Liian kiltti -> ystävä käytetään röyhkeästi hyväksi

[vieras]

Jotkut tosiaan ovat liian kilttejä ja huonoja puolustamaan itseään.

Näin. Puhutaan myös nk kiltin tytön syndroomasta. Olen omassa lapsuudessani ja nuoruudessani "sairastanut" juuri tuon ja vasta päälle kolmekymppisenä uskalsin ensimmäistä kertaa sanao EI. Tosin sen jälkeen puolet ystävistäni katosi kuin piaru Saharaan. Lähipiirikin alkoi karsastaa. Kun kaksi vuotta olin sanonut - riippumatta asiasta - lähes jokaiseen asiaan EI, olin voittanut taistelun.

Niinpä. Itse olen ainoana lapsena kuullut pienestä asti niin paljon kommenttia itsekkäistä ainokaisista, että minusta sukeutui aivan liian kiltti ja yliavulias pikkutyttö - ettei vaan kukaan pääsisi sanomaan, että olen hemmoteltu.

Aikuisiällä olenkin saanut ihan urakalla treenata sitä EIn sanomista ja tolkuttaa itselleni, ettei oma arvo ole pelkästään avuliaisuudessa ja kiltteydessä...

 

[sirpaleina]

Ja yksi juttu oli ihan viimeinen tikki... Kaveri soitti mulle perjantai iltapäivänä, että lähdetäänkö viihteelle, jos saan kyydin sinne?! Mä olin siis meidän kotipaikkakunnalla yli 100km päässä... Noh, mulla oli silloin aika tylsää ja innostuin ideasta. Hommasin kauhealla vaivalla kaverille kyydin, että pääsi kotiansa (asui tuolloin aika lähellä mun kotipaikkaa). Mutta kun tyyppi oli päässyt onnellisesti kotiinsa, ei vastannut enää puheluihin eikä viesteihin... Mun nykyinen paras ystävä oli heittänyt tämän tyypin silloin kotiin ja sanoi mulle, että "kaverini" oli kokoajan manannut että "Mitä tuo ****:kin kokoajan soittelee!",kun olin yrittänyt soittaa...

 

[se on nyt loppu!!!]

no just joo kyllä tähä maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä..no musta ei ainakaa sellasta tuu.jos jotaki toiselta haluan ni haluan myös antaa takasin jotain.jotenki säälittää tuo yks ihminen kun sillä raukalla ei oo kavereita,kaikki lienee huomannu millanen se on..kait mä säälistä oon sen kans liikkunu ja olihan se aluks jännittävääkin kun sai kaveerata niin kovan gimman kans.no omaa tyhmyyttä oli se.

 

[popo]

Minäkin kuulun niihin kiltteihin ihmisiin... Arvatkaa millaista oli, kun minun ex ystävä on narsisti...
Tämä ystävä käytti mua ihan törkeästi hyväkseen, kaikki asiat se sai multa mitä vain tahtoi jne. Oltiin silloin vielä lapsia, niin en oikein ymmärtänyt tuota. Mutta kun aikuisikä alkoi häämöttämään, älysin kaiken ja katkaisin välit.

Kuulostipa samalta mun "ystävän" kanssa :O ..johon myös välit katkaisin hiljattain, kun alkoi valaistumaan asioita lapsuudesta/nuoruudesta... hyvä näin.

 

[vieras]

mullakin on kokemusta yhdestä "ystävästä", joka aina yhteyttä ottaessaan tarvitsi apuani johonkin. Olen kätevä käsistäni ja autan mielelläni, koska saan siitä itselleni hyvän mielen, mutta tälle ystävälle kyllästyin olemaan ainainen ompelija ja atk-tuki kun en ilmeisesti muuhun kelvannut.

Luulen että ongelma liiassa kiltteydessä on juuri se, että se tuottaa jossain määrin mielihyvää myös itselle (kunhan ei mene liiallisuuksiin). Toisaalta mielestäni ystävällä on velvollisuuskin olla avuksi, mutta sitä ei saisi käyttää häikäilemättömästi hyväksi - tai avun pitäisi olla vastavuoroista.

 

[olds harmaana]

Mä kuulun kans näihin kiltteihin, on siitä hyötyäkin ollu kun olen myös itse saanut kiltteyttä takaisin, mutta sitten on myös näitä jotka soittavat minulle vain kun tarvitsevat jotain. Yksikin oli kyllä niin törkeä juttu et ei olis mulla pokka riitäny mut en mä sentään aivan idiootti ole! Mutta jos sitä muuten ei asioita tajua niin mulla ainakin sairaalaan joutuminen erotti hyvin jyvät akanoista, eli oli pari tuttua jotka kävi mua katsomassa ja NETTItutut muisti ihanasti, mutta mun ns ystävät ei ja mun äitikään ei käynyt kuin kerran mua katsomassa ja olin sentään 2kk osastolla.

ja aina mä kirjotan pitkät pätkät ja muistan vasta sitten etten oo kirjautunu...

 

["Kata"]

Näitä viestejä lukiessani huomaan, että röyhkeydellä ei tosiaankaan taida olla mitään rajoja. Oma tarinani taitaa olla moneen muuhun verrattuna pikkujuttu.

En tuntenut kaveriani Tiinaa juurikaan, kun otimme mieheni kanssa Tiinan ja hänen miehensä Samin koiran hoitoon ko. pariskunnan lomamatkan (2 viikkoa) ajaksi. Itse olen tarkka siitä, että jos apua saadaan, siitä myös KIITETÄÄN kauniisti! 2 viikon mittainen koiran hoito on jo mielestäni sitä luokkaa, että on lupa odottaa kiitoksen eleenä esimerkiksi viinipulloa tai kukkakimppua, tai edes nätisti kirjoitettua korttia. Mitään näistä emme saaneet, vaan juuri ja juuri hätäisen kiitoksen kun Sami haki koiraansa takaisin. Myöhemmin suostuimme vielä uudestaan koiran hoitajiksi viikonlopun ajaksi, sillä kertaa emme kuulleet kiitoksen sanaakaan! Silloin päätin, että tämä olkoon viimeinen kerta, kun autamme koiran- tai lapsenhoitopulmissa kyseistä herrasväkeä. Pyyntöjä tulee kyllä aina silloin tällöin. Tuosta ensimmäisestä koiranhoitokerrasta on nyt melkein kaksi vuotta aikaa ja se ärsyttää minua edelleen. Joka kerta, kun Tiina pyytää "kattoisitko pari tuntia meidän tyttöjä", kielen päällä pyörii vähän kärkkäämpiäkin vastauksia kuin että "nyt ei sovi". Mieleni tekisi sanoa Tiinalle seuraavan kerran aivan suoraan, mistä kenkä puristaa, mutta mahtaako se olla tämän kaveruuden loppu...? Toisaalta mietin, menetänkö siinä paljoakaan jos niin on..?

 

[ei kiesus]

Miulla kaveri pyytää kyytejä sinne tänne ja kun rahaa pyydän niin heti alkaa nyyhkytarina ettei rahaa ole ja alkaa syyllistämään ja jos sit en suostu niin kääntää oikein mukavasti kaikki minua vastaan sitten.Samalla tämä tyyppi suuttuu jos satun saamaan enemmän huomiota kuin hän ja jos joskus joku baarissa yrittää minua niin hän nopeasti repii paitaansa mahd.avonaiseksi että kaikki olisivat sitten hänessä kiinni ja heti imuttelemassa kaikkia(sitten sepittää että on niin poikamainen kuin olla ja voi) ja jos siitä huomautan niin olen heti huono ystävä tai että hän on masentunut ja hänellä on huono olla ja minun kuuluisi ystävänä tukea häntä.olla menemättä töihin koska hänellä ei niitä ole ja kun hän tahtoo opiskella niin minun pitäisi opiskella samaa kuin hän.Näitä asioita on mooooonia mutta omaa syytäni kun näin annan tapahtua mutta hei annan sen jatkua sillä tästä aiheesta pääsen kirjoittamaan tulevia esseitäni ja sitten hei hei vai tälle tyypille ja elämä vihdoinkin hymyilee taas minulle!! että puolustakaa itseänne jos ette näin pitkälle tahdo mennä sillä se ei kannata edes silläkään verralla mitä mie nyt yritän

 

[Suzyanne]

Ei se että toinen on röyhkeä poista sitä tosiasiaa että tämän temppuihin mukaan lähtevä on typerä.

En usko että ihminen voi olla liian kiltti, mutta toki hän voi olla kiltti ja typerä. Tiedän että joskus se raja on veteenpiirretty viiva ja kun sitä alunperin lähtee auttamaan heikommassa asemassa olevaa niin voi yhtäkkiä huomata tilanteen kääntyneen päälaelleen ja että toinen käyttää sinua hyväkseen. Mutta viimeistään siinä vaiheessa on aika viheltää peli poikki. Jos tästä huomiostaan huolimatta jatkaa toisen auttamista valitellen samalla että "tämmöistä tää mulla aina on kun olen liian kiltti" niin ehkä on typerän lisäksi vielä jonkinlainen marttyyri?

Tuollaisen yhden marttyyrin tunnen. Tekee usein palveluksia muille ja valittaa jäkikäteen. Saattaa vaikka antaa jollekin kalliin lahjan, ja sitten valittaa että nyt ei ole rahaa elämiseen kun tulin hankkineeksi sille ja sille liian kalliin lahjan. Yms. :|

 

["kyllästynyt"]

Itsellä täysin sama tilanne. Minulla on auto ja ystävättärelläni ei, joten melkein joka päivä puhelin soi että pitäs käyttää siellä ja täällä. Koskaan ei ole ollut edes puhetta että hän voisi maksaa bensoja eikä nyt ole kyse muutamasta kerrasta kun tämä on otettu jo ihan tavaksi. Muutaman kerran olen tokaissut että eikös hänenkin kannattaisi hankkia joku pieni "kauppakassi" jolla voisi asiansa hoitaa jos jonnekin pitää lähteä. Vastaukseksi sain että "ei kun pitää maksaa verot ja bensaan menee rahaa niin paljon" ja tyyppi istui samalla minun auton kyydissä...
Viimeksi kun kieltäydyin niin tyyppi pyysi saada autoa lainaan yhdeksi päiväksi kun on niin paljon asioita, eikä jälleen ollut puhetta minkäänlaisesta bensojen maksusta. Ihan hemmetin röyhkeää.
Noh, ei kait tässä auta kuin laittaa ens kerralla vastaan niin röyhkeästi että viesti menee varmasti perille. Sitten vaikka ystävyyden loppumisen uhalla.

Vois joskus ajatella että mitä se toinen asiasta ajattelee eikä olla aina tuollainen itsekäs kusipää. Opetelkaa käytöstapoja.

 

["Noppa"]

No mä en maksele muille romuja jne mutta usein huomaan auttavani kavereita esim.juhlien järkkäämisessä jne mutta omat juhlani järjestän aivan yksin. Ei se kivalta tunnu.

 

[somali-83]

Tunnen itsekkin aika paljon tälläisiä tyyppejä. Eikä ihme kun joka toinen tai joka kolmas somali on hyväksikäyttäjä. Mun paras ystävä myös tälläinen. Todellinen hyväksikäyttäjä. Ja kyseessä on siis 50 vuotias mies. Ja edelleen haluaa elää muiden siivellä niin paljon kuin pystyy.

 

[kaffetauko]

Samaa mieltä kanssasi vieras. Itse haluan tarjota ystävilleni ja usein huomaan tulleeni hyväksikäytetyksi. Silloin tosin sisälläni herää inho ihmistä vastaan joka ei toimi vastavuoroisesti. Halpoja lokkeja on paljon, hyviä ihmisiä vähemmän. Itse kuulun mieluummin hyviin kuin lokkeihin, piti joku sitä typeränä tai ei.

Minä taas ajattelen, että jos joku (omasta aloitteestaan, eli AP:n tarinasta poiketen) tahtoo TARJOTA minulle jotain, en ole mitenkään velvollinen maksamaan takaisin, eli huolehtimaan siitä, että jossain kohtaa tarjoan vastineeksi jotain samanarvoista. Eihän sellainen ole alunperinkään ollut tarjoamista vaan laina.

Eri juttu sitten tuo mistä tässä ketjussa muuten puhutaan, että tarjoamista pyydetään tai oletetaan.

 

["vieras"]

itse olen ns.kiltti ihminen joka mielellään auttaa muita ihmisiä jos näillä on vaikeaa ja ystäviähän kuuluukin auttaa.jossain vaiheessa meni kyllä pahasti yli tämä hyväksikäyttö ja kun uskalsin sanoa etttä en tee mitä haluat,pantiin välit poikki.no parempi varmaan niin koska tuo ystävyys tuotti enemmän stressiä kuin iloa.jotkut ihmiset vain ovat tuollaisia että haluavat hyötyä toisista niin paljon kuin mahdollista.minulle on moni sanonut että olen liian kiltti ja nyt sen tajuan itsekkin.

ja sinä minusta!

 

["vieras"]

Kaipa se on Eevan ihan itsensä asia, että kokeeko hän tulevansa hyväksikäytetyksi. Ihmeellistä että ulkopuoliset ihmiset jupisevat täällä selän takana. Jos Eeva kokee tässä olevan ongelmaa, niin kyllä hän varmasti itse siitä joskus ainakin ohimennen mainitsisi.

 

[vierailija]

Eipä ne narsistit sun muut hyväksikäyttäjät mitään arvostusta saavuta, jota tarvitaan työelämässä. Vihan sanoma kyllä kiertää, kusevat omaan nilkkaan. Jumala antaa toisille lahjakkuudet, näille liekö mitään, joten tyhmä kärsii tyhmästä käytöksestä.