Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
*Lokakuun '09 Mahapyöriäisistä Vauvautuneet Helmikuussa 2010* (Tarkastakaa tietonne!!!)
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="nöpötin, post: 19164959, member: 45976"]</p><p>Iltaa/yötä! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> </p><p></p><p>Nyt on mukavasti aikaa, ja ajattelin raapustaa synnytyskertomukseni teille luettavaksi. </p><p></p><p>Eli elokuussa aloitin kesäloman jälkeen työt , ehdin olla muutaman päivän töissä kun supistusten vuoksi jäin jälleen sairaslomalle. 14.8 oli perjantaipäivä ja mulla oli lääkärineuvola. Lääkäri kuunteli syd.ääniä ja samalla tuli supistus ja vauvan sydänäänissä laskua. Lähetti samantien synnärille minut. Siellä otettiin supistuskäyrää, supistuksia tuli, mutta sydänäänet pysyivät hyvinä. Kuitenkin päättivät ottaa minut sisälle osastolle ja määräsivät vuodelepoon,ainoastaan vessassa sai käydä.Illan mittaan supparit vähän vähenivät, kunnes n. klo 1 aikana yöllä ne alkoivat tulla n 10min välein ja vähän tuntuvampina.Minulle tiputettiin supistuksia estävää lääkettä. Panadolin sain kipulääkkeenä,ei kuitenkaan apua.Yritin nukkua, tuloksetta. Tekstailin miehelle,joka oli kotona yötä, että supistukset yltyneet.Aamuyöstä supistukset edelleen jatkuivat säännöllisinä ja aika tuntuvinakin.Sain jonkun kipupiikin pakaraan, se sattui ihan tajuttomasti! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite30" alt=":whistle:" title="Viheltelee :whistle:" data-shortname=":whistle:" /> Lääkäri tuli piakkoin tutkimaan, ja totesi että kohdunsuu yhä kiinni. Mieheni tuli sairaalaan aamuyöstä.Olimme siis omassa keskussairaalassamme, tarkoitus oli alunperin tehdä sektio yliopistollisessa sairaalassa vauvamme ison kasvaimen vuoksi, mikä siis todettiin toukokuussa rak.ultrassa.No aloimme sitten vaatia pääsyä yliopistolliseen sairaalaan, mutta lääkäri oli sitä mieltä ettei uskalla lähettää meitä,jos vauva syntyy ambulanssiin. Yhä vaadimme ja sanoimme että haluaisimme lähteä, olo olisi turvallisempi siellä.Lääkäri tuli takaisin hetken päästä ja sanoi että ambulanssi tilattu ja lähdemme n200km päässä olevaan yliop.sairaalaan, huh! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite30" alt=":whistle:" title="Viheltelee :whistle:" data-shortname=":whistle:" /> Ambulanssimatka meni rivakasti,mies tuli omalla autollamme perässä.Supistuksia tuli n. 5min välein matkan aikana,sain vähän torkahdettuakin onneksi, koko yöhän oli mennyt valvoessa.</p><p>Viimein n. klo 9 aikana lauantaina 15.8 oltiin perillä.Lääkäri tutki, kiinni yhä. Vähän verta tuli,supistukset yhä aika tuntuvia mutta helposti kestettäviä.</p><p>Minut laitettiin supistusseurantaan ja pääsimme mieheni kanssa omaan huoneeseen osastolla.Meille sanottiin,että varautua siihen että olemme siellä niin kauan, kunhan sektio tehdään vauvan vielä kasvaessa masussa.Supistukset tuntuivat jo helpottavan hieman, kunnes käänsin kylkeäni! Sitten ne muuttuivat tosi huomattavasti ja tuntuivat jo aivan erilaisilta kuin aiemmin. Vessassa kävin vielä, jonka jälkeen supistukset alkoivat olla jo todella kovia. Sanoin siitä kätilölle ja vähän ennen klo 12 sain kipupiikin.Olo oli todella kipeä ja tuskainen, lääkäri pyydettiin paikalle.Hän katsoi että kohdunsuu täysin auki.Muistan että mieheni komensi "hengitä hengitä" ja hoitajat pyysivät minua pysymään paikoillaan että saavat laitettua katetrin; oltiin siis lähdössä hätäsektioon. En pystynyt kertakaikkiaan olla aloillani,niin kipeitä supistukset olivat. Sitten tuntui että pitää ponnistaa. Minulle sanottiin että yrittää pidättää, mutta ei mitenkään mahdollista siinä vaiheessa :/ </p><p>Vauhdilla lähdettiin leikkaussaliin, mikä oli ihan vieressä.Jotenkin sain kammettua itseni leikkauspöydälle, kunnes tuli kova supistus ja ponnistamisen tarve.Joku sanoi, että "alakautta syntyy nyt" ja sitten meni pieni hetki ja poika oli syntynyt leikkauspöydälle alateitse, takapuoli edellänsä, kello oli 12:25. =) </p><p>Huoneessa oli tosi monta kätilöä ja hoitajaa, ja muutamia lääkäreitä. Poika otettiin sivummalle, itkua ei kuulunut.Oma olo oli tosi sekava, ilmeisesti kipupiikki alkoi vaikuttaa.Muistan kysyneeni, onko vauva elossa ja yksi kätilöistä sanoi,että kyllä on,silmiäkin jo aukaisi. Sitten kuului aivan pieni parkaisu, tai oikeastaan inahdus. Yritin kurkkia että näkisin edes pienen vilauksen meidän vauvasta.Sitten lääkäri tuli näyttämään häntä minulle, pojalle oli laitettu hengitystuubi.Sen jälkeen he lähtivät viemään vauvaa teho-osastolle, mieheni pääsi mukaan viemään.</p><p>Minut piti nukuttaa istukan kaapimista varten, kun siitä syntyi vain riekaleita.Heräämöstä pääsin osastolle muutamien tuntien päästä ja mies tuli minun luokse. Olo oli ihmeellinen,epätodellinen ennenkaikkea.Olin tosi pahoinvoiva, oksentelin koko illan ilmeisesti nukutuslääkkeistä johtuen ja pääsimme vasta seuraavana päivänä katsomaan pienokaistamme.</p><p></p><p>Poikamme siis painoi n. 1200g ja 38cm oli pituus, lakki 29cm.Hän oli keskoskaapissa pitkän aikaa, kahden päivän ikäisenä hänet leikattiin ja leikkaus oli ollut hyvin vaikea ja jouduttu keskeyttämään.Yliopistollisessa sairaalassa olimme 1kk ajan,siinä ajassa sattui kaikenlaista, välillä oli helpompia,välillä vaikeampia päiviä.Kuitenkin poika toipui hienosti ja sen ensimmäisen kuukauden jälkeen pääsimme siirtymään omaan keskussairaalaan, missä poikamme oli keskolan puolella lähinnä syömään opettelemassa ja kasvamassa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Siitä 3 vkon kuluttua saimme rakkaan vauvamme viimein kotiin :heart: Hän painoi tuolloin n. 2200g ja oli oikein reipas pieni poika.</p><p>Kotona olimme n. 2kk, kun ennen joulua pojalle tehtiin toinen leikkaus, kun ensimmäisellä kerralla olivat joutuneet lopettaa kesken. Kasvain on saatu poistettua kokonaan, poika voi hyvin ja kasvaa hienosti.Jatkossa kontollikäynneillä seurataan että se ei uusiudu.Keskoskontrollit myös on, ensimmäinen muutaman viikon kuluttua.</p><p></p><p>Nyt vasta vuoden alusta meillä on alkanut ns normaali arki. Koko viime syksy oli paljolti sairaalassa olemista ja toisen leikkauksen odottamista ja pelkäämistä.Välillä saimme erittäin huonoja uutisia ja meille sanottiin että leikkaus on valtavan vaikea,eikä sitä voida tehdä , mutta onneksi löytyi taitavat kirurgit sitä tekemään.Toinen vaihtoehto olisi ollut sytostaattien aloitus <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /> Onneksi siihen ei tarvinut lähteä.</p><p></p><p>Kotona on nyt ihanaa olla ja tavallinen arki tuntuu aivan ihanalta =) Ollaan niin onnellisia ja kiitollisia tuosta pienestä pojanpallerosta :heart: Vaikka syksy oli rankka ja raskas, ollaan varmasti nyt paljon vahvempia miehen kanssa kuin ennen. </p><p></p><p>nöpötin ja pojanpallero :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="nöpötin, post: 19164959, member: 45976"] Iltaa/yötä! :D Nyt on mukavasti aikaa, ja ajattelin raapustaa synnytyskertomukseni teille luettavaksi. Eli elokuussa aloitin kesäloman jälkeen työt , ehdin olla muutaman päivän töissä kun supistusten vuoksi jäin jälleen sairaslomalle. 14.8 oli perjantaipäivä ja mulla oli lääkärineuvola. Lääkäri kuunteli syd.ääniä ja samalla tuli supistus ja vauvan sydänäänissä laskua. Lähetti samantien synnärille minut. Siellä otettiin supistuskäyrää, supistuksia tuli, mutta sydänäänet pysyivät hyvinä. Kuitenkin päättivät ottaa minut sisälle osastolle ja määräsivät vuodelepoon,ainoastaan vessassa sai käydä.Illan mittaan supparit vähän vähenivät, kunnes n. klo 1 aikana yöllä ne alkoivat tulla n 10min välein ja vähän tuntuvampina.Minulle tiputettiin supistuksia estävää lääkettä. Panadolin sain kipulääkkeenä,ei kuitenkaan apua.Yritin nukkua, tuloksetta. Tekstailin miehelle,joka oli kotona yötä, että supistukset yltyneet.Aamuyöstä supistukset edelleen jatkuivat säännöllisinä ja aika tuntuvinakin.Sain jonkun kipupiikin pakaraan, se sattui ihan tajuttomasti! :whistle: Lääkäri tuli piakkoin tutkimaan, ja totesi että kohdunsuu yhä kiinni. Mieheni tuli sairaalaan aamuyöstä.Olimme siis omassa keskussairaalassamme, tarkoitus oli alunperin tehdä sektio yliopistollisessa sairaalassa vauvamme ison kasvaimen vuoksi, mikä siis todettiin toukokuussa rak.ultrassa.No aloimme sitten vaatia pääsyä yliopistolliseen sairaalaan, mutta lääkäri oli sitä mieltä ettei uskalla lähettää meitä,jos vauva syntyy ambulanssiin. Yhä vaadimme ja sanoimme että haluaisimme lähteä, olo olisi turvallisempi siellä.Lääkäri tuli takaisin hetken päästä ja sanoi että ambulanssi tilattu ja lähdemme n200km päässä olevaan yliop.sairaalaan, huh! :whistle: Ambulanssimatka meni rivakasti,mies tuli omalla autollamme perässä.Supistuksia tuli n. 5min välein matkan aikana,sain vähän torkahdettuakin onneksi, koko yöhän oli mennyt valvoessa. Viimein n. klo 9 aikana lauantaina 15.8 oltiin perillä.Lääkäri tutki, kiinni yhä. Vähän verta tuli,supistukset yhä aika tuntuvia mutta helposti kestettäviä. Minut laitettiin supistusseurantaan ja pääsimme mieheni kanssa omaan huoneeseen osastolla.Meille sanottiin,että varautua siihen että olemme siellä niin kauan, kunhan sektio tehdään vauvan vielä kasvaessa masussa.Supistukset tuntuivat jo helpottavan hieman, kunnes käänsin kylkeäni! Sitten ne muuttuivat tosi huomattavasti ja tuntuivat jo aivan erilaisilta kuin aiemmin. Vessassa kävin vielä, jonka jälkeen supistukset alkoivat olla jo todella kovia. Sanoin siitä kätilölle ja vähän ennen klo 12 sain kipupiikin.Olo oli todella kipeä ja tuskainen, lääkäri pyydettiin paikalle.Hän katsoi että kohdunsuu täysin auki.Muistan että mieheni komensi "hengitä hengitä" ja hoitajat pyysivät minua pysymään paikoillaan että saavat laitettua katetrin; oltiin siis lähdössä hätäsektioon. En pystynyt kertakaikkiaan olla aloillani,niin kipeitä supistukset olivat. Sitten tuntui että pitää ponnistaa. Minulle sanottiin että yrittää pidättää, mutta ei mitenkään mahdollista siinä vaiheessa :/ Vauhdilla lähdettiin leikkaussaliin, mikä oli ihan vieressä.Jotenkin sain kammettua itseni leikkauspöydälle, kunnes tuli kova supistus ja ponnistamisen tarve.Joku sanoi, että "alakautta syntyy nyt" ja sitten meni pieni hetki ja poika oli syntynyt leikkauspöydälle alateitse, takapuoli edellänsä, kello oli 12:25. =) Huoneessa oli tosi monta kätilöä ja hoitajaa, ja muutamia lääkäreitä. Poika otettiin sivummalle, itkua ei kuulunut.Oma olo oli tosi sekava, ilmeisesti kipupiikki alkoi vaikuttaa.Muistan kysyneeni, onko vauva elossa ja yksi kätilöistä sanoi,että kyllä on,silmiäkin jo aukaisi. Sitten kuului aivan pieni parkaisu, tai oikeastaan inahdus. Yritin kurkkia että näkisin edes pienen vilauksen meidän vauvasta.Sitten lääkäri tuli näyttämään häntä minulle, pojalle oli laitettu hengitystuubi.Sen jälkeen he lähtivät viemään vauvaa teho-osastolle, mieheni pääsi mukaan viemään. Minut piti nukuttaa istukan kaapimista varten, kun siitä syntyi vain riekaleita.Heräämöstä pääsin osastolle muutamien tuntien päästä ja mies tuli minun luokse. Olo oli ihmeellinen,epätodellinen ennenkaikkea.Olin tosi pahoinvoiva, oksentelin koko illan ilmeisesti nukutuslääkkeistä johtuen ja pääsimme vasta seuraavana päivänä katsomaan pienokaistamme. Poikamme siis painoi n. 1200g ja 38cm oli pituus, lakki 29cm.Hän oli keskoskaapissa pitkän aikaa, kahden päivän ikäisenä hänet leikattiin ja leikkaus oli ollut hyvin vaikea ja jouduttu keskeyttämään.Yliopistollisessa sairaalassa olimme 1kk ajan,siinä ajassa sattui kaikenlaista, välillä oli helpompia,välillä vaikeampia päiviä.Kuitenkin poika toipui hienosti ja sen ensimmäisen kuukauden jälkeen pääsimme siirtymään omaan keskussairaalaan, missä poikamme oli keskolan puolella lähinnä syömään opettelemassa ja kasvamassa :) Siitä 3 vkon kuluttua saimme rakkaan vauvamme viimein kotiin :heart: Hän painoi tuolloin n. 2200g ja oli oikein reipas pieni poika. Kotona olimme n. 2kk, kun ennen joulua pojalle tehtiin toinen leikkaus, kun ensimmäisellä kerralla olivat joutuneet lopettaa kesken. Kasvain on saatu poistettua kokonaan, poika voi hyvin ja kasvaa hienosti.Jatkossa kontollikäynneillä seurataan että se ei uusiudu.Keskoskontrollit myös on, ensimmäinen muutaman viikon kuluttua. Nyt vasta vuoden alusta meillä on alkanut ns normaali arki. Koko viime syksy oli paljolti sairaalassa olemista ja toisen leikkauksen odottamista ja pelkäämistä.Välillä saimme erittäin huonoja uutisia ja meille sanottiin että leikkaus on valtavan vaikea,eikä sitä voida tehdä , mutta onneksi löytyi taitavat kirurgit sitä tekemään.Toinen vaihtoehto olisi ollut sytostaattien aloitus :( Onneksi siihen ei tarvinut lähteä. Kotona on nyt ihanaa olla ja tavallinen arki tuntuu aivan ihanalta =) Ollaan niin onnellisia ja kiitollisia tuosta pienestä pojanpallerosta :heart: Vaikka syksy oli rankka ja raskas, ollaan varmasti nyt paljon vahvempia miehen kanssa kuin ennen. nöpötin ja pojanpallero :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kertokaa entiset perussuomalaisten kannattajat
6 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Uusnatsit ja Oulu
Tänään 18:01
vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Tätä SDP ja Vasemmistoliitto toivovat Suomeenkin, Puolan presidentti: " irakilaiset rosvojoukot" ovat tulleet ra.iskaamaan ja mut.haa.maan
Tänään 17:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Poliittisen viikon kuumimmat kesäkuulumiset suoraan eduskunnasta
Tänään 16:26
Vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Elätkö seksittömässä parisuhteessa? Vastaa Ylen kyselyyn.
Tänään 16:17
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
einän tässä nyt pitäs olla kahta puhetta, hyväksyä tuo laki pitäisi
Tänään 15:23
viisikymppinen isoäiti
9 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Voinko vaatia taloyhtiötä kaatamaan
Tänään 14:56
viisikymppinen isoäiti
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Poliisirikostutkinta. Maalausliike Lääperi & Tekijä ja Duunari -remontit
Tänään 14:53
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Onnenarpa ja Janne Antin
Started by vierailija
Keskiviikko klo 08:38
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Mitä Ryyd-Willen pitäisi lukea? No tiilenpäitä pari vuotta ainakin. Varsinainen p*rvo skandaaliministeri 😤
Started by vierailija
Maanantai klo 15:33
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Ihana Greta hurmaa huomenna koko Helsingin
Started by vierailija
Maanantai klo 16:45
Luettu: 987
Aihe vapaa
4.
Stubb ja Orpo esim tuomitsivat Oulun kantasuomalaisten tekemät rasistiset puukotukset. Mutta mikseivät he tuomitse viidakkoveitsillä huitovia mamuja??
Started by vierailija
Sunnuntai klo 05:24
Luettu: 865
Aihe vapaa
5.
Lestadiolaisuuden jättäminen
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:27
Luettu: 670
Aihe vapaa
6.
Kreikassa aletaan tekemään kuusipäiväistä työviikkoa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:57
Luettu: 517
Aihe vapaa
7.
Heh he-hee 😃 Naisoletetun Sanna-hysteerikon Sdp on repeämässä suvakismin takia. Hunajata hunajata 🍯 😋
Started by vierailija
Tiistai klo 06:40
Luettu: 517
Aihe vapaa
8.
67-vuotias Timo Pettay kertoo eläneensä koko elämänsä tukien varassa, koska häntä ei ole huvittanut tehdä töitä
Started by vierailija
Eilen 11:24
Luettu: 480
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Saunainter- verkkokaupasta kokemuksia?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
einän tässä nyt pitäs olla kahta puhetta, hyväksyä tuo laki pitäisi
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kertokaa entiset perussuomalaisten kannattajat
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
4.
"Trump pesi Bidenin selvästi ensimmäisessä vaaliväittelyssä – Biden takelteli ja ajautui vaikeuksiin jo alkumetreillä"
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
5.
Toivottavasti näin tapahtuu
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
6.
Romahduttaako SDP puoluegalluppien ykköspaikkansa rajalain estämisellä?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
Miksi tällä palstalla monet luulevat että vaihdevuodet alkavat jo 40v?
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
8.
K/B-komposti
Latest: vierailija
26 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
*Lokakuun '09 Mahapyöriäisistä Vauvautuneet Helmikuussa 2010* (Tarkastakaa tietonne!!!)
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu