@1papunen onnea tännekkin puolelle vielä, tuplille tupla onnet!
Vaikka nyt teidän tarviikin oottaa pitkä pätkä uuteen ultraan, niin sen jälkeen niitä taitaa tulla paljon enemmän mitä normaalisti. Pääsette näkemään useammin pieniä.
Linea negrasta en muuten ookkaan ees muistanu kattoa onko taas tummunu. Nyt kurkkasin ja joo, onhan se aluillaan taas. Just ehti kadota puol vuotta sitten, ni onhan se taas aika.
Mulla iski joku tajuton energia puuska. Vaihdoin järkkää (en mitään massiivista toki) ja siivonnu ja puunannu täällä.
Sen jälkeen laitoin kammo märinäviestin miehelle että mää haluuuuuun varhaisultraan koska pahimmillaan 2kk ennen ku tietää onko siellä eloa. *kyyneliä kamalasti* ja ei se ees vastannu mitään perhana. Sit siivosin lisää siihen ärsytykseen.
Oon muuten huomannu et mä ylitulkitsen miehen äänensävyjä tai ymmärrän ihan väärin sen keljuilevia heittoja joita oon oikeesti jo tottunu kuulemaan, mut nyt vedän itteni ihan tiloihin tollasista.
Aamulla kun heräs, olin laittanu sille kahvin valumaan ja kun mainitsin vartin päästä, että "niin siellä on sitä kahvia" ja mies "niin mä vähän aattelin et sä voisit joutessas tuoda mulle" (tää on siis sen toistuva vitsi) niin mun reaktio oli "saakeli aikuinen mies osaa itekki, mä en oo sun äiti enkä piika" ja lähin tosi tuohtuneena litomaan toiseen päähän asuntoa.
Haki sit joo ite niinku oli aikomuskin hakea ja kysyi sit että saiskohan olla aamupalaa ettei sen tarvii lähettää itteensä paloina töihin.
Että joo, josko nää hormoonit joskus vähän tasottuis tai siis kroppa vaikka tottuis.
Vaikka nyt teidän tarviikin oottaa pitkä pätkä uuteen ultraan, niin sen jälkeen niitä taitaa tulla paljon enemmän mitä normaalisti. Pääsette näkemään useammin pieniä.
Linea negrasta en muuten ookkaan ees muistanu kattoa onko taas tummunu. Nyt kurkkasin ja joo, onhan se aluillaan taas. Just ehti kadota puol vuotta sitten, ni onhan se taas aika.
Mulla iski joku tajuton energia puuska. Vaihdoin järkkää (en mitään massiivista toki) ja siivonnu ja puunannu täällä.
Sen jälkeen laitoin kammo märinäviestin miehelle että mää haluuuuuun varhaisultraan koska pahimmillaan 2kk ennen ku tietää onko siellä eloa. *kyyneliä kamalasti* ja ei se ees vastannu mitään perhana.
Sit siivosin lisää siihen ärsytykseen.Oon muuten huomannu et mä ylitulkitsen miehen äänensävyjä tai ymmärrän ihan väärin sen keljuilevia heittoja joita oon oikeesti jo tottunu kuulemaan, mut nyt vedän itteni ihan tiloihin tollasista.
Aamulla kun heräs, olin laittanu sille kahvin valumaan ja kun mainitsin vartin päästä, että "niin siellä on sitä kahvia" ja mies "niin mä vähän aattelin et sä voisit joutessas tuoda mulle" (tää on siis sen toistuva vitsi) niin mun reaktio oli "saakeli aikuinen mies osaa itekki, mä en oo sun äiti enkä piika" ja lähin tosi tuohtuneena litomaan toiseen päähän asuntoa.
Haki sit joo ite niinku oli aikomuskin hakea ja kysyi sit että saiskohan olla aamupalaa ettei sen tarvii lähettää itteensä paloina töihin.
Että joo, josko nää hormoonit joskus vähän tasottuis tai siis kroppa vaikka tottuis.
