Onpa aika mennyt nopeasti kotona ollessa. En ole paljon ehtinyt tännekään lukemaan. On useamman sivun luku-urakka edessä. Kirjoitan nyt välillä ja luen sitten. Ei nyt taida paljon kommentoitavaa olla. Seuraavalla kerralla sitten.
Onnittelut tasapuolisesti kaikille vauvan saaneille! :heart:
Tässä vähän synnytyskertomusta.
Sunnuntai-iltana 18.10.09 mentiin normaalisti nukkumaan klo 22.00 jälkeen. Klo 23.00 heräsin, kun alavatsalla tuntui outoa kivistelyä. Yritin nukkua uudestaan, mutta sama kivistely tuntui hetken päästä uudelleen. Silloin mietin, että onko nämä nyt niitä supistuksia. En ollut mitään kipua tuottavia supistuksia ennen tuntenut. Sitten aloin katsomaan kellosta kuinka usein niitä tulee. Ensimmäisen puolitoista tuntia supistuksia tuli noin 10 minuutin välein. Klo 00.45 supistuksia alkoi tulla tiheämmin, väli oli 5 minuuttia. Siinä sitten mieskin heräsi, kun kärvistelin sängyssä. Siinä sitten seurailtiin mihin tilanne kehittyy. Vähitellen supistukset alkoi tuntua kipeämmiltä. Klo 04.00 kirjauduttiin sairaalaan sijaan. Ensin otettiin käyrää ja supistusten tulemista seurattiin. Sitten tehtiin sisätutkimus. Kohdunkaula oli hävinnyt ja kohdunsuu oli 2 cm auki. Siinä sitten vähitellen siirryttiin synnytyssaliin odottelemaan. Sain kaurapussin helpottamaan oloa. Oli niistä vähän apua. Supistukset tuntuivat aina vain kivuliaimmilta. Klo 08.00 tutkittiin kohdunsuun tilanne, edelleen vain 2 cm auki. Koska muuta kivunlievitystä ei ollut tässä vaiheessa saatavilla, meni kylpyyn. Siellä oli rentouttavaa olla. Taisin hetken nukkuakin siellä ollessani. Kun tulin pois kylvystä sen jälkeen tarkistettiin kohdunsuun tilanne, olin 4 cm auki. Olin jo aikaisemmin sanonut, että haluan epiduraalin. Kätilö ehdotti kalvojen puhkaisua ja epiduraalin laittamista. Olin aika kipeä tässä vaiheessa. Gynekologi puhkaisi kalvot, joka ei ollut kivulias toimenpide. Anestesialääkäri tuli aika nopeasti ja epiduraali oli laitettu klo 09.50. Olo tuntui heti paremmalta. Tunsin supistukset selkäpuolella, mutta ne eivät tuntuneet ollenkaan kivuliailta. Klo 11.00 laitettiin Oksitosiinitippa, koska supistukset alkoivat vähän heiketä. Tipan ansiosta supistuksia tuli tasaiseen tahtiin. Klo 13.00 kohdunsuu oli 6 cm auki. Oksitosiinitippaa nopeutettiin tässä vaiheessa. En tuntenut edelleenkään kipuja. Klo 14.00 kohdunsuu oli 8 cm auki. Klo 15.10 kohdunsuussa oli vain vähän reunaa jäljellä. klo 15.30 kohdunsuu oli täysin auki ja alkoi siis ponnistusten harjoittelu. Klo 16.00 tunsin paineen tunnetta alhaalla ja kivut alkoivat vähitellen lisääntyä. Kätilö tunsi jo vauvan pään, mutta vielä piti jaksaa ponnistaa. Tässä vaiheessa ei tiedetty, minkä kokoinen vauva oli. klo 16.10 kätilö teki episiotomian, joka helpottaisi vauvan ulostuloa. Klo 16.20 alkoi varsinainen ponnistaminen. Vauva tuli vähitellen alaspäin, mutta omat voimat alkoivat jo loppua. Kohtu oli painanut palleaan, joten hengittäminen tuntui työläältä. Sanoin tässä vaiheessa, että vauva ei tule ilman apukeinoja pois. Halusin, että vauva autettaisiin imukupilla pois. Voimat oli jo aika vähissä. Kätilö soitti päivystävän gynekologin, joka ei vastustanut imukupin käyttöä, koska huomasi minun olevan jo aika väsynyt. Mies oli onneksi koko ajan tukena ja turvana. Klo 16.50 kiinnitettiin imukuppi ja vauva syntyi kahden supistuksen aikana imukupin avustettuna. Tuntui tosi kipeältä. Klo 17.00 syntyi paksu tummatukkainen, suloinen tyttö vauva. Painoa 4325g, pituus 54 cm ja päänympärys 34 cm. Jälkeiset tuli tosi nopeasti pois. Vuotoa ei tässä vaiheessa paljon ollut. Sain vauvan heti rinnalle, joka tuntui tosi hienolta. Mies sai leikata napanuoran. Kätilö ompeli episiotomiaa. Siinä vaiheessa huomasin, että itselläni ei ollut kaikki kohdallaan. Sanoin vain, että nyt pyörryn. Koko ajan kuulin, mitä tehdään, mutta silti olin vähän muussa maailmassa. Vähitellen aloin virkoamaan. Sitten selvisi, että oli vuotanut 1000 ml episiotomiasta, sen vuoksi olo olokin vähän heikko. Klo 19.15 päästiin siirtymään osastolle. Osastolla vauva pääsi vielä illalla rinnalle, mutta oli narisevainen ja kitiseväinen ja hengitys oli vähän raskasta. Kaikki ei tuntunut olevan nyt hyvin. Lastenlääkäri kävi katsomassa vauvaa ja otti tarkkailuosastolle tarkkailuun ainakin yön yli. Kätilö olisi joka tapauksessa ottanut vauvan yöksi hoiviinsa, että sain nukkua. Mutta vauva siirrettiin klo 21.30 tarkkailuosastolle. Olin tietysti peloissani, että mikä vauvalla on. Mies tuli osastolle katsomaan minua ja päästiin klo 10.00 katsomaan vauvaa. Vauva oli aamulla oksentanut runsaasti ruskeaa, kuivanverensekaista möhnää. Häntä oli myös imetty. Sitten hänen vointinsa oli parempi. Hänelle oli laitettu tippa ja monitoriseuranta. Verikokeita oli otettu yöllä. Lastenlääkärin mukaan kyse ei ollut infektiosta. Vauvalla oli myös pää kipeä imukupin aiheuttaman "mustelman" vuoksi. Hän sai kipulääkettä. Myöhemmin selvisi, että vauva oli niellyt verta synnytyskanavasta syntyessään. Hänen vointinsa oli päivällä jo paljon parempi. Hän sai pullosta maitoa. Joka hoitojen yhteydessä harjoiteltiin myös imemistä rinnasta.
Itseltäni otettiin aamulla Hb, joka oli 69. Sain kaksi yksikkö punasoluja ja aloitin rautatabletit. En jaksanut itse mennä katsomaan vauvaa, vaan mies toi pyörätuolilla. Mies oli aamulla katsomassa vauvaa ja kävi välillä töissä ja tuli taas illalla seurakseni.
Torstaina otetuissa verikokeissa CRP oli 25 ja Bil 160. Vauva oli vähän keltainen. Vaikka CRP oli vähän koholla, ei lääkäri nähnyt aihetta aloittaa antibiootti, koska ei ollut mitään infektioon viittaavaa. CRP nousu johtui varmaan päässä olevasta mustelmasta ja sen kudosvauriosta. Torstaina vauva pääsi viereeni osastolle. Se hetki tuntui tosi ihanalta. Perjantaina kontrolloitaisiin vielä CRP ja Bil. Perjantaina oli lastenlääkärin tarkastus. Silloin kaikki oli hyvin päästiin kotiin. Alku oli vähän hankalaa, mut nyt kaikki on hyvin. Itsekin pystyn istumaan jo paremmin, koska episiotomia ei ole enää niin kipeä.
Huomenna tulee viikko, kun ollaan oltu kotona vauvan kanssa. Arki on lähtenyt sujumaan kohtalaisen hyvin. Päivisin vauva on kahdesta kolmeen tuntiin heräille. Öisin herää pari kertaa syömään. Nukkuu reilun kolmen tunnin pätkiä. Tänään aamulla nukkui neljä tuntia. Yösyöttöjen välillä saattaa jäädä touhuamaan sänkyynsä. Taistelee vähän unta vastaan. En tiedä johtuuko vatsavaivoista. Ei kuitenkaan itke.
Mulla maito on riittänyt hyvin. Välil tuntuu, et tulee liikaakin. Eilen kävi th kotikäynnillä. Vauvan paino oli ylittänyt syntymäpainon. Saatiin D-vitamiinitipat, joita pitäisi ensi viikolla alkaa antamaan. Th:n mukaan maidon tulon pitäisi tasoittua parin viikon jälkeen. Saa nähdä miten on.
Nasuli08+"Milla"
