LOKAKUUN 2007 TAAPEROT, Helmikuu

Eeron lonkkakontrolli takana. Oli oikein reipas poika röntgenissä, pikkasen itketti vaan, mutta olipas jännä kone Kirurgille ei suostunut kävelyään näyttämään... Ihan veljeensä tulossa :|
Oikeen lonkan pikkunen luu oli litteempi kuin vasemman, joka oli täydellinen. 3-vuotiaana pitää sitten mennä taas näytille. Samalla reissulla mä pistin fiksuna kännyn kiinni, enkä sitten dementikkona enää PIN-koodia muistanut!!! PUK-koodihan on jossain... arkistossa...?? Voihan vattujen vattu mikä lahopää mä olen!! Olihan sitten kiva saada Onni ja kummitätinsä kiinni puhelimesta, kun en muista kuin äitini numeron ulkoo. Menin mieheni työpaikalle ja soitin sitten veljenvaimolle, jolta numeron sain.. sit pääsin hakeen Onnia kotiin.
Kannattais varmaan pitää jatkossa paremmin huoli papruista.. oon vaan aatellu, etten oo ennenkään moista koodia tarttenu..

Kestoilua olen alkanut harrastaan, vielä menee suurin osa kertiksillä, kunhan on rahaa ostaa uusia vaippoja. Kaks on postissa tulossa lisää

 

Hienoa että Eeron lonkat kunnossa

Mulla vitutus maksimus kasvaaaaaaaaa :kieh: :kieh: miten voi ollakkin aina näin että sillon kun kaikki kaverit on lähdössä viihteelle on bileitä sun muuta niin mä en pääse minnekkään,sitten kun mä pääsisin niin ei tasan tarkkaan kukaan lähde minnekkään :kieh: :kieh: :kieh: :kieh: :kieh: :kieh: :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'(

 

Harmi keffeli kun asutaan niin kaukana... olis voinu tehdä minullekin ihan terää... Mä jo mietin tuota miss suomi kiertuetta, joka olis paikallisessa lauantaina. Pääsin vähän johonkin välillä...

 

Nyt yritän houkutella yhtä vanhaa kaveria Eurasta lähtemään tänne päin... :/ epätoivosta...

 

Tääläpäs on hiljasta.... :/
Mä sain ahaa-elämyksen... asun siis VVO:n vuokrakämpässä ja tänä vuonna saan VVO:lta pintaremponttiin tarpeita, maaleja, tapetteja... nyt sitten mä tietenkin haluan maalata ja mietin että mistäs mä nyt voisin keksiä hyviä sävyjä seinille?!... ei oo itellä mitään ideaa tällä hetkellä...

 

keffeli: ei muuta ku baanalle vaan!!kyllä sieltä joku tuttu löytyy!!
oothan sinäki ansainnu vähä omaa aikaa ja tuulettumista

asuttaspa lähempänä nii tulisin kaveriksi

 

mileko mie oon noita nutrilettejä syöny sillee että aamupalaks välipalaks,päivälliseksi ja iltapalaksi,lounaan oon syöny töissä..oon sitten joku kerta ottanu aamupalan tai iltapalan normaalia puuroo tai myslii+jugurttii..sitten hedelmiä,marjoja,pikkusen ruisleipää...mutta ei tää kyllä pitkässä juoksussa ole miun juttu..

mutta syön nuo ostamani nutrit tuolta pois ja katon sitten mikä on fiilis..ja onko paino pudonnu yhtään...6cm on vyotäröstä lähteny,mutta vaakan mukaan painoa -1kg :headwall:
mutta miulla ihan tautinen väsymys,en ole tolla krostrainerillakaan jaksanu moneen päivään polkee..ja hitto päätäki aina :headwall: kivistää :headwall:

mie oon niin huono juomaa mitään mehuja,siis kun meillä ei juoda mehuu..hyvin harvoin ostan..ja venlakaan ei ole saanut vielä kertaakaan mehua :ashamed:

ihanaa tänään pääsee jo puolilta päivin pois mutta kamala urakka olis..pitäs nuo kirppis töryt hinnotella,kun huomenna pitäs ne sinne viedä.

 

Duunista terkkuja taas...

Vai laihduttajia taas - ja nutriletteja ... mulla ei riitä moiseen itsekuri. On senverran ankeeta.
Kunhan saisi jonkinmoisen liikuntabuuminpäälle - on töiden jälkeen aika niukalti aikaa alkaa vaunulenkkeilemään tms - enkä raatsi.
Ei semmoinen kärryissä kököttäminen oo hienoa - kun äiti on jo päivän ollut poissa mussukan luota ja onpahan niitä kotihommiakin siinä...

Mun ystävä kävi kylässä - hänellä sitä lapsettomuuskriisiä. Siis ihan sentason ystävä että oli hänen kaasonaan ... Tiedän että lapsiasia on vaikea, ja aiemmin olenkin enempi korostanut näitä meidän murheita hälle - enkä oo hehkutellut rinsessan ihanuudella ja muulla.
Nyt oltiin kotona ihan normisti ja ... mutta tää ystävä ei ottanut Viuta kertaakaan stliin - tyttö könysi sohvalla vieressä, ja vielä asioikseen tein tilanteen, että Viulla oli lempikirja ja kehoitin ystävän syliin ...
Harmittaa silti ...
Vaikka eihän se pakko ole sylitellä - mutta otan mä sen jotenkin hyväksynnän yms merkkinä - eikä tämä ihminen tietty oikein kykene ihastelemaan rinsessan taitoja, puhetta tms suloja ...
Mielestäni olen heidän ja hänen avioliittoa, upeaa taloa jne jne ihastellut ... siis muita elämän onnistumisia ...
Noh, tää on tätä samaa vanhaa - toiset ihmiset äitiyden myötä lähene toiset loittonee .

Keffeli - tuu Ouluun bailamaan - mullakin alkaa menojalkaa kutkuttaa väliin. Tosin ei paljoa, jospa jo vkolla 12 pääsis baariin

Viu tipahti eilen sitten saunan lauteilta - kun siis kiipeilee sinne kun laitan pyykkiä kuivamaan . Onneksi ei käynyt mitenkään, mutta nyt tais tulla hommalle stoppi. Yleensä on ollut aika rauhallinen - nyt pitää duunailla ...

Jatkuu myöhemmin ...

 

Jippijei!!! Mun kaveri Eurasta tulee tännä meille, saan seuraa viihteelle hiphei!!!
Ainoo vaan että nyt tuntus olevan joku tauti tulossa,nokka tukossa,kurkku kipeä, päätä ja niskoja vähän jumittaa :/ ylläripylläri näin :/ no, ei olo vielä niin kamala oo että pitäs sänkyyn jäädä,huomena sitten saattaakin olla...
Peetu viime yönä oksensi kerran, kauhee röyhtäys tuli ja sit oksennus... en usko että mitään tautia on kun ei muuten oo olleskaan kipeä. Josko vaan ilmaa mahassa tms.. :x

Nyt tuli mummo meille pulla-kahville...mä taidan mennä pötkölleen sohvalle että on illalla kunnossa

 

... mutta tää ystävä ei ottanut Viuta kertaakaan stliin - tyttö könysi sohvalla vieressä, ja vielä asioikseen tein tilanteen, että Viulla oli lempikirja ja kehoitin ystävän syliin ...
Harmittaa silti ...
Vaikka eihän se pakko ole sylitellä - mutta otan mä sen jotenkin hyväksynnän yms merkkinä - eikä tämä ihminen tietty oikein kykene ihastelemaan rinsessan taitoja, puhetta tms suloja ...

Älä suotta tuota harmittele. Se miten tahattomasti lapseton reakoi lapsiin riippuu paljon siitäkin missä vaiheessa on tutkimukset, hoidot tai kuukautiskierto. Joskus on vain vaikeata olla lasten lähellä (varsinkin pienten), kun ne muistuttavat vain siitä kaikesta mistä on jäämässä paitsi. Ei ystävälläsi ollut tarkoitus loukata sinua. Viu saattoi hällä nostaa vain mieliin ne kaikki henkilökohtaiset pettymykset, pelot, surut ja jopa kiukun, ettei hän uskaltanut ottaa Viuta syliin. Se olisi saattanut olla vain liian vaikeaa.
Mie itse pidin omaa kummipoikaani sylissä vasta, kun poika oli puolivuotias. Mie en vain pystynyt :ashamed: Pojan syntymän aikoihin meillä oli lapsettomuus asia sellaisessa vaiheessa, etten osannut käsitellä tuntemuksiani vauvan lähellä. Oli helpointa vältellä ja antaa muiden sylitellä.
Vaikka meille oma poika lopulta suotiin hoitojen avustuksella, on minun silti välillä vaikeaa suhtautua pieniin vauvoihin. Meille kun ei ehkä koskaan enää sellaisa tule. Lapsettomuus on suruna hirveän vaikeaa käsitellä, koska aina on mahdollisuus onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Ja juuri tuo vaikeus käsitellä asiaa ja ehkä hyväksyä kaikkia omia tuntemuksiaan, aiheuttaa sen että tahattomasti lapseton saattaa välilllä käyttäytyä hyvinkin epäkorrektisti.
Ei lapsellisen aina ole pakko ymmärtää kaikkea tai hyväksyä. Tärkeintä on kuunnella ja tukea sen verran kuin osaa ja pystyy. Lapsettomuus on hyvin herkkä ja vaikea asia. Usein lapseton käpertyy oman kuorensa sisään ja tulee torjuvaksi asian suhteen. Itsekin huomaan, joissain tilanteissa, etten täysin tahatonta lapsettomuuttani ole käsitellyt tai hyväksynyt.

 

Kiirusta on ja valitettavasti vaan kursoorisesti ehdin lukea teidän kuulumiset. Toivottavasti sain tärkeimmät kuitenkin poimittua korvien väliin.

Ens alkuun, halaukset Millille menetyksen johdosta kuin myös Milekolle!

Surusta iloon eli onnittelut Pupulle ja kovasti myötäelän Lilliksen ja Hipkukan hoidoissa ! Tai toivon salaa, että teillä kävis ylläritärppi niin kuin meillä... no se taitaa olla aika harvinaista.

Hyvin kirjoitit Hipkukka muuten tuosta lapsettomuudesta, ihan täysin peesaan, vaikka ymmärrän kyllä hyvin YOdottajankin näkemyksen siitä, että hän on kuitenkin osannut suhtautua positiivisesti toisten onneen silloin kuin itsellä ei ole elämässä ollut juuri niitä samoja palasia. Minulla on yksi ystävä, joka on ollut pidemmän aikaa sinkku ja hän kärsii tästä melkoisesti (virityksiä on toki siellä ja täällä ). Silloin kuin surin mahdollista lapsettomuutta, niin hänestä paistoi se ajatusmalli, että minulla on kuitenkin asiat elämässä paremmin, kun on kuitenkin se mies. No niinpä niin... olen oikeastaan vähän eri mieltä. Ei näitä ongelmia tarvitse välttämättä vertailla tai laittaa arvojärjestykseen. Jokaisen murheenaiheita voi hyvin käsitellä ilman rinnastusta muiden elämään. Aina se ei ole helppoa, mutta toki mahdollista. Mutta ei kai sitä vertailua voi välttää - ainakaan kaverusten kesken.

Kivasti olitte kirjoittaneet tuosta rankaisukulttuurista. Hyvin samansuuntaisia ajatuksia monella ja toisaalta taas kovin eri temperamenttisia lapsukaisia. Meillä kuulutaan siihen helposti kiivastuvaan, mutta myös helposti lauhtuvaan sakkiin. Hipkukka kivasti muistutti positiivisuuden vahvistamisesta - ja niinhän mä oikeastaan teenkin automaattisesti: sen sijaan, että hokisin ikuisuuden, että lunta ei saa syödä, niin ohjaan huomion johonkin muuhun ja kehun sitten siitä jutusta jne.

Puhumisesta ja puheen ymmärtämisestä. Meillä puhetta tulee vielä aika vähän, välillä papukaijana toistaa asioita, mutta ei niistä selvää saa, jos ei tiedä . Ymmärryksen taso on taas ihan hurja - ja uusien sanojen oppiminen siis ymmärtämällä. Haettiin Vienan kanssa postista paketti ja selitin, että tämä on äidin paketti samalla kuin laitoin sen rattaiden alaosaan. Puolisen tuntia myöhemmin oltiin vielä pihalla ja ohi ajoi iso auto, josta sanoin, että se oli pakettiauto. Neiti miettii hetken, kiertää vaunujen taakse ja osoittaa pakettia kysyvästi. Meni hetki ennen kuin itse oivalsin, että juu sekin on tosiaan paketti. Että ihan oikeassa olet. No, nää on näitä juttuja, joita vaan kai esikoisen vanhemmat jaksaa ihastella ja ihmetellä...

Heitänpä loppuun kysymyksen: Miten tehdä hampaiden pesusta miellyttävämpää? Viena ei haluaisi ja usein sitten itketään ja pestään :ashamed: . Tuosta en vaan anna periksi, mutta mun omat konstit alkaa loppumaan (olen itse pessyt samalla, ollaan pesty tahnalla ja ilman, hypistellään äidin koruja tai meikkejä jne jne). Mitäs keinoja teillä on?

Jep, ja jos nopeesti mahan kuulumiset tähän loppuun: tosi aktiivinen vauva tällä kertaa, kovasti potkii, sätkii ja nikottelee. Paljon vilkkaampi kuin Viena aikanaan. Toivottavasti ei korreloi temperamentin kanssa... . Itse olen vähän väliä kipeänä, on ollut uutta poskiontelotulehdusta, virtsatietulehdusta, norovirusta jne. Johtuneeko sitten tuosta alhaisesta hemoglobiinista, että olen tautimagneetti... että kesää odotellessa. No, enää vajaat kolme kuukautta!

 

Heippa kaikille!

Täällä ollaan edetty jo rv 26+4. Sokereiden kanssa on saanut olla helisemässä, vaikka ruokavaliolla olen ja painoakin on tippunut siinä sivussa 10 kg. Rakenneultra paljasi meille vauvasta sen, että häneltä puuttuu oikeasta kädestä kyynärpäästä alaspäin loput. Ilmeisesti ja toivottavasti muuta erikoista ei tällä tietoa olisi luvassa, eihän näistä koskaan voi tietää.

Alkujärkytyksestä toivuttuani olen totta kai iloinen että vauva on ylipäänsä elossa! Käden ennuste on sikäli hyvä, että vauvaa ei ehkä tarvitse leikata ja proteeseja aletaan käyttämään jo pienestä pitäen. Käymme Tays:ssa vielä huhtikuun lopulla ja äippäpolille menen taas ensi viikolla. Käyn myös neuvolassa viikottain, välillä ihan vain kuuntelemassa sydänäänet. Ei tässä paremmassa syynissä varmaan enää voisi ollakkaan!

Paljon terveisiä ja hyvää kevättä kaikille tasapuolisesti!

Terkuin Kiisumirri

 

Kiisumirri Varmasti pysäyttävä uutinen ollut. Mun lähipiiriin syntyi lapsi, jolla vasta silloin huomattiin toisesta kädestä puuttuvan kaikki sormet. Hyvin on lapsi silti pärjännyt ja oppinut asioita, nyt 6 vuotias. Osaa jopa napittaa vaatteet itse, ilman apuvälineitä Onko teille tarjottu mahdollisuutta tutustua perheisiin joissa olisi sama tilanne? Noille tuttavillemme oli heti annettu parin tukiperheen yhteystiedot. Pääsivät näkemään suht samassa tilanteessa olevia lapsia ja juttelemaan vanhempien kanssa. Kuulemma varsinkin se, kun näki kouluikäisen pärjäävän ihan hyvin ja olevan ihan sujut asian kanssa, helpotti vanhempienkin pelkoja.

 

Täällä haisee ihan järkky oksu, Onni oksensi...
Huominen syöminki-juominki-mammojen kesken siis peruuntunee... V*ituttaa...

 

Hellou. Eilinen päivä meni kaappeja siivotessa ja Danielin kummitädin synttäreillä kyläillessä.
Sain päähäni että tahdon kokeilla tehdä Kiialle ite mekontunikan tms. edes jonkinlaisen. No painatin kangaskauppaan kattelemaan kankaita ja kaavoja. Mitään kallista kangasta en raaskinut ostaa silleen ajatellen jos menee ihan pipariksi koko homma Miä en tykkää kaavoista ommellla mitään kun pitää orjallisesti noudattaa :ashamed:

Tämmösen sain aikaan (lyhennetty kaavan mukaisesta jonkin verran) Hieno malli pashanen paita ja naama likalla, taas vaihteeksi. :ashamed:

Olkapäällä oleva kiinnitys täytyy muuttaa napeiksi tai nepiksi. Tuo pimu ei ole paikalla niin kauan että solmut sais hyvin ja kohilleen.:kieh: Ja ei muutes ollut kuvaa napatessakaan!








Samanlaista kangasta eri värein olis oottamassa toista versiota Se on jotenkin söpömpi vaikka ei punaista ole yhtään vaan keltaista, turkoosia ja limen vihreää. On vaan vähän turhan jäykkää kangasta :/

 

Viuhan puhuu mielettömästi

Keffeli kiva että sait kaverin =) Tänäänkös lähdette? (lyhyt muisti taas) Jos näin oli niin hauskaa iltaa

V-O:n porukalle pikaista paranemista. Kurjaa jos sun menot peruuntui :/ Ja paranemisia kaikille muillekin sairastajille!

Kiisumirri :hug: Varmaan järkytti ja pysäytti Mitähän osaisi sulle sanoa? :ashamed: Ihan ensimmäiseksi tuli mieleen (rehellisesti kun sanon) että voi että kun teitä koetellaan Mutta ihailtavasti oot siihen asennoitunut Hyvää kevättä sinnekin ja paljon onnea loppuodotukseen :hug:

Mun laihutuskuuri kaatu suklaaseen :ashamed: Oikeastaan jo monta kertaa. Mut kun se on niin hyvää :saint:

 

kiisumirrille :hug: voin vaan sanoa,että asia kuullostaa pahemmalta ku mitä se oikeesti on kaveriltani puuttuu toinen käsi just samasta kohtaa mitä teillä nyt ja kaveri on kasvattanu jo yksinhuoltajana 8v tytön joten ei se käsi oo este elämiseen =) joskus oon kysyny,et haittaako häntä ku ei oo toista kättä,niin sanoo vaan et Ei,koska ei tiie mimmosta ois elää kahden käden kanssa

niin ja ihanan pullukka toi kiiukka

 

henkka pitäähän sitä sen verran olla pehmustetta ettei satu luihin kun kaatuu ja ettei tuuli vie mennessään varsinkin kuin meijen pihalla aina tuulee Äitin tyttö kun ymmärtää kerätä vararavintoa :saint:

 

Keffelille oikein hauskaa iltaa,joraahan kunnolla.

Hipkukka kirjoitit tosi hyvin/kuvailit lapsettomuuden tuntemuksia YOlle

Vitsi että viu puhuu jo paljon Ihanaa =) Miekin odotan kovasti et Ella alkais jo puhuu.Tänään tuli jopa kaksi uutta sanaa auto ja kenkä...siitä se lähtee

tuutis tehny ihanan tunikan kiiukalle

Kiisumirri :hug:
hampaiden pesusta meilläkin se yleensä menee itkiessä.Nyt oon kokeillu et oon istuttanu potalle ja siinä...mut se oli virhe koska sitten jää pottailutkin.Mutta täälä siis kanssa otetaan vinkkejä vastaan

Minuu ärsyttää ku ollaan käyty kahtomassa taloja.Tänään löyty aivan ihana talo...mutta mies on niin tiukkana toiveissaan että turha edes toisinsanoen on käydä katsomassa taloja.Hänellä on tiukka periaate missä sen talon pitää sijaita ja minkalainen sen pitää prikulleen olla. |O Miun puolesta rakentakoot talonsa mihin lystää..myö ei kyllä päästä yhteisymmärrykseen ollenkaan tässä talojen katselussa, puhumattakaan ostamisesta jonka voi tyystin unohtaa |O |O

 

Terve taas pitkästä aikaa!!! Meillä alkaa olemaan muutto loppusuoralla ja vihdoin ollaan saatu nettiyhteys tänne uuteenkin kotiin =)

Nyt vaan pikasesti selasin pari viimosta sivua, täytyy väliin kirjottaa ettei unohu mitä piti kirjotella.

Keijulle hampaiden pesusta Meillä on kans ongelmia sen pesun kanssa ja mua itteeni vaivaa aika lailla koska itehän oon valmistumassa suuhygienistiksi joten ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä ei....
No nyt oon löytäny ihan hyvän keinon, eli pesen siljan hampaat ihan vaan veellä ja harjalla. Otan tytön syliin ja sitten ihan vähän kerrallaan harjaan ja samalla laulelen tai höpisen jotain. väliin sitten virutellaan harjaa hauskasti vesimukissa ja taas suukkuun. (jos lapsi voi seurata tätä ite peilistä kun harja on suussa niin sekin voi olla mukavaa) ja kun oon saanu sitä plakkipeitettä rikottua sieltä hampaiden pinnoilta niin sitten vasta laitan tahnaa harjaan ja annan tytön ite "harjata" sen suuhunsa. Toisinaan menee paremmin ja toisinaan vähän heikommin, mutta nyt ei ainakaan oo enää näkyvää plakkia yläetuhampaiden pinnoilla niinku kariesriski-lapsilla on..

YOdottaja ei munkaan mielestä kannata pahottaa mieltä tuosta ystäväsi "kylmästä" suhtautumisesta Viuta kohtaan. Lapsettomuus koskee ja paljon, on varmasti kova paikka olla kylässä lapsiperheen luona. Hällä oli se keskenmonikin taannoin niin on varmaan pala noussu kurkkuun monta kertaa vierailun aikana ja halunnu varmaan itseään suojella olemalla etäinen. Viutsi on aivan ihana tytteli (niinku varmaan tiiät ) joten on varmasti hälle vaikea tilanne seurata toisen äitiyttä. Ja ei sekään varmaan häntä lohduta että lapsen kanssa on ollut rankkaa...sitä raakuutta mitä väsyminen ja muu pienen vauvan äitiä koettelevat asiat nimittäin voi ymmärtää vain toinen äiti ja saman "kidutuksen" kokenu.

Mutta kuitenkin ymmärrän sunkin puolen koska varmasti yh:na sitä haluaisi jakaa lapsen tuomaa iloa toisenkin aikuisen kanssa ja kyllähän se pahalta tuntuu jos toinen osottaa viileyttä omaa lasta kohtaan. :hug:

Kiisumirrin kuulumisia oli taas mukava lukea! On varmasti ollut ensin järkytys tuo uutinen mutta uskon kanssa että ihan normi elämää voitte lapsen kanssa elää vammasta huolimatta. Niin ja melkein samoissa mennään raskausviikkojen suhteen =)

Milekolla on kamalat ajat menossa, mietin sua tänään pitkin päivää :hug:

Kaffeli me maalattiin molemmista makkareista ja olkkarista jokaisesta yksi seinä. Sävy on tosi paljon mun mieleen, sellanen harmaan ruskea - vähän ku hiekka =)

 

Kiisumirrille todella todella suuri :hug:

Ja milekolle kans :hug:


mutta mitenkäs se menikään... ne SINKKU kaverit |O
Melkein palo hermo muttei kuitenkaan.. Sanoin yhdelle hyvälle ystävälle, että toinen on tulossa johon hän totes kovaan ääneen taas... :| vastasin, että juu-u, taas??!
hän sitten sano että vastahan Juho synty, että nyt sitten jo.. minä siihen totesin vaan juu kyllä, että lapset on se elämän suola ja plää plää... Meni hetki niin tää mun sinkku kaveri totes, että mikä v*tun tarve kaikilla on LEIKKIÄ jotain perhe-elämää??
Siinä vaiheessa palo sen verran käämi, että osa tekstistä ei ehkä ole painokelvotonta. Mutta hän on ilmeisesti sitä mieltä että kaikilla on vauvabuumi ja vauvoja tulee joka reijästä, eikä hänellä ole edes miestä.. olin vähän että wtf!!! |O
No se siitä... perskule..

Ja vielä niistä Juhon hiuksista... on tosiaan meijän oma pellavapää ja outoa oliskin jos hiukset olis jotain toista väriä, ollaan nimittäin miehen kans molemmat vaaleita, tai mies on nyt ruvennut tummentumaan, tai hius ruvennut ruskettumaan (ei sentään harmaantumaan )ja mä olen oikeastikkin vaalea tukkainen, en vain värjätysti... ja meillä on molemmilla ollu vauvana ihana pellavatukka :heart:

Niinukka, ei meilläkään Juho ole juonut mitään mehuja, eikä ihan heti juokkaan, hoitoonkin sanoin, että mehua ei tarvi juottaa, vaan antaa vettä tai maitoa jos toista janottaa. Enkä kyllä uskokkaan että tolle sällille kelpais.
Ei tänään aamullakaan suostunut syömään maustettua viiliä maisto lusikallisen ja loput työnsi pois ja ärisi päälle.. :kieh:
Mä olen sitten ehkä tiukka tai jotain, mutta ei tuo oo ikinä maistanutkaan mitään keksiä, jätskiä tai muutakaan herkkua, eikä maistakkaan ihan vielä. Kyllä tuo niitä sitten ehtii syömään. Herkutelkoon nyt hedelmillä, rusinoilla ja sun muilla.
Ja tähän haluan sitten heti perään sanoa, että näin on meillä, enkä todellakaan katso kieroon niitä jotka syö keksiä tai juo mehua. En suinkaan. jokaisella on omat tapansa.

Ei vide sentään, oon kyllä ihan liian pahalla päällä tosta kaverin toteamuksesta, että tuntuu tulevan vihasta tekstiä tännekkin... anteeksi :ashamed:

 

Pupu, ei meidänkään Anni saanut ensimmäisenä vuotena yhtään herkkua maistaa, ei siis sokeria lainkaan, ja myöhemminkin hyvin valikoidusti, esimerkiksi karkkilaatikosta kaksi karkkia pilkottuna palasiksi. Toista se on ollut Mintun kanssa, huh heijaa ja herkkuja naamaan Mut se on tooosi hyvä homma että jaksat olla tiukkana herkkujen suhteen, turhaan sitä puolustelet, olis tosi kummallista jos joku katsois kieroon sitä että äiti ei anna lapselleen turhia herkkuja

Meillä on ihana hälinä täällä, kaks siskontyttöä on yökylässä, just sanoin että ois ihana jos ois enemmän lapsia, mutta miten ne saiskin nopeammin tuohon kouluikään? Vissiin siksi Ronttikin miettii sijoituslapsia? Tai ainakin osasyynä? Tai mistäpä minä tiedän miksi, kunhan arvelin. Mut tosiaan, kiva kun on juttuseuraa (17 v), Annille kaveria (9v) ja muutenkin hälinää.

Muistuttelenpa taas Oululaisia Oulumasujen kirppiksestä joka on huomenna Oulunsuun pirtillä 10-13 :attn: :attn: :attn: Osoite on Pirtintie 1. Itsekin olen myymässä, mutta hyvin pienellä tavaramäärällä, kun menee myymään saa ostaa tunnin aikana ennen muita ihan hirmuisesti kaikkea kivaa. Mut kyllä tavoitteena on saada noi tavaratkin myytyä. Tänään pitää vielä leluhuone käydä läpi kun tytöt nukkuu

Tänään ois hyvän ystävän tytön synttärit, saman ikäinen kuin Anni niin kiva mennä. Pitääkin lähteä katsomaan pitääkö tytöille mekkoja silitellä. Mut sitä ennen käydään tossa lähikirppiksellä. Mukavaa lauantaita kaikille ja Kiisumirrille onnellista odotusta :heart:

 

Oksutauti toistaseks poissa.. yö saatiin nukkua.

Pupu: Toi oli aika paha, LEIKKIÄ PERHE-ELÄMÄÄ?? Kyllä siitä on leikki kaukana....


Yo:lle piti jotain kommentoida lapsettomuudesta..
Itse myös 6 vuotta sitä elämää eläneenä voin sanoa, ettei se herkkua ollut,kun kaverit sai vauvoja. Mutta koskaan en ole jättänyt käymättä kylässä. Aina olen vauvoja sylissä pitänyt, vaippoja vaihtanut. Joulu 2002 oli mulle vaikea, elämäni pahin... Silloin itkin, kun muut vietti joulupäivää kera lasten ja me oltiin kaksin kotona. (pakkasta oli liki -30, niin ei pirtistä menty mihkään) En nauttinut joululomasta ollenkaan ja odotin vain töihin paluuta ja arkea.
Kun alettiin käydä hoidoissa, äitini tuumasi: Eikö sulle noi veljien lapset riitä?? (silloin niitä oli 9kpl) Ei riittänyt ei...
No, se aika on taakse jäänyt. Jokainen tuon kriisin elää/kokee niin eri tavalla. Mulla jäi muutama kaveri, kun Onnia aloin odottaan.

Tänään, JOS kukaan ei oksenna, menen illalla syömään ja juomaan kavereiden kanssa. Pitäkääs siis peukkuja!! Onnilla on lämpöö, ei jaksa poika leikkiä nimpparilahja-autoillaan. Voi mussukkaa

 

[/b]topsy mulla olis tarkotus tulla käymään kirpparilla huomenna

Tänään vika vuokrapäivä siinä meidän vanhassa asunnossa. Pitää mennä hakeen loput tavarat ja siivoon paikat kuntoon...

 

Helou Topsylle ja Tiipiille ja muillekin,

minäpä ajelin siellä oulumasujen kirppiksellä jo tänään.
Paitsi että kun sitä ei ollut.
Tänään .
Hmpppph ... miten lienen väärän päivän pannut ylös ...
Huono oli tarjonta siinä Topsyn lähikirppikselläkin - ei oikein mitään olt...

Pimu nukahti, nyt mammakin alkaa relaamaan..

Hyviä kommentteja lapsettomuusasiasta - Hipkukalla, Tiipiillä ja muillakin - itse kun en sitä vaihetta ole hoksannut potea - miestä on kyllä puuttunut ja puuttuupi yhä

Mutta ristiriitaistahan se on - ja tekeekö joku ko asiasta muita pyhemmän ja ymmärrettävämmän - siis sille ettei siihen toisen iloon pysty osallistumaan ? Mene ja tiedä... Toki ymmärrän mun ystävää - mutta samalla haikee on mieli ja aika eriskummallinen olo tulee itselle...

Aivan upea talvipäivä ... kertakaikkiaan makea ...


Tiipiille tervetuloa melkein naapuriin