mutta sitten taas alettiin pupuilla...

Meilläkin vauva nukahtaa usein ulkovaatteita päälle laitettaessa. Helpottaa tässä kahden lapsen kanssa touhutessa. Sen sijaan isompi tekeytyy, ettei osaa yhtään pukea. Uloslähtö on välillä ihan tappelua. Nyt ollut pari uhmapäivää, kunpa tämä helpottaisi kohta. Välillä menee totaalisesti hermot, ja alan itsekin uhmailla. Ei vaan jaksa olla aina kärsivällinen kasvattaja vaan tulee karjuttua. Sitten taas harmittaa. Kullannuput on välillä tällaisia...
 
Pukeminen on meillä ihan hirveätä huutamista! Se alkaa yleensä ihan heti ensimmäisestä vaatekappaleesta ja jatkuu aina siihen saakka, että päästään ulos. Se on ollut tällaista ihan alusta alkaen...
 
Meillä opittiin eilen ihan virallisesti kääntymään mahalleen. Aiemmat on olleet enemmän vahinkoja :)

Pukemisesta: meillä se on joko tai. Joko huudetaan naama punaisena ja päähiessä heti villasukista alkaen tai sitten neiti vaan köllii ja "laulaa univirttä" itsekseen :)

Nyt kuuluu kutsu
 
Meilläkin vauva raivosi ennen pukemisvaiheessa, mutta nyt onnistuu välillä pukeminen ilman kyyneleitä. Samoin kylpy on alkanut sujua hyvin kun olen lämmittänyt kylppärin ilman lämpimäksi pitämällä saunan ovea auki. Kivaa. Meillä on kotona usein vain 19 C, (ei trooppisen lämmin kuten Kyliellä pohjoisessa).

Mies lähti työporukan ravintolailtaan Helsinkiin junalla ja pakkasi vauvan ja tuttipullon mukaan! Aikovat tulla yhdeksältä takaisin. Saa nähdä mikä on meininki silloin.

Mullakin rinnassa tuntuu se aalto kun maito alkaa tulla ja vauvalla alkaa hirveä nieleminen. Ja jos vauva imee pitkään niin tulee vielä toinen aalto ja taas tiheä nieleminen. Mun rinnat on pingottanut synnäriltä pääsemisen jälkeen vain kerran: jouluaattona. Mutta vauva on hirveä läski, joten ilmeisesti maito riittää.
 
Kun noita mielikuvituskavereita luetellaan, niin meillä juoksee ankkoja jokapuolella. Onneksi nykyään vessassa voi käydä valot päällä, kun ei enää trarvitse pelätä, että Aku Ankka näkee. Tiedä sitten, mitä sille tapahtui.

Kiitos Orvokki. Oli mun mutu sitten oikeassa, jotenkin tuo kontti tuntuu kauhean isolta. Mutta riippuu tietenkin mittauksestakin, kaipa se ihan normaali on :)

Meillä on helppo vauva pukemisen(kin) suhteen. Silmät alkaa yleensä lurpsahdella kypärämyssyn kohdalla, tai sitten alkaa hymyillä, kun tietää pääsevänsä nukkumaan. Tänään on ollut aamupäivän niin katkonaista unta, että heitin pojan parvekkeelle nukkumaan, saapi rauhassa nukkua. Ja minä rauhassa siivota toisesta päästä, kun neiti sotkee toisesta.

Meillä syötiin viime yönä neljä kertaa (yö 11h), huoh. Hiukan tuntuu pojun nenä krohisevan, muttei mitään varsinaista nuhaa ole, ei kellään muullakaan ole. Roiskasin tissistä maitoa nenään aamulla, sai aivastettua suurimmat röhät.

Vähän väsy päivä, onneksi illalla ei tarvitse mennä minnekään. Eilen oltiin lennossa aamusta iltaan.

Lotta
 
Kiitokset kaikille liivien sisällöstä avautuneille - ehkä näistä pehmoleluista vielä tarpeeksi irtoaa :)

Samoin pojan painoa kommentoineelle Annalle. Seuraanpa (tätäkin!) asiaa kotivaa'alla. Meillä alkaa onneksi taudin selkä olla taitettu ja lääkkeet voidaan pakata lääkekaappiin taas takaisin. pojan nenää ei ole tarvinnut enää kahteen päivään friidata. Mutta mainoksen sanana, että kyllä tuo nenäfriida on hintansa väärtti! Kaikki pikkuniistäjät on ollut ihan leluja sen rinnalla. Kulostaa niin hauskalta tuo "roiskasin tissistä maitoa nenään" Lotalta - minä kun olen pelannut vaan noilla keittosuolatipoilla, jotka ovat kuten Bahama kerran sanoi, varsin hurjan litrahintaista suolavettä.

Helsingissä on ollut hieno ilma, ei liikaa pakkasta, käytiin Korkeasaaressa :)
 
kyllä ne tissit täälläkin on aika pehmoset ja silti maitoa riittää.

Meidän poika tietää kanssa että pukeminen tarkoittaa että pääsee nukkumaan ja jos on kovin väsynyt alkaa silmät lurpsahteleen jo pukiessa, joskus taas tapittaa vielä vaunuissa hetken silmät auki mutta ei huuda edes hattu laitettaessa.

Mulla oli tänään taas jumppailta ja mies pojan kanssa.Mies soittaa mulle vajaan tunnin päästä lähdettyäni että poika teki kakan ja HÄN JOUTUI ENSIMMÄISEN KERRAN VAIHTAMAAN KAKKAVAIPAN. Mulla oli hauskaa. Oli jo aikakin. vastahan poika on 4 kk. isän uurastuksen poika palkitsi syömällä tyyliin minuutissa 140 ml maitoa pullosta ja menemällä päikkäreille..siellä se on vieläkin. ollut jo 2,5 tuntia.

Meillä kanssa nenä vuotanut ja rohissut mutta se rohisee enemmän tuolla nielussa että ei ole friidalla saanut niitä imettyä. Mutta tosiaan rahansa arvoinen vekotin minustakin. Imtystyynyt on jäänyt vähälle käytölle täälläkin, mutta kiitti tirppana vinkistä ton istumistuen suhteen. poika kun kovasti jo pyrkii istumaan.

Meillä ei mitään toimintaa makuuhuoneessa.. mies jo vitsailikin jo että pitäiskö sitä edes kerran vuodessa.. meillä kun oli raskausaikanakin hiljaista. kyllä sitä muutosta jo toivois itsekin, mutta kun ei kiinnosta. auttaiskohan jos sitä vaan vähän virkistäis muistia.
 
Jarnoa käytettiin tänään Taysissa sydänkontrollissa. Nyt oli kuulemma käytössä sydänultrien Mersu. Hvin olivat asiat. Reiät olivat menneet kiinni. Koarktaatioita ei ollut kehittynyt. Aorttaläppä on tietenkin edelleen "valuvikainen", jonka takia seuraava seuranta 2-vuotiaana. Tämän takia myös endokartiittiprofylaksia edelleen mahdollisten leikkaustoimenpiteiden yhteydessä.

Se, mikä yllätti oli, että paino ei ollut noussut kahdessa viikossa ollenkaan. Lääkäri vain totesi, että viimeksi oli noussut hyvin ja eihän tuo aliravitulta näytä. Muutenkin painonnousu hidastuu. Ihmetyttää, kun syö niin hyvin kiinteitäkin. Vaaka on tietenkin eri, mitä neuvolassa ja murjaisi hirveän pötkylän ennen lähtöä. No katsotaan viiskuukautisneuvolassa. Lyhyt Jartsi kyllä on, vain 60 cm, mutta taas toisaalta lähtöä oli vain 42 cm. Ja nämä kitukasvuiset vanhemmat.

Nyt ostin Hipp-soseita. Aion ottaa reissuun, kun ovat niin kätevästi pakattujakin eli eivät lasipurkissa vaan ikäänkuin jugurtit tms. Testasin Omenaa banaanilla ja persikalla. Hyvin meni kaupaksi.

Ostin Prismasta pojille hihattomia bodyja ja aivan ihastuttavat Finnwearin vanhan ajan malliset raitaiset uimapuvut. Heti piti laittaa kuvaviesti se päällä mummolle.

Muuten nuo keittosuolanenätipat ovat tavallista keittosuolaliuosta. Laittelen sitä millin ruiskulla. Näin tehtiin Taysissakin. Tulee aika lailla halvemmaksi...

Ihanaa, sentään kesäkengät ja sandaalit menevät jalkaan. Jotain on jo ennallaan.

Kyllä tuo Kirkan lähtö jotenkin kosketti. You never know...

 
Taika, epäilen että teillä flunssaisuus veloitti syömistä. Nuhaisena vauva ei jaksa syödä paljoa. Toinen syy painonkasvun hidastumiseen on oletettavasti liikkuminen ja uudet taidot. Vauva ei välttämättä malta syödä niin paljon kun olisi mielenkiintoisempaa tekemistä ja/tai kuluttaa enemmän.

"Ruupertilla" paino nousi 500 grammaa kuussa, mutta terveydenhoitajan mukaan nousi hyvin ja tasaisesti menee käyrillä. Erilaista mielipidettä tulee eri instansseista - verrattuna siis Annalle mainittuun. Neuvolassa tietty rauhoitellaan ja kannustetaan imetykseen. Terkkari ennusti jo kuukausi sitten, että paino ei enää nouse kiloa kuussa kun lapsi lähtee liikkeelle.

Epäilen, että meilläkin on liian kuiva ilma tällä hetkellä. Täällä on paljon puupintoja, jotka näyttävät kovin kuivilta. Aamuisin aivastuttaa ja vauvan nenää saa putsata lähes päivittäin niillä kalliilla keittosuolatipoilla. Olen tänään kostutellut sideharsoa ja asettanut sen makuuhuoneen lämpöpatterin päälle vauvan nukahdettua.

Aika hurja tuo Johkun dieetti. Ruupertille tuli ihottumaa kuukauden ikäisenä sen jälkeen, kun olin popsinut saksanpähkinöitä. Täällä oli anoppi ja äitini kylässä ja hieman siitä stressaantuneena epähuomiossa aloin napostelemaan tarjolla olleita pähkinöitä. Saattoi kyllä olla hiki-ihottumaa. Olen kyllä samaa mieltä kuin Äiskä, että allergiaa tulee epäiltyä hieman liikaa nykyään. Tosin myös liika altistus saattaa puhkaista allergian kuten esimerkiksi kampaajien kosmetiikka-allergia. ja minulla puhkesi alta kolmekymppisenä hyttysallergia, mutta vain kreikkalaisille hyttysille. Ystävättäreni rakastui ja muutti Kreikkaan. Ensi vierailullani nukuin ikkunat auki ja hyttysillä oli apajat. Laskin pelkästään ylävartalosta satoja pistoksia. Seuraavina vuosina yksi ainoa paikallisen hyttysen pistos aiheutti pahan tulehduksen. Turhaa hysteriaa kannattaa siis välttää, mutta ei myöskään mennä liiallisuuksiin altistuksessa. Jätin muuten Kreikassa reissaamisen kolmen sairastelureissun jälkeen suosiolla, ja niinhän tuo ystävätärkin muutti takaisin koti-Suomeen.

Syömisestä puheenollen. Mahassani kuuluu ja tuntuu ikävää krumpelikrumpelia. Se alkoi yllättäen, vaikka aika naftisti join illalla teetä ja söin ruisleivän, jossa 5% juustoa päällä. Toivottavasti ei mahapöpö iskenyt.
 
Juu, hesarissa oli tuota samaa allergiaepäilyasiaa kuin aamulehdessäkin tässä muutama päivä sitten.
Minä en usko, että meillä olisi mistään muuta kuin "normaalista reagoimisesta" kyse. Pidän itse kovasti aasialaisesta ruuasta, ja joka kerta kun on kokkailtu (ja käytetty esim. curry tahnaa) niin pari iltasyöttöä tekee pojan naaman ihan punaiseksi. Mutta sitten se on taas ohi. Samoin kun popsin eilen illalla rasiallisen kirsikkatomaatteja, niin pojan naama ihan hiuspohjaa myöten punoitti syödessä.

Mutta taas asiaan joka kiinnostaisi tietää! Kuinka monta kertaa teidän vauvat syövät vuorokaudessa? Meillä syödään (=imetän) keskimäärin 8 kertaa vrk:ssä. Ja kaksi niistä yöaikaan.

Eilen nukuttiin ennätyspienet päivunet 15 min. + 1 h. + 15 min. ja sen kyllä huomasi kun yökin oli sitten levoton. Tuntuu, että olisin valvonut koko yön kun poika ähelsi sängyssään; komensi tuttiaan ja riehui rievulleen.. Nyt sippasi parvekkeelle ja minäkin lähden oikaisemaan itseni.
 
Meän ennen niin rauhallinen lapsi on ollu pari päivää huisin äkämystyny!
Koko aika pitäis keksiä jotaki viihdykettä tai pitää sylissä. Aamiaisenki söin sitte olkkarissa sitterin vieressä lattialla. Kiukustuu nopsaa jos johonki yrittää laskea..
Eilen tosin poika alko huomaamattani järsimään minun sormea ja ainoastaan oikealla puolella suutansa. Kutitteliskohan hampaat jo ikeniä..mitään ei vielä näy tai tunnu. Tätä puoltais myös se kun lapsi suuttuu leluillensa joita kovasti yrittää järsiä..ilmeisesti ei onnistu puremaan oikein jotta helpottais.

Pistin pojan kantoliinaan ja loppu kitinä. Nyt taas nukkuu..
Mutta kuuma tässä tulee, enkä ole oppinu kotihommia tekemään samalla.

Tänään en taida jaksaa lähteä vaunuilemaan, vaikka ulos kyllä haluttais. Iltasin en nykyään ite enää ehi minnekkään (lue:ruoka/vaippakauppaan) kun mies menee töistä suoraan reenaamaan tms.
Kelläs muullakin oli mies alottanut dieetin?.. Sama täällä! Se pannahisen dieetti aika pitkälle sanelee mitä talossa syödään, tehdään, mihin aikaan ja millä mielin ollaan. Ja mies kun ei tosiaankaan ole edes huonokuntoinen tai lihava..vaatii vaan yhä enemmän iteltänsä.

Lalaa: Aika hurja veto mieheltäs! Onko teillä erityisen hyväkäytöksinen lapsi? Vai onko isä tottunut hoitaja? Vai eikö päinvastoin tiedä mitä odottaa, eli luuleeko että menee siinä sivussa? Joka tapauksessa hieno juttu, kun äitikin saa vapaata.

Taika: Syönnit vielä melko epäsäännölliset, ehkä meilläkin juuri sen 8 kertaa.. Yksi kerta yöllä ja toinen herätyksen aikoihin. Iltavelli ei tehny mitään muutosta, joten jatkan tissi/korvikelinjalla vielä sen parisen viikkoa.

Käyn kurkkaamassa Yahoon puolella..
 
nopeasti...
mitä puuhaatte pienten kanssa, kun ovat hereillä? meillä nooa nimittäin tarvitsee lähes koko ajan seuraa viihtyäkseen...
ja oletteko saaneet viihtymään itsekseen? ja miten?
meillä suostutaan olemaan hetki lelukaaren alla mutta nyt ei sekään enää kovin kiinnosta...
empä ole laskenut tuota syömis määrää... usein :)
lasken huomiseksi ja ilmoitan sitten.

niin ja pääsin käymään eilen teatterissa, kun mies jäi pojan kanssa kotiin., oli kyllä ihanaa. oli saranat ja sardiinit niminen farssi, josta ei toimintaa puuttunut, oli hyvää katsottavaa, kun en ehtinyt yhtään miettiä että miten kotona voidaan.

hilti ja nooa
p.s. anteeksi pienet kirjaimet.
 
niin ja vielä, täällä hirveä hinku muuttaa muualle...
tahdon ihmisten ilmoille, pois anopin ja appiukon katon alta. olisi tosi ihana jos mies pääsisi sinne eduskuntaan niin tulisi hyvä syy muuttaa, niin ettei kenenkään tarvitsisi loukkaantua...

eli hyviä syitä otetaan vastaan... appiukko kun teki tänne meitä varten keittiön, viime kesänä, ja jos nyt jo muutettaisi pois olisi se tehty tänne turhaan...
muutenkin tuntuu että nuo sukulaiset läähättää koko ajan niskaan. eivätkä kunnioita ollenkaan minun ja miehen päätöksiä, lasten kasvatusta ajatellen... tai muutenkaan. täällä rampataan aivan kokoajan, enkä jaksaisi aina heitä mielistellä.
 
Derve,
nuhanenä täällä kirjoittelee. Koko perhe flunssassa, esikoinen aloitti, sitten vauva, nyt vanhemmat. Viime yö kipeiden lasten kanssa meni jo hiukan paremmin. Pari yötä sitten nukuin ½-1½h pätkissä, toissayönä YHTEENSÄ 2½h. Isovanhemmat kävivät ulkoiluttamassa jo paranemaan päin olevaa esikoista, sain huilia.

Jos mies on kunnossa, niin lähden viikonloppuna evakkoon kahdeksi yöksi mummolaan pojan kanssa, jotta esikoiselle alkaisi taas isi kelpaamaan lohduttajaksi. Yörumba uhmaisen parivuotiaan kanssa on mennyt ihan mahdottomaksi, ja olen jo hieman huolissani omasta suhtautumisesta esikoiseen. Olen jatkuvasti vihainen tytölle, enkä pysty rentoutumaan edes niinä lyhyinä aikoina kun talossa on rauha.

Tirppana, onnittelut ilmoituksen johdosta! Samaa saadaan vielä odotella meillä jos yöt jatkuvat näin... =/ Airin miehelle myös onnittelut kakkavaipan vaihdon johdosta. ;)
Äiskälläkin tosi kivoja uutisia Jarnon sydämestä!

Viktorin (3 kk+muutama päivä) jalkaterä on reilut 10 cm pitkä. Isojalkainen kaveri tuosta kasvaa, toki pituuttakin löytynee pari metriä. On nyt arviolta vajaat 70 cm pitkä. Juteltiin sukulaisnaisen kanssa viikonloppuna, että Viktorilla on nyt käytössä samankokoisia vaatteita kuin heidän tytöllä vajaan vuoden iässä.

Rinnoista ja imetyksestä: jeps, lörppätissit löytyvät täältäkin, tosin öisin toinen rinta saattaa kastella koko yöpaidan kun tulee se ikävä puristava herumisrefleksi. Iltaisin Viktor syö 50-150 ml korviketta, muuten vielä imetellään. Kiinteät aloitetaan vasta kun korvikemäärä lisääntyy tuosta tai joudun imettämään enemmän kuin 1-2 krt yössä, eli ei kiirettä. En osaa sanoa tuosta imetyskerroista per vuorokausi, syötän melko usein koska siihen vaikuttaa muun perheen rytmi (esim. ennen pihalle lähtöä). Varmaan parin tunnin välein keskimäärin. Aina tuolle näyttäisi kelpaavan...

Nyt en muista enää mitä muita kyssäreitä oli, joten jään tänne näytön toiselle puolelle potemaan flunssaa... Kaurakeksit huutelevat tuolta keittiön kaapista!
 
Heissan täältäkin.

Inventaariopyörremyrsky puhaltaa meillä huoneesta toiseen! Vaatekaapista lähti täysi jätesäkillinen vaatteita pois ja nyt kaikki mun kesä-ja talvivaatteet mahtuvat yhteen kolmen hyllyn ja rullakon kaappiin! Tein myös inventaarion sukille ja alkaareille. Tsiisus mitä sitä onkaan säilytellyt...

Nyt olisi vuorossa työhuone ja mun kangasvarastot jne. Huomenna tulee välittäjäehdokas katsastamaan meidän asunnon ja tekemään hinta-arvion.

Tyttö voi hyvin, nyt on helpottunut sen verran, että mulla maito riittää iltaisinkin. Mutta samalla elämä vaikeutunut kun kello kolmelta yölä herätään nykyisin syömään. No se on kuitenkin selvästi lisännyt mun maidontuotantoa. Hyvä niin.


Oliko se Fantin isä, joka innoissaan on vauvelia kaitsemassa? Ihan kateeks käy! Meillä ehkä ensi maanantaina mahdollisuus pitää kahdenkeskinen ilta miehen kanssa, sillä alustavasti löytyi hoitaja! Jipii!!!
Hyvillä mielin jätän tytön hänelle hoitoon, onhan hän Jorvissa synnäriosastolla hoitajana. Ja itsellä kaksi lasta. Eli ei ainakaan sitä tartte jännittää, on ammattilaisen käsissä. Olen kipeästi kaivannutkin jo sitä, että voitais miehen kanssa käydä yhdessä jossain kuten ennen. Aateltiin leffailtaa. Eli ihan näin pahasti rellestämään!

Meillä ei tyttö syö mitenkään usein, joskus mietin, että syökö tarpeeksi. Nopeasti imaisee rinnat tyhjiksi ja nukkuu pitkät unet. No ystävänpäivänä on seuraava neuvolalääkäri.

Hilti: Onneksi olkoon synttäreittesi johdosta! Vaikutat oikein fiksulle kakskymppiselle, toisin kun itse muistelen itseäni siinä iässä. Kaikki toilailut mitä voi tehdä niin piti olla tekemässä. Sitä sitten jatkuikin koko 90-luku kunnes tapasin mieheni ja puuttuvan puoliskoni. Luojalle kiitos, että vauva on tullut hänen kanssaan eikä kenenkään aiemman miehenkuvatuksen, joita muutama taisi olla joskus kierrossa :)

Manna ja Emma jo kohta 4kk!
 
Oli sittenki ihan pakko käydä kävelyllä pojan kans! Teki hyvää pikkunen lenkki ulkona.
Se vaan on aina oma prosessinsa lähteä, kun täältä kolmannesta kerroksesta raahaat kamat alas ja lastenvaunutki me säilytetään monen oven takana. Ei niin kamalan hirveän työlästä, mutta tulis varmaan käytyä useammin ulkona jos asuttais maan tasalla.
Nyt siis poika taas unilla.

Hilti: Aiemmin jo vähä kerroinki pojan muuttuneista tavoista, eli tätä nykyä ei kauaa viihdy missään. Jos sitteriin pistän niin saattaa samantien rääkästä että pois tästä ja heti! Nyt olen alkanu viettään lapsen kanssa aikaa lattialla ja kattelen samalla telkkaria. Siinä reenataan kääntymistä yms. Toisinaan viihtyy hetkiä sitterissä ja toisinaan peppu paljaana lattialla.
Sympatiat tuosta anoppi/appiukko-tilanteesta! Lohduttaudu sillä että on meitäkin, keillä ei ole ketään likimainkaan. Lähestulkoon aina yksin kotona. ..mutta enpä tiedä silti kumman tilanteen valitsisin..

Kaikennäköstä tekemistä olis, muttei osaa mitään alottaa kun miettii että kohta lapsi herää..
 
Nyt on sekin selvitetty, että suomalaisten miesten taipumus nauraa pissakakka-vitseille on siinä y-kromosomissa. Tämä meidän vauva päästi eilen oikein messevän, pitkän pierun. Ja mitä tekikään pieni suomalainen miehen alku? Alkoi nauraa oikein röhönaurua!

Tänään on ollut siivouspäivä. Matot, tyynyt ja peitot hulmuavat pakkasessa. Sen minä vaan sanon, että on aikoihin eletty, kun olen joutunut kilpasille pesukoneen kanssa. Se johtaa ainakin 2-0. Vaikka miten pesen ja kuivaan, niin aina on jäljellä se pari koneellista odottamassa vuoroaan. Kyllä minä sille vielä näytän!

Esikoinen lienee saanut meikeläisen maratonigeenin. Yhtenä iltana laskin, että se juoksi yli 40 kertaa keittiö-eteinen-olohuono-kombinaatiosta muodostuvaa ympyrää. Meneehän se aika noinkin. Eilen sitten soitin liikuntaleikkikouluun, jonne poika vielä pääsi vähän isompien ryhmään. Ja isänsä vie, kun harraste on illalla. Saan siis pari tuntia kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa. Ihanaa!

Aurora, mulla ihan samat mietteet tuon uhmatuhman kanssa. Välillä ihan pistää vihaksi ja säikähtää omia tunteitaan. Kaipa luonnollista. Puhuin aamulla just yhden muskariäidin kanssa, joka oli palannut töihin. Minusta hän oli niin oikeassa, kun sanoi juuri tuon tunnemylläkän olevan kotona se rasittava asia. Välillä on niin ihanaa, kun poika pussailee ja söpöpilee ja toisessa hetkessä saan raivokohtauksen, kun vintiö työntää aamutohveleita vessanpönttöön ym. mukavaa. Naurettiin, että miltähän näyttäisi jos käyttäytyisi töissä tai missä tahansa muualla aikuisten parissa samalla tunneskaalalla ;)!! Nytkin onkin parasta mennä, alakerrassa on aivan liian hiljaista...
 
Mies ja vauva palasivat hengissä Helsingin reissultaan. Juna oli "vain" 45 minuuttia myöhässä, vähän jo odottelin hermona asemalla että missä viipyvät. Mies käski kirjottaa tänne palstalle että kivaa oli päästä lähtemään kahdestaan vauvan kanssa. Vauva oli oikea sankarimatkustaja, ei itkeskellyt ja nukkui paljon, nyt meni junamatkatkin osittain unessa. Koko reissun aikana upposi vain 80 ml maitoa. Mun mies on tosi lapsirakas ja lisäksi vain osa-aikatyössä, joten aikaa on lapsen hoitoon ja lisäksi vielä omiin menoihinkin, oli mm.viime viikolla 4 päivää hiihtoretkellä ja tän viikon on lomalla kotona. Ei tartte olla hellapoliisina kotona patistamassa miestä lastenhoitoon. Syksyllä ollaan suunniteltu että mäkin menen osa-aikatöihin ja hoidettais lasta vuorotellen kotona.

Manna otan osaa muuttamisen johdosta. Hirvee homma pakata kaikki. Vaikka vielä taidat olla aika innoissasi muutosta. Onko sulle muuten siellä Porvoon suunnalla mitään mahdollisuuksia saada töitä vai aiotko jäädä pidemmäksikin aikaa kotiin lapsen/lasten kanssa?
 
Hiltille jaksamista anopin ja appiukon kanssa saman katon alle! Auttaisikohan tuohon tilanteeseen kunnon keskustelu. Että sopisitte ettei teidän puolella voi ravata miten huvittaa vaan kaipaatte omaa rauhaa.

Jaahas mitäs me neidin kanssa päivät puuhaillaan. Neiti makoilee lattialla minä istun vieressä. Laulan hämä-hämähäkkiä, saku sammakkoa, sutsi-satsi-satsaa, a-ramsan-san yms. ja lekin tytön käsillä jaloilla laulun tahtiin. On sen mielestä tosi kivaa, nauraa ihan katketakseen. Isällä on sama leikki kasari-hevi biiseillä :) Ja tytön kädet soittaa milloin rumpuja milloin kitaraa. Sitten me luetaan lehtiä. Tänään esim Pirkkaa. Minä luen ja tyttö katsoo kuvia. Sitten me kuunnellaan musiikkia, lasten cd:tä ja tanssitaan. Harjoitellaan käntymistä (osaa kyllä jo itsekin, mut kuitenkin). Jumpataan (urheilu tv:n perhejumppa tulee tiistaisin), lorutellaan... Eli kyllä meillä tekemistä piisaa. Ei olla kaivattu muskariin tai vauvajumppaan. Nyt alkaa jo viihtyä pitempiä aikoja yksin kun lelut pysyy omissa käsissä.
 
Huh miten hienoa, eli jos äiti (Kylie) jaksaa noin hyvin ottaa vauvan mukaan kaikkeen, niin ymmärrän sittenkin kommentit siitä ettei alle 3 vuotias tarvitse muuta virikettä kuin äitinsä. :) Ihanaa. Meillä poika-raasu joutuu olemaan vähän väliä itsekseen lattialla kun äiti puuhaa omiaan (eikä saa silti mitään aikaan) tai kulkemaan kantoliinassa ympäri huushollia. Siitä kyllä tykkää. Laitan nykyään katseen eteenpäin, niin siitä on hyvä pällistellä. Välillä aina käydään peilin edessä tervehtimässä "yhtä suloista vauvaa" ja nauretaan sille kun se äitinsä kanssa nauraa meille. Ja kyllä me välillä vähän leikitäänkin.

Tänään käytiin Sellossa täydentämässä vaatevarastoja oli kyllä ihan hyvät alet vieläkin. Bobossakin vissiin melkein kaikki puoleen hintaan. Se POP-kauppa (en muista mistä ne pee, oo ja pee tulee) on ihan lemppari. Ihania vauvan vaatteita. En edes tiennyt että Sellossakin on, kun olen käynyt aiemmin vain Kampin POPissa. Vaunukansaa oli liikkeellä hurjasti, ja hoitohuoneen futonilla imetti kolme äitiä yhtä aikaa. Minkä kokoisia haalareita te olette ostaneet? Airiko se osti jo ensi talveksikin? Nyt olisi niin hyvään hintaan, muttei hajuakaan miten tuo pikkumies kasvaa.

Illan ohjelmassa vielä vauvan vaatteiden läpi käyminen. Pitää taas poistaa pienet kaapista ja laittaa menemään uffin laatikkoon. Hävettää myöntää, että osa äityispakkauksen vaatteita on jo lähtenyt käyttämättömänä kiertoon..
 
Niin, ja Hiltille sympatiat. Toivottavasti helpottaa jotenkin, on se sitten muutto tai muu ratkaisu. Olet kyllä täyttä kultaa kun noinkin hyvin jaksat. Itse en näillä appivanhemmilla samaan pystyisi.
 
Heissulivei!

Taas on päivä vaan kadonnut jonnekin. Aamulla olin toki hiihtämässä ja isäni vahtimassa vaavelia. Olen saanut nyt paljon aikaa hiihtämiseen kun isäni, joka on innokas hiihtäjä kannustaa minua, pientä tytärtänsä 33 v hiihtämään. No joo oikea syy on se ettei hän malta pysyä vaavelista erossa :-) Eilen poissa ollessani oli jo syötetty tuttipullosta, vaikka tuskin taaperolla nälkä ehti tulemaan. Todella liikuttavaa ja helpottavaa minulle. Minun olessa lapsi isälläni oli oma firma ja oli myös palkollisena toisessa firmassa. Iltaisin oli kokouksia ja neuvoston tapaamisia ja isi oli kotona viikonloppuisin. Minä sentäs sain huomiota enemmän kun sisarukseni sillä olin pahnan pohjimmainen ja iltatähti. Nyt meidän piiperö on kaikki kaikessa isälleni. Aivan ihanaa nähdä vanha mies noin onnellisena kun näkee meidän vaavelin.

Hiltille tsemppiä appivanhempien kanssa. Pitäkää pintanne ja oma tahtonne. Älkää antako muiden puuttua liiaksi perheenne elämään ja kiitollisuuden velassa ei kannata elää. Jos suhde muuttuu liiiiiiian tiiviksi on vielä vaikeampi tehdä pesäero.

Täällä on nyt valtataistelu minun huomiostani kissan ja vaavin välillä. Varsinaisia sylipettereitä molemmat daamit.

Fantti
 

Similar threads

L
LOKAKUUN ÄIDIT 2006 - 7
Viestiä
122
Luettu
2K
Vauvat ja taaperot
airi.
A
L
Lokakuun äidit 2006 - 8
Viestiä
103
Luettu
2K
Vauvat ja taaperot
hilti
H
L
Lokakuun äidit 2006-5
Viestiä
104
Luettu
2K
Vauvat ja taaperot
orvokki02
O
L
Lokakuun äidit 2006 - 9
Viestiä
100
Luettu
3K
Vauvat ja taaperot
Nessu.
N
L
LOKAKUUN ÄIDIT 2006 - 6
Viestiä
105
Luettu
3K
Vauvat ja taaperot
ikionnellinen
I

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa