Liian nuori mies vai vaativa nainen?!

[Väsynyt]

Olen umpikujassa, olemme seurustelleet miesystäväni kanssa kohta 3 vuotta. Rakastan häntä todella paljon ja hän minua, olemme kummatkin olleet uskollisia ja rakastavia koko suhteen ajan, kaikki toimii muuten ihan hyvin, mutta mies ollut työtön koko seurustelumme ajan, sivarikin jäi kesken, hän on usein rahaton ja laskuja on mennyt ulosottoon. Hän haluaa ansaita elantonsa musiikilla vielä joku päivä ja siksi ei keskity muuhun työhön kun musiikkiin ja säveltämiseen, hän on lahjakas muusikko ja sen suhteen todella kunnianhimoinen, mutta riitelemme asiasta usein, haluisin miehen joka käy töissä ja jolla on säännöllinen päivärytmi. Olemme myöskin jo kerran asuneet yhdessä, mutta homma päättyi omasta toimestani mieheni boheemin elämäntyylin takia, valvoo yöt ja nukkuu päivät. Hänelle myöskään siisti koti ei tarkoita mitään kun minä taas tykkään pitää paikat siistinä. Muuten hän on ihana, huomioon ottava, erittäin kiltti ja huumorintajuinen. Tuleeko tästä mitään, olenko liian pinnallinen, olemmeko liian erilaisia, vai annanko hänelle aikaa aikuistua? Hän on vasta 21 ja minä täytän pian 26. Olemme keskustelleet näistä asioista lukemattomia kertoja, mutta en tunnu saavan mielenrauhaa. Tiedän myöskin itse välillä vaativani liikaa, haluaisin muuttaa takaisin yhteen, mutta mies ei uskalla sillä pelkää saavansa lähtöpassit taas.

 

[looginen]

Hän haluaa ansaita elantonsa musiikilla vielä joku päivä ja siksi ei keskity muuhun työhön kun musiikkiin ja säveltämiseen, hän on lahjakas muusikko ja sen suhteen todella kunnianhimoinen, mutta riitelemme asiasta usein, haluisin miehen joka käy töissä ja jolla on säännöllinen päivärytmi.

Kuulostaa adhd:lta, ja vaikka ei kuulostaisikaan, olet miehen kannalta aivan väärällä asialla. Etsi mieluummin haluamasi mies (joka käy töissä ja jolla on säännöllinen päivärytmi).

Olemme myöskin jo kerran asuneet yhdessä, mutta homma päättyi omasta toimestani mieheni boheemin elämäntyylin takia, valvoo yöt ja nukkuu päivät. Hänelle myöskään siisti koti ei tarkoita mitään kun minä taas tykkään pitää paikat siistinä. Muuten hän on ihana, huomioon ottava, erittäin kiltti ja huumorintajuinen.

Kuulostaa adhd:lta, ja vaikka ei kuulostaisikaan, hän ei ole sellainen kuin haluat, eikä sellaiseksi muutu. Haluat ilmeisesti erikoisen miehen joka olisi kuitenkin tavallinen - se ei ole aikuisten oikeasti mahdollista! Etsi mieluummin haluamasi mies (joka ei ole boheemi vaan ajattelemallasi tavalla siisti).

Tuleeko tästä mitään, olenko liian pinnallinen, olemmeko liian erilaisia, vai annanko hänelle aikaa aikuistua? Hän on vasta 21 ja minä täytän pian 26. Olemme keskustelleet näistä asioista lukemattomia kertoja, mutta en tunnu saavan mielenrauhaa. Tiedän myöskin itse välillä vaativani liikaa, haluaisin muuttaa takaisin yhteen, mutta mies ei uskalla sillä pelkää saavansa lähtöpassit taas.

Sinä et varmaankaan aikuistu riittävän nopeasti ja mies tietää sen varsin hyvin. Suosittelen unohtamaan hänet ja elämään mieluummin taviksen kanssa, sillä se on todellakin uskomattoman paljon helpompaa.

 

[vieras]

Jos olet itse esim opiskelija, ei sinulla ole varaa valittaa yhtään mitään. Ei ole nykysuomessa miehen homma elättää naista. Muusikin tekemisellä ei suomessa moni rikastu kuten ei työntekemiselläkään, sijoittamisella saattaa rikastua, jos on hyvä tuuri suhdanteiden suhteen.

 

[realismia]

No jos mies todella alkaa musiikin alalle niin ei hänellä mikään kahdeksasta neljään työ tule olemaan. Jos hän esimerkiksi aikoo elättää itsensä keikkaa tekemällä niin ne keikat on yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Musiikinopena ehkä voi olla, hänellä ei kuitenkaan ole alan koulutusta, että voisi toimia sellaisena?

Millaisena muuten näet oman roolisi? Tällä hetkellähän näyttää siltä, että sinun pitäisi elättää häntä, jos asuisitte yhdessä ja sen lisäksi vielä toimia taloudenhoitajanakin. Mikä sitten on rakkauden takia sen arvoista, osaat varmaan itse pohtia. Jos arki ei toimi, voiko suhde toimia? Jos hänen mielenkiinnon kohteensa ei ole se kahdeksasta neljään elämä, ei sinulla ole hänen suhteensa sellaista vaihtoehtoa.

 

[Väsynyt]

No jos mies todella alkaa musiikin alalle niin ei hänellä mikään kahdeksasta neljään työ tule olemaan. Jos hän esimerkiksi aikoo elättää itsensä keikkaa
Olen itse työssäkäyvä. Hänellä ei ole alan koulutusta, vaan on itseoppinut vuosien työllä. Tuntuu että olen itsekkin pihalla omasta roolistani, olen tyttöystävä jolta hän ei vaadi mitään muuta kun uskollisuutta. Joten hänen mielestään on kohtuutonta vaatia häneltä tekemään jotain mitä ei halua, kuten perus töitä. Teimme siis kompromissin jossa sovimme hänelle "työajat" musiikille, mutta ne tuskin pitävät, sillä eilen suomen matsin tullessa meni luultavammin baariin, enkä pysty luottamaan että hän pitäisi oman osansa sopimuksesta jonka teimme "työ ajoista". En siis luota hänen sanaansa ja muutenkin jos pyydän häntä tekemään jotain, laittamaan palasen tapettia seinään, hän vitkuttelee viikkoja jolloin teen sen lopulta itse.... Argh, hänen kanssaan on vaikeaa mutta ilmanki tuntuis olevan vielä vaikeempaa...

 

[Nuoruus]

Olette vielä kovin nuoria ja kaveri vielä nuorempi. Elätte eri kehityskaudella aivan kokonaan, lisäksi taitaa olla niinkin, jotta tavoitteenne elämässä ovat kovin erilaisia.

Nuoruudestaan huolimatta kaveri on viisas, kun ei halua palata yhteiseen huusholliin kanssasi. Hän tietää, jotta ei pysty eikä halua olla sellaisessa aitauksessa, kuin sinä haluaisit. Elämäntapanne ja vuosokausirytminnekin ovat vastakkaiset. Mietipä hetki järjellä, miten sellainen suhde voisi toimia pitemmän päälle?

Molemmat olette vielä iässä, jossa vasta tutustutaan toisene sukupuoleen ja kumppanit vaihtuvat. Teille kummallekin se olisi parasta ja lyönpä vaikka vetoa, että niin tapahtuu kumman tahansa löytäessä uuden ihastuksen. Ei pidä takertua toiseen, siitä tulee vain kärsimystä.

Anna toiselle vapaus, saat sen samalla itsellesikin. Lähde ulos muiden mukaan ja avarra mielesi näkemään muutkin, kuin tämän boheemin kaverisi. Sinulle sopii kumppaniksi itsesi kaltainen ihminen, ei boheemi.

 

[Tämän päättelin]

Te kaksi ette sovi yhteen elämäntavoiltanne.
Olette jo kokeilleet yhdessä asumista.

 

[Väsynyt]

Olette vielä kovin nuoria ja kaveri vielä nuorempi. Elätte eri kehityskaudella aivan kokonaan, lisäksi taitaa olla niinkin, jotta tavoitteenne elämässä ovat kovin erilaisia.

Nuoruudestaan huolimatta kaveri on viisas, kun ei halua palata yhteiseen huusholliin kanssasi. Hän tietää, jotta ei pysty eikä halua olla sellaisessa aitauksessa, kuin sinä haluaisit. Elämäntapanne ja vuosokausirytminnekin ovat vastakkaiset. Mietipä hetki järjellä, miten sellainen suhde voisi toimia pitemmän päälle?

Molemmat olette vielä iässä, jossa vasta tutustutaan toisene sukupuoleen ja kumppanit vaihtuvat. Teille kummallekin se olisi parasta ja lyönpä vaikka vetoa, että niin tapahtuu kumman tahansa löytäessä uuden ihastuksen. Ei pidä takertua toiseen, siitä tulee vain kärsimystä.

Anna toiselle vapaus, saat sen samalla itsellesikin. Lähde ulos muiden mukaan ja avarra mielesi näkemään muutkin, kuin tämän boheemin kaverisi. Sinulle sopii kumppaniksi itsesi kaltainen ihminen, ei boheemi.

Erilaisia olemme, se on selvä, mutta onko se sitten tarpeeksi hyvä syy laittaa hanskat tiskiin? Mietityttää sekin että kun sitten löydän uuden kumppanin, taas tulee jokin ylitse pääsemätön este ja taaaas lyön hanskat tiskiin ja historia toistaa itseään, ei koskaan löydä loppuelämän kumppania jos luovuttaa tiukan paikan tullen. Kun olin hänen ikäinen, elin kutakuinkin saman tyyppistä elämää, oli rastat ja hippi aatteet. Nyt on hiustyyli vaihtunut, aatteet "rauhottuneet", mutta ne on vielä sielä, en siis laske itseänikään ihan "perus tallaajaksi". En myöskään viihdy kotona 24/7 vaan tykkään juhlia ja hengailla, mutta en vaan niin paljon kun mieheni... en tiedä... umpikuja mikä umpikuja.

 

[hei]

Ei parisuhde voi olla nippu vaatimuksia puolisolle.

 

[looginen]

Erilaisia olemme, se on selvä, mutta onko se sitten tarpeeksi hyvä syy laittaa hanskat tiskiin?

Tässä tapauksessa ON!

 

[Wiltsu]

Tässä tapauksessa ON!

En keskustele "loogisen" kanssa, se on käynyt selväksi, mutta alkuperäiselle haluan kuitenkin kertoa eriävän mielipiteeni tähän "loogisen" vastaukseen. Mikään ei ole mustavalkoista. Muista se. Mitäköhän voisit saada, jos vaan hellittäisit ja katselisit, mitä saat. Eikä kukaan tule täyttämään toiveitasi täydellisesti ikinä.

 

[Väsynyt]

En keskustele "loogisen" kanssa, se on käynyt selväksi, mutta alkuperäiselle haluan kuitenkin kertoa eriävän mielipiteeni tähän "loogisen" vastaukseen. Mikään ei ole mustavalkoista. Muista se. Mitäköhän voisit saada, jos vaan hellittäisit ja katselisit, mitä saat. Eikä kukaan tule täyttämään toiveitasi täydellisesti ikinä.

Kukaan ei ole täydellinen, en minäkään sillä tiedän olevani välillä erittäin hankala äkäpussi. Jos hellitän, nii mitä sitten saavutan?! Öö... vapauteni, enkä kaipaa sinkkuilua. Uuden miehen, joka ei kuitenkaan ole täydellinen, mutta ehkä täyttää "vaatimuksen" töiden tai kotielämän suhteen... silti siitä löytyisi joku toinen vika, ja ehkä sekin on taas ylitsepääsemätön este... Ehkä olen vain malttamaton ja odotan muutoksien tapahtuvan heti... Tai sitten pyrin täydellisyyteen jota en koskaan saavuta. Tiedän vain mitä en halua.

 

[Wiltsu]

Kukaan ei ole täydellinen, en minäkään sillä tiedän olevani välillä erittäin hankala äkäpussi. Jos hellitän, nii mitä sitten saavutan?! Öö... vapauteni, enkä kaipaa sinkkuilua. Uuden miehen, joka ei kuitenkaan ole täydellinen, mutta ehkä täyttää "vaatimuksen" töiden tai kotielämän suhteen... silti siitä löytyisi joku toinen vika, ja ehkä sekin on taas ylitsepääsemätön este... Ehkä olen vain malttamaton ja odotan muutoksien tapahtuvan heti... Tai sitten pyrin täydellisyyteen jota en koskaan saavuta. Tiedän vain mitä en halua.

Tarkoitin hellittämisellä nykyisen tilanteen katselemista ihan rauhassa. Miesystäväsi ei äkkiseltään vaikuta pahalta ihmiseltä ollenkaan. Katsele rauhassa - älä "hötkyile" (kuten minulle rakas ystäväni sanoo aina silloin tällöin).

 

[Väsynyt]

Tarkoitin hellittämisellä nykyisen tilanteen katselemista ihan rauhassa. Miesystäväsi ei äkkiseltään vaikuta pahalta ihmiseltä ollenkaan. Katsele rauhassa - älä "hötkyile" (kuten minulle rakas ystäväni sanoo aina silloin tällöin).

Järkevää puhetta. Minulla on tapana hötkyillä viimesen päälle. Kiitos noista sanoista, kevensi mieltä. Mies ei ole paha, koskaan edes haukkunut minua millään nimellä, hän on niin kovin kiltti ja pitkä pinnainen. Ehkä annan ajan kulua ja katson josko mies oppisi tekemään kotitöitä ja hoitamaan raha asiansa vastuullisemmin. Siis aikuistumaan. Kumminkin hän on muuten semmonen kultakimpale että ehkä saamattomuus on vielä hoidettavissa

 

[Jos ukolla]

Järkevää puhetta. Minulla on tapana hötkyillä viimesen päälle. Kiitos noista sanoista, kevensi mieltä. Mies ei ole paha, koskaan edes haukkunut minua millään nimellä, hän on niin kovin kiltti ja pitkä pinnainen. Ehkä annan ajan kulua ja katson josko mies oppisi tekemään kotitöitä ja hoitamaan raha asiansa vastuullisemmin. Siis aikuistumaan. Kumminkin hän on muuten semmonen kultakimpale että ehkä saamattomuus on vielä hoidettavissa

Nii pidä kynsin hampain kiinni. Lerppakulleja on maailma pullollaan....

 

[kupla]

Nii pidä kynsin hampain kiinni. Lerppakulleja on maailma pullollaan....

No nythän täällä jo kateuskin nostaa päätään

 

[Tärkeintä on]

Pälli nostaa kuutan...

 

[Sofia sohvallaan]

Olen umpikujassa, olemme seurustelleet miesystäväni kanssa kohta 3 vuotta. Rakastan häntä todella paljon ja hän minua, olemme kummatkin olleet uskollisia ja rakastavia koko suhteen ajan, kaikki toimii muuten ihan hyvin, mutta mies ollut työtön koko seurustelumme ajan, sivarikin jäi kesken, hän on usein rahaton ja laskuja on mennyt ulosottoon. Hän haluaa ansaita elantonsa musiikilla vielä joku päivä ja siksi ei keskity muuhun työhön kun musiikkiin ja säveltämiseen, hän on lahjakas muusikko ja sen suhteen todella kunnianhimoinen, mutta riitelemme asiasta usein, haluisin miehen joka käy töissä ja jolla on säännöllinen päivärytmi. Olemme myöskin jo kerran asuneet yhdessä, mutta homma päättyi omasta toimestani mieheni boheemin elämäntyylin takia, valvoo yöt ja nukkuu päivät. Hänelle myöskään siisti koti ei tarkoita mitään kun minä taas tykkään pitää paikat siistinä. Muuten hän on ihana, huomioon ottava, erittäin kiltti ja huumorintajuinen. Tuleeko tästä mitään, olenko liian pinnallinen, olemmeko liian erilaisia, vai annanko hänelle aikaa aikuistua? Hän on vasta 21 ja minä täytän pian 26. Olemme keskustelleet näistä asioista lukemattomia kertoja, mutta en tunnu saavan mielenrauhaa. Tiedän myöskin itse välillä vaativani liikaa, haluaisin muuttaa takaisin yhteen, mutta mies ei uskalla sillä pelkää saavansa lähtöpassit taas.

Onkos Iltalehden Sofian sohva alkanut kopioimaan Ellien aloituksia Vai aloittajako laittanut viestinsä Sofialle?

Rakkaan boheemi elämäntyyli häiritsee - tuleeko tästä mitään? | Sofian sohva | Iltalehti.fi

 

[ddd]

^ Haha, itsekin mietin samaa!

 

[suhteessa suhteen vuoksi?]

Mietityttää sekin että kun sitten löydän uuden kumppanin, taas tulee jokin ylitse pääsemätön este ja taaaas lyön hanskat tiskiin ja historia toistaa itseään, ei koskaan löydä loppuelämän kumppania jos luovuttaa tiukan paikan tullen.

Tämä kuulostaa nyt siltä, että pelkäät vain jääväsi kokonaan ilman miestä, jos nyt lähdet tuosta suhteentekeleestäsi.

Tiukkoja paikkoja parisuhteessa ovat esimerkiksi sairaus, vastentahtoinen työttömyys, maantieteellinen ero pakon edessä, sen sellaiset asiat. Jos ollaan jo alusta lähtien aivan eri mieltä siitä, mitä on hyvä elämä ja miten arkea eletään, ei se ole mikään tiukka paikka vaan perusyhteensopimattomuus. Jos miehesi on sitä mieltä ettei häneltä saa vaatia mitään, enpä tiedä rakastaako vain enemmän parisuhdestatustaan kuin sinua. Oikeasti toisiinsa sitoutuneet ihmiset ovat valmiita muuttamaan omaa käytöstään töisen vuoksi ja se toteutuu myös käytännössä, jos suhde siitä on kiinni.