Itse olen saanut tukea ainoastaan ammattiauttajalta (tosin siltäkin aika vähän) ja tietty mieheltä. Ystäväni eivät osaa olla kanssani, jotkut jopa hylänneet minut täysin. Vanhempani ovat sitä mieltä, että ihan hyvä, ettei vielä ole lapsia tullut (tietävät ongelmasta).. Äitini mukaan olisi hyvä käydä koulut loppuun (olen jo valmis lähihoitaja, ensi vuonna sairaanhoitaja ja 2010 kätilö, joten ei sen suhteen ole hätää ).. Miehen vanhemmat ovat melkein pahimmat. Ovat tuoneet pitkään ilmi, että haluavat lapsenlapsia. No, nyt miehen sisko sai vauvan pari viikkoa sitten, siitäkös riemu irtosi. Nyt koko ajan kuulee vain miten ihanaa olla mummi jne jne jne.. Tietävät myös, etten pysty nyt saamaan lasta, joten "hieman" rasittaa.. Olen miehelle sanonut, etten mene sinne käymään ainakaan ennen kesää, en oikeasti jaksa.