liikaa tuskaa "kevyistä" hoidoista...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elba
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Elba

Vieras
Taidankin siirtyä ihan vakikirjoittelijaksi tänne kun olen saanut niin positiivisia kokemuksia! =)

onkohan täällä ketään joka käy suunnilleen samaa asiaa läpi tai osaisi muuten vain kommentoida... minulla on pco ja se on aiheuttanut päänvaivaa joka lähtöön. klinikalle on matkaa ja ultrissa juoksu on ollut raskasta. kaikesta huolimatta, jos lasketaan piikit ja clomit mukaan, olen ovuloinut vain kerran 1,5 vuoteen. viimeksi ultrassa romahdin täysin ja tulin tulokseen että nyt saa loppua tällainen stimulointi mikä ei kuitenkaan tuota tulosta. ja päätin että seuraava hoito on meillä IVF. siihen asti pidetään taukoa. mikä toisaalta helpottaa, toisaalta ahdistaa kun kunnon yritykseen ei olla edes päästy! mutta toivoisin että IVF olisi jo vuoden alussa. pelkään epäonnistumista, mutta haluaisin silti jaksaa vielä yrittää sillä hoidolla. mutta nämä "kevyemmät" hoidot on nyt meidän kohdalta ohi. on aika mennä askel eteenpäin, mikä saa pelkäämään, jos ei tämäkään onnistu. välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. mutta kuitenkin toive omasta lapsesta on niin suuri, että jos silti uskaltaisi lähteä yrittämään...
 
Moi Elba,

kirjoituksesi näytti siltä kuin olisin itse kirjoittanut sen. Elimistösi näyttää olevan "yhtä typerä" kuin minunkin. Nyt olemme tehneet pitkän epäröinnin jälkeen päätöksen ivf:n aloituksesta. Lääkkeet odottelevat jo jääkaapissa, mutta pakkausta ei ole vielä avattu.

Jännitän, mietin, pelkään, toivon.

Mielessä risteilee ajatuksia onnistumisesta & epäonnistumisesta, hoitojen vaikutuksista & kivusta, eettisistä kysymyksistä, hyprestimulaatiosta, lapsettomuuden paljastumisen pelosta, henkisen jaksamisen, uskon ja rahan riittämisestä ym. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia.

Maari
 
Hei vaan!

Onpa mukavaa kun on joku samassa tilanteessa!oikeen huojentaa kuulla, samanlaisia pelkoja ja oloja käyn itsekin läpi. Millon teillä on IVF, onko sitä vielä päätetty? mä toivon että me päästäisiin IVF:ään jo tammi-helmikuussa. se rahakysymys on suuri, ajateltiin kuitenkin tehdä tämä yksityisellä kun julkisen jonot on mitä on. ja tietysti pelottaa että mites ne sairaslomat työn kanssa ja onkohan se miten kivuliasta.. mutta tuntuu kyllä että varmasti tähän tilanteeseen oikea ratkaisu. jospa meilläkin olisi pian ne lääkkeet odottelemassa.. tekisi tämän kaavailun todelliseksi, ehkä se toivokin nostaa sitten taas päätään! Ihana kuulla että on kohtalotoveri joka elää tätä hetkeä juuri samaan aikaan!! =)
 

Yhteistyössä