Löin lastani.onko lapseni elämä nyt pilalla>?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huono äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huono äiti

Vieras
Hermostuin äsken totaalisesti ja löin vajaa 5v lastamme olkapäähän ,onko lapseni elämä nyt pilalla?Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta ja olen erittäin väsynyt mutta tiedän ettei se oikeuta minua lyömään lastani.Rakastan lapsiani yli kaiken , hoidan heidät ja kodin arkisin yksin kun mies on reissutöissä.Lapset ei ole olleet koskaan missään hoidossa ja käytännössä ole koskaan ilman lapsia jos ei lasketa ruokakaupassa käyntiä.Mutta eipä ole hoitajaa enkä varmaan osaisi edes oolla ilman lapsia.Olen muutenkin luonteeltani temperamenttinen ja huudan lapsille aivan liikaa.Haluaisin päästä eroon tästä jatkuvasta karjumiseta ja hermoilusta mutta miten..
 
Joo ei katsos välttämättä ole parasta tekstiä kun 1v kuopus syö rintaa ja nukutan häntä samalla..Isommat lapset laitoin juuri nukkumaan,esikoiselta pyysin anteeksi käytöstäni.
 
Ylilyöntejä tulee valitettavasti monelle, niistä ei vaan rohjeta puhua, mieluummin vaietaan,joka tietenkin sekin ymmärrettävää. Anteeksi pyyntö oli tietenkin hyvä asia,selititkö lapselle miksi löit jne? jos et,niin se kannattaa tehdä,sillä ei hän tajunnut miksi lyötiin. Yritähän laskea kuuluisaan kymmeneen ensin ennen kuin huudat. Hermo on jokaisella joskus piukalla,mutta vältä jatkossa lyöntiä, se ei auta ketään,ei sinua eikä lasta,päinvastoin, mutta älä nyt kuitenkaan täysin itsesyytöksiin vajoa,vaikka syyllisyyttä koetkin ja niin pitääkin. Rakastat varmasti lapsia,kuten muutkin vanhemmat. Otahan vaikka joskus miehesi kanssa puheeksi väsymys ja yksinäisyys,jota koet hoitaessasi lapsia alati yksinäsi, yritä hankkia hyviä ystäviä, osallistu perhekerhoihin ja vastaaviin, muutakin toimintaa siis,kuin arjen pyörittämistä, Tsemppiä sinulle!!! : )
 
Selitin lapselle miksi löin ja pyydin anteeksi ja sanoin että äiti rakastaa sinua ja tein todella tyhmästikun löin.Tämä ei vaan ollut ensimmäinen kerta vaan olen muutaman kerran aiemmin läpsäissyt lastani..Tiedän että vika on minussakin kun vaikka olisi hoitaja lapsille niin en voisi hyvällä omalla tunnolla olla pois lasten luota kun minun mielestäni minun pitäisi koko ajan itse hoitaa lapsia..
 
Minäkin hermostun liian usein ja sitten HUUDAN että kuulee varmaan naapurikin. :ashamed:

Tänään viimeksi kun tyttö ei ehtiny vessaan vaan housuun ja ISOON LAMMIKON makuuhuoneen lattialle päästi (jo 3 kerta viikon sisällä)... :/
Eipä kyllä kypsyttäny alkaa luuttuamaan kun oli siinä tilantees muutki hommat kesken.
Mieheni mielestä en oo normaali siis kun usein koroitan ääntäni ja karrrjuuun toisinaan ihan. :(

Ettei minuakaan oo vissiin äidiksi tarkoitettu. :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja hepsukka:
Minäkin hermostun liian usein ja sitten HUUDAN että kuulee varmaan naapurikin. :ashamed:

Tänään viimeksi kun tyttö ei ehtiny vessaan vaan housuun ja ISOON LAMMIKON makuuhuoneen lattialle päästi (jo 3 kerta viikon sisällä)... :/
Eipä kyllä kypsyttäny alkaa luuttuamaan kun oli siinä tilantees muutki hommat kesken.
Mieheni mielestä en oo normaali siis kun usein koroitan ääntäni ja karrrjuuun toisinaan ihan. :(

Ettei minuakaan oo vissiin äidiksi tarkoitettu. :'(


Jaahas, vois mennä mies itteensä ja auttaa vaimoaan ettei tämä väsy noin. Ja hepsukka; luuletkos että se huutaminen jotain auttaa??? tiedät ettei, mutta silti toistat aina joka päivä itseäsi. Olisiko aika nyt tarttua itseäsi niskasta kiinni ja tehdä asialle OIKEASTI jotain. Mies apuun kodin ja lastenhoidossa, sinä harrastuksiin säännöllisesti ja muutenkin lepäät enemmän. Jätä töllöt ja chatit väliin ja lepää, lue, nuku. Ja syö säännöllisesti. Verensokerin aleneminen saa aikaan kiukkuisen ja väsyneen ihmisen kenestä tahansa. Jos tämä respeti ei auta, haet apua neuvolan kautta. Lapsesi ei välttämättä ole täysin päiväkuiva vielä, voi olla tulossa kipeäksi, ja voipi reagoida myös huutoosi pissaamalla housuun. Katso peiliin. Älä pelota lapsiasi, heidän on tunnettava olevansa rakastettuja ja hyväksyttyjä LAPSENA, eivät he voi olla ja tehdä kuten aikuiset.

3v on vielä tosi pieni. Ja uhmaiässä. Saako lapsen kiukuttelu ja uhma sinut raivoihisi? Väsymys pahentaa uhmaa, syökö ja nukkuuko lapsesi säännöllisesti? Saako läheisyyttä ja yhdessätekemisen iloa päivittäin? Unohda ne kotihommat välillä, kyllä ne odottavat- ole lapsesi kanssa! Jos saisit sitten meihesi vaikka lapsen kanssa ulkoilemaan niin saat tehtyä sitten ne rästityöt rauhassa. Huutava vanhempi saa lapsen pelkäämään, muuta hän ei siitä opi. parhaiten asiat menevät "läpi" kun otat katsekontaktin lapsee, pysyt rauhallisena ja kerrot nätisti lapselle että miksi jotain asiaa esim ei saisi tehdä. Yritä muistaa että 3v on herkkä ja pikkuinen, eikä minkään ikäiselle lapselle tule huutaa. Eikä lasten kuullen muutenkaan edes aikuiset keskenään.
 
No, nyt sattu pahasti ja olikin oikein, että pyysit anteeksi. Pystyisitkö löysäämään hermojasi? Jätä tekemättä asiat, jotka ei kertakaikkiaan onnistu. Valitse ne asiat, joissa olet tiukka, esim. päiväuni ja ettei lapset lyö toisiaan.

Yritä katsoa tilannetta ulkopuolisena. Yritä katsoa sillätavalla, että näet, miten huvittavaa se lasten raihiminen oikeastaan on ja huomaa, kuinka sinä olet jo niin aikuinen, ettei semmoinen tee sinuun minkäänlaista vaikutusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hepsukka:
Minäkin hermostun liian usein ja sitten HUUDAN että kuulee varmaan naapurikin. :ashamed:

Tänään viimeksi kun tyttö ei ehtiny vessaan vaan housuun ja ISOON LAMMIKON makuuhuoneen lattialle päästi (jo 3 kerta viikon sisällä)... :/
Eipä kyllä kypsyttäny alkaa luuttuamaan kun oli siinä tilantees muutki hommat kesken.
Mieheni mielestä en oo normaali siis kun usein koroitan ääntäni ja karrrjuuun toisinaan ihan. :(

Ettei minuakaan oo vissiin äidiksi tarkoitettu. :'(



meidän tyttö pissasi kanssa ja kun ihmettelin, että mikäs lätinä kuuluu, niin se teputti jaloilla sitä ja tanssi siinä päällä. Sillä oli siinä peittokin, josta mukavasti lensi pissitippoja ympäri olohuonetta tanssin tahtiin. kyllä se pikkuisen ärsytti, että pitikö siinä vielä iloissaan tanssia. :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja huono äiti:
Hermostuin äsken totaalisesti ja löin vajaa 5v lastamme olkapäähän ,onko lapseni elämä nyt pilalla?Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta ja olen erittäin väsynyt mutta tiedän ettei se oikeuta minua lyömään lastani.Rakastan lapsiani yli kaiken , hoidan heidät ja kodin arkisin yksin kun mies on reissutöissä.Lapset ei ole olleet koskaan missään hoidossa ja käytännössä ole koskaan ilman lapsia jos ei lasketa ruokakaupassa käyntiä.Mutta eipä ole hoitajaa enkä varmaan osaisi edes oolla ilman lapsia.Olen muutenkin luonteeltani temperamenttinen ja huudan lapsille aivan liikaa.Haluaisin päästä eroon tästä jatkuvasta karjumiseta ja hermoilusta mutta miten..



Puhupas asiasta neuvolassa, varaa ylimääräinen aika HETI. Ja hellitä, et ole ainoa joka pystyy lapsistasi huolta pitämään. Huutaminen ei auta mitään, se vain aiheuttaa pelkoa ja tässä tapauksessa siihen todellakin on aihetta! Joskus vielä menetät malttisi niin, että ulkopuoliset JOUTUVAT puuttumaan perheesi asioihin ja siinä vaiheessa voit menettää lapsesi. Joten katse sinne peiliin ja hoida psyykkeesi kuntoon, lapsesi ansaitsevat parempaa. Kerrot myös miehellesi näistä huutamisista ja lyömisistä, jotta hän voi tehdä päätöksensä sen suhteen että haluaako auttaa asiassa vai ei. Jos hän ei tiedä asioitten oikeaa laitaa ei hän voi auttaakaan. Sinulla ei ole MITÄÄN oikeutta kohdella lapsiasi noin. Lyöminen on PAHOINPITELYÄ. Kun osaa kasvatuksen perusasiat, ei tarvitse turhautua omaan osaamattomuuteensa ja kyvyttömyyteensä. Joten pyydä apua kasvatusasioissa, neuvolasta on hyvä aloittaa. Perheneuvojat ovat siellä sitä varten. Älä pura omaa tuskaasi lapsiisi. Herää ja tee asioille JOTAIN! Velvollisuutesi on suojella lapsiasi kaikelta pahalta, nyt on aika suojella heitä itseltäsi ja siltä pahalta mitä jo olet saanut aikaiseksi. vee on jo niin iso että tulee muistamaan iskusi vielä aikuisena. Ajattelemisen aihetta siinäkin.
 
minäkin huudan aina välillä todella väsyneenä vaikka ei pitäisikään. mutta luulen sosittain sen johtuvan siitäkin millaiset vanhemmat minulla itselläni on ollut,kovasti koetan olla siirtämättä eteen päin sitä mallia. välillä sitä vaan turhautuu todenteolla,ja olisikin se mies niin että ko.tilanteessa vois itse kävellä ulos rauhottuu mutta kun ei ole.

niin siis minulle on huudettu (noo olen kylä ollut melkoisen villi ja temperamenttinen),niin en minä kyllä pelännyt vanhempiani yhtään!!

ainoa ketä pelkäsin oli mummoni,vaikka hän ei edes korottanut ääntään!vielä 18v mummolassa kysyin joka kerta saanko ottaa kahvia,huvittava juttu näin jäkikäteen.

mutta lyöminen on toinen juttu(jos se on toistuvaa). mutta äiti joka tietää että se on väärin,ja menettää kuitenkin malttinsa ja läppäsee,ei varmaan tee sitä ajatuksesta että haluaa satuttaa. en tietenkään hyväksy fyysistä kurittamista,mutta kykenen ymmärtämään jos väsynyt äiti näin erehtyy tekemään

-arvatkaas tuli tässä mieleen kun tappelin sanallisesti tulevan papin kanssa ja hän oli sitä mieltä että fyysinen rangaistus on ihan ok,eivät lapset muuten kuulemma opi kunnioittaa vanhempiaan,olen erimieltä.

sellanen on minusta huono vanhempi
 
niin siis ketkä ja miksi? ihmisiä äiditkin on ja ihmiset tekee inhimillisiä virheitä joskus. nuija vanhempi on sellanen jolla jatkuvasti menee oma etu lapsen edun edelle. tai sellainen joka hakkaa lapsia. tai läiminlyö lapsen henkistäpuolta(tai fyysistä). selitä ihmeessä ja perustele ja kerro oma elämän kokemuksesi. ole hyvä
 
Niin, muistakaa hyvät rouvat, että huutamallakin lasta voi pahoinpidellä/vahingoittaa. Sinä joka huudat lapsellesi; katsopa tarkkaan, mitä lapsesi silmät kertovat kun he katsovat sinua huutamassa. Luulisin ettei se ainakaan ihailua ole. Kyllä sieltä ihan pelko paistaa. Ja sinulle "mä": luuletko muistavasi oman tunnetilasi esim 1-2v kun sinulle huudettiin?
Huutava/lyövä vanhempi on epäonnistunut kasvattajana. Ja AINA on aihetta huoleen jos lapselle huutaminen on päivittäistä. Ja lyöminen on aina paha merkki, siihen pitää puuttua heti ensimäisestä kerrasta. Kasvatustapoja ja keinoja on monia, huutaminen ja lyöminen eivät niihin kuulu. Aikuinen ei ole henkisesti kunnossa jos näitä asioita lapseen kohdistaa. Jos näette/kuulette ympäristössänne tällaista, tarttukaa asiaan heti. Siihen voi puuttua suoraan mutta myös välillisesti. Kertokaa epäonnistuneen puolisolle, vanhemmille tai ystäville. Yleensä he eivät tiedä, tai eivät ymmärrä asian vakavuutta. Asiasta voi myös ilmoittaa ko alueen neuvolaan jotta osaavat ottaa puheeksi seuraavalla tarkastuskerralla eivätkä enää usko myöskään selityksiin lapsen kropassa näkyvistä jäljistä ja niiden syntyperästä. Myöskin lastenvalvojalle/sosiaaliviranomaisille asiasta voi ilmoittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rakastunut:
Meillä huutaa ja lyö vain tämä herra 3-vuotias, joka näköjään juuri repi lipaston oven irti |O |O |O AAARRRGGGHHH!!!
ap: :hug:


Yritäpä olla aikuinen ja opeta lapsellesi oikeita tapoja. Opasta , se on sinun tehtäväsi.
 
olkaa vaan avoimia ja hakekaa apua sosiaalipuolelta niin ette kerkii kissaa sanoa ku on lapset huostaan otossa. hae apua bestikseltä (johon todella luotat) tai vanhemmiltasi.ennen kaikkee älä yritä olla super ihminen ,jätä joutavat arjen askareet tekemättä sillon kun lapset kitisee huomioo.paras tapa olla hyvä nanhempi on käyttää maalaisjärkee.
 
lötyisiköhän teiltäpäin sellaista kerho toimintaa niin saisit aina silloin tällöin jonkun ehkäpä juuri tämän 5v:n kerhoon ja näin teille kaikille tulisi muutakin ajateltavaa ja vaihtelua elämään, sitäpäitsi kauppareissut yms. olisi vähemmän raskaita kus joku lapsista olisi kerhossa sillä aikaa.
 

Yhteistyössä