Letrozol & ovulaatio

Ihanaa että testailu on teille yhteinen juttu ja saa sitä kautta tukea meillä mies on niin rento ja heidän perheessä muuta huolta niin jään välillä aika yksin tämän kanssa.. tosin uskomatonta, mutta totta niin minulla on ”onneksi” yksi parhaista ystävistä samassa tilanteessa. Ja perhe ja ystävät tietävät kaikki. Muuten samoja vaikeuksia bongata ovis kun teilläkin.. ultrassa ja verikokein todettu sen kuitenkin tapahtuvan nyt viimeiset letrot menossa ja ensi kuussa aletaan suunnitella seuraavaa askelta
 
@henttis Mahtavaa että sait ovis plussan ja kokemukset hitsannut teitä yhteen :love:
On tämä aika tunteiden vuoristorataa ihan päivästä riippuu fiilis o_O Tuo onkin lohduttavampi tapa ajatella (y)
Olen muutamalle läheiselle ystävälle puhunut, mutta ei heille myöskään ajankohtainen aihe.. Eivät siis oikeastaan edes kysy mitään tai puhu muutenkaan, enkä oleta että pystyisivätkään samaistumaan tai ymmärtämään :unsure:

@K123 Ei kuitenkaan mitään monirakkulaisuutta tai muuta mikä selittäisi epäsäännölliset kiertosi ? Hienoa silti että hoidot etenevät ja pääsette inssiin vaikka varmasti rankkaa onkin, mutta antaa lisää mahdollisuuksia ja toivoa teille :love:
 
@Pipura Ompa hienoa että ovis kuitenkin tapahtuu ja pystyt purkamaan sydäntäsi läheisille ja ystävällesi. Tuntuu, että vain tätä läpikäyvä pystyy ymmärtämään näitä tunteita. Välillä kun tuntuu että on ihan yksin ja vaipuu epätoivoon. Sitten löysinkin tieni tänne, missä on ihanaa kun saa purkaa tunteita edes vähän (y):love:
 
@Pipura on varmaan ihanaa että voi jauhaa aiheesta ystävän kanssa oikein kunnolla:) Miten kerroit perheelle? Minulle omille vanhemmille kertominen on tosi iso kynnys.
@Noelle- itsekin yllätyin miten vähän ystävät sitten kuitenkin kyselee aiheesta, vaikka kyllähän heitä kiinnostaa. Mutta toisaalta jos he kyselisi tosi paljon, niin ehkä ahdistuisin siitä että oliko taaaas pakko muistuttaa...
Ja kyllähän se vähän närkästytti, kun viimeksi kun toinen ystävistä kysyi aiheesta niin keskustelu päätyi siihen että selitin mikä edes on inseminaatio. Että joo, vähän kaukainen aihe hänelle :D siis kiva tietenkin että kysyi aiheesta ja kerron mielelläni, mutta se ei vaan nyt oikein kohtaa tätä oman fiiliksen analysoinnin tarvetta.
Ja tosiaan ei ole monirakkulaisuutta tai mitään muutakaan löydetty. Monesti sitä miettii että olisiko helpompi hyväksyä lapsettomuus jos olisi joku selvä syy, mutta tuskinpa.
 
@K123 Vahvimman viivan sain kp 16 joka oli lähes kontrolli viivan tummuinen. Minulle ei määrätty mitään verikoetta joten en tiedä tapahtuiko ovulaatiota. Kaikenlaisia tuntemuksia oli mutta niihin en enää luota :unsure: Testaamisen ajoittaminen myös hankalaa, kun teen vuorotyötä (n) Sinulla kierto tasaantunut letrojen avulla kuitenkin ? Minusta tuntuu että parin viikon päästä joudun syömään taas primolut kuurin että saan menkat.. Niin ja yksi työkavereistani on raskaana, vissiin ihan ekalla kierrolla pillereiden lopettamisen jälkeen tuli o_O On aika vaikeaa sivusta seurata kasvavaa vatsaa ja selkäkivuista valittamista :unsure: Mitenkäs te jaksatte tsempata itseänne, sillon kun tuntuu että aina odottaa joko ovista, menkkoja tai testin tekemistä ? Ja kerrotteko miehillenne avoimesti miltä teistä tuntuu tai kun testailette ?
Tähän liittyen mietin juuri tänään, että ehkä tiivis työ ja erityisesti kiireinen talvikausi on oikeastaan hyvä juttu minulle. Mietin niin paljon töitä, etten ehdi jatkuvasti surkutella lapsettomuutta. Työ on minulle niin iso projekti, että uppoudun siihen helposti. Toisaalta yritän bongailla stressin merkkejä ja ottaa rennommin... Oon myös miettinyt jonkun maraton-projektin aloittamista niin olisi spesiaali tavoite tulevaisuuteen eikä vaan raskauden odottamista. Mites sinulla?
 
@K123 Inssi oli kokemuksena ihan ok. Sehän tuli meille tosi yllättäen jo seuraavalle päivälle, niin ei kerennyt stressata. Muita hormooneja ei ollut käytössä kun letrot. Kyselin lääkäriltä mahdollisuutta varmistaa vielä irrotuspiikillä, muttei nähnyt sitä tarpeelliseksi. Meidän inssin tehnyt kätilö oli aivan ihana.
Työ on kyllä mainio tapa pitää ajatukset sivummassa. (y)

Ihana että niin moni on pystynyt ouhumaan ystäville ja läheisille. Ihana kun saisi sitä kynnystä puhua lapsettomuudesta laskettua. Ainakin täällä on auttanut, kun on tuonut asiat esille, ei ole turhia odotuksia/oletuksia kenelläkään.

Tuohon ovulaatioon.. Voikohan se tuntua myös semmoisina hipaisuina vatsassa? Toissailtana tuntui kun joku olisi koputtanut oikealle puolen mahaa, ehkä lauma perhosia tavallaan.. :unsure::cautious: Follit nimen omaan oli oikealla puolella. Tosiaan tasavahvoja viivoja en bongannut ja digigin näytti negaa, vaan lie se jossain vaiheessa tapahtunut..(?)

Paljon tsemppiä varsinkin teille, jotka jäätte näiden kaiken maailman tikkujen ja liuskojen tiiruailuun vähän yksin, muistakaa että täällä tiiraillaan mielellään porukalla! (y):barefoot:
 
Tähän liittyen mietin juuri tänään, että ehkä tiivis työ ja erityisesti kiireinen talvikausi on oikeastaan hyvä juttu minulle. Mietin niin paljon töitä, etten ehdi jatkuvasti surkutella lapsettomuutta. Työ on minulle niin iso projekti, että uppoudun siihen helposti. Toisaalta yritän bongailla stressin merkkejä ja ottaa rennommin... Oon myös miettinyt jonkun maraton-projektin aloittamista niin olisi spesiaali tavoite tulevaisuuteen eikä vaan raskauden odottamista. Mites sinulla?
Tähän maratooniin vielä, ajatuksena sama! Josko syksyllä tähtäisi johonkin 10km juoksutapautumaan, ehkä se auttaisi vähän hölläämään.. :cautious: Esikoisen positiivinen testi tuli juuri kun olin alkanut nauttia juoksuharrastuksesta, terveisin ikuinen juoksemisen vihaaja.. :ROFLMAO:
 
  • Tykkää
Reactions: K123
Juoksuproggiksen testasin viime vuonna puolimaratonin muodossa, ei auttanut :unsure: työ on onneksi myös mulle tärkeä ja iso osa elämää, joka saa ajatukset muualle. Tosin se on toisinaan hyvinkin stressaavaa mikä huolettaa välillä :(

Perheelle annoin vaan tulla yhtenä lauantai iltana, itkin hysteerisesti ja annoin tulla ihan kaiken.. itkettiin kaikki yhdessä ja helpotti kyllä paljon kun ei tarvitse enää salailla ja voi puhua myös siskolle ja äidille :love: iskä ei oikein suhtautua, miehet..
 
Olen myös yrittänyt pitää itseni kiireisenä, työt vievät ajatukset muualle vaikken työpaikassani kovin hyvin viihdykään.. Lisäksi olen keksinyt kaikenlaista tekemistä esimerkiksi sisustamista ja siivoilua ja käynyt tapahtumissa. Meillä on myös pari suloista koiraa. Ihanaa kuulla että täällä voidaan tiirailla tikkuja yhdessä (y)

Niin ja tänään katsoin kelan äitiyspakkauksen 2019 sisällön kun ajattelin että tuskin sitä minulle tulee niin ei pilaa yllätystä..

Äidille kerroin ensimmäisenä ja hänelle laitankin viestiä asiasta vain jos meinaa mennä usko tai saan uutta tietoa tai lääkettä. Hänellä on kova usko että pian tärppää, mutta välillä sitä ei vaan itse jaksa uskoa.
 
Juoksuproggiksen testasin viime vuonna puolimaratonin muodossa, ei auttanut :unsure: työ on onneksi myös mulle tärkeä ja iso osa elämää, joka saa ajatukset muualle. Tosin se on toisinaan hyvinkin stressaavaa mikä huolettaa välillä :(

Perheelle annoin vaan tulla yhtenä lauantai iltana, itkin hysteerisesti ja annoin tulla ihan kaiken.. itkettiin kaikki yhdessä ja helpotti kyllä paljon kun ei tarvitse enää salailla ja voi puhua myös siskolle ja äidille :love: iskä ei oikein suhtautua, miehet..
Varmasti ollut helpottava kokemus !! <3
 
Heippa hei!

En oikein tiedä, että pitäisikö minun palata tähän ketjuun, tehdä kokonaan eri ketju vaiko odottaa vielä, että pääsee taas syömään Letrozolia...:oops:

Meillä tilanne siis se, että kävimme alkukuusta ensikäynnin lapsettomuuspolilla julkisella puolella. Miehen spermanäyte myös lähtenyt tutkittavaksi. Jatkan Terolutin syöntiä joka kierrossa, jotta kuukautiset tulisivat, eikä kierrot venyisi. Pisimmällään kierrot olleet viime toukokuun jälkeen 95 päivää, joskus ollut menkat pois jopa vuodenkin. En verikokeiden, enkä ovistestien perusteella ovuloi ollenkaan. Minulla on todettu PCOS ja kilpirauhasen vajaatoiminta 2011. Molemmat munasarjat ultrattiin uudestaan nyt em. käynnillä ja on erittäin rakkulaiset. Toisessa munasarjassa yli 30 ja toisessakin vajaa 30 rakkulaa. Eli PCOS pahentunut. Oireetkin kyllä pahentuneet pillereiden lopettamisen jälkeen. Kohtu minulla on jyrkästi taaksepäin kallistunut. Painoa pitää pudottaa vähintään seitsemän kiloa, jotta saan aloittaa uudestaan Letrozol-kuurin. Sekin aloitetaan vahvemmalla annoksella, koska ilmeisesti yksi tabletti päivässä ei riittänyt. Söin siis joulu-tammikuun välillä yhden kierron verran letroja ilman seurantaultraa.

Kävin pari viikkoa sitten sokerirasituskokeessa. Lääkäri soittaa 16.4 vastauksia mun kokeista ja miehen sperma-analyysistä. Tämän jälkeen katsotaan Metforminin aloitus. Näin omakannasta vain paastosokerin ja se oli 6,9, kun pitäisi olla alle 6, 0. Kertoo siis heikentyneestä insuliinin käsittelystä. Metforminin tarkoitus on boostata painonpudotusta ja hoitaa samalla PCOS-vaivaa, joten kovasti odotan, miten asian suhteen edetään.

Mietteliäänä tuskaillut, että millä keinoin alan taistoon kiloja vastaan, jotta saisi pysyvämpiä tuloksia. Motivaatiota on tietysti, koska panoksena on kuitenkin se mahdollisuus saada oma lapsi. Rennolla mielellä kuitenkin eteenpäin. Lääkäri suositteli kokeilemaan Donaferty-nimistä valmistetta. Sillä on kuulemma saatu hyviä tuloksia PCOS:n hoidossa.
http://www.donaferty.fi/index.html Kyseistä tuotetta, eikä mitään vastaavia ei enää/tällä hetkellä saa mistään. Ainakaan minulla ei ole tullut vastaan.
Perheemme tietävät meidän olevan hoidoissa, ja kaikki otamme vielä toistaiseksi asiat rennosti. Emme koe tarvetta salailla tms asiaa.

Hyvää viikonloppua kaikille ja tsemppiä yritykseen! Toivottavasti me pian edetään siihen pisteeseen, että meillä on ne omat pienokaiset.
 
Kiitti ja tsemppiä @Sennay myös sinne! Toivottavasti painonpudotus lähtee rullaamaan ja auttaa tilanteeseesi. Olen jopa vähän kateellinen että sinulla on joku asia jolla voit onnistumisen mahdollisuuksia parantaa:)
Minullakin on taaksepäin kallistunut kohtu ja yksi gyne neuvoi olemaan mahallaan seksin jälkeen. Kerran jos toisenkin olen miettinyt että eikö se oo juuri päinvastoin :D siinä muuten tuntee itsensä ihan idiootiksi kun pyörii joka perin sängyssä miettien että miten perin nyt parantaisin raskaaksi tulemisen mahdollisuutta. Ihan kuin se siitä olisi kiinni...
 
  • Tykkää
Reactions: Sennay
Mulla ollut tosi säännölliset kuukautiset lähes kaksi vuotta heti pillereiden lopetuksen jälkeen. Letroilla kierto lyheni muutaman päivän, mutta nyt neljäs letrokierto menossa ja kuukautiset myöhässä lähes viikon ja raskaustesti näyttää negaa (n) mistähän tämä voisi johtua.. seuraava lääkäri vasta parin viikon päästä
 
Mulla on tarkoitus aloittaa eka letrokierto pääsiäisen jälkeen. Jännittää ja samalla odotukset on aika matalat kun täälläkin foorumissa on nököjään niin huonosti ihmiset raskautuneet niiden avulla :(
Pillerit jätin pois 7kk sitten mutta minkäänlaista omaa kiertoa ei ole ollut. Nyt sitten terot+letrot ja katsotaan miten käy.. Odottavan aika on hirmu pitkä!

Onko teillä ollut vaikeuksia saada lääkettä apteekista? Meidän lähiapteekista oli loppu ja nyt mietin mistä hitosta sitä saan
 
Mulla ollut tosi säännölliset kuukautiset lähes kaksi vuotta heti pillereiden lopetuksen jälkeen. Letroilla kierto lyheni muutaman päivän, mutta nyt neljäs letrokierto menossa ja kuukautiset myöhässä lähes viikon ja raskaustesti näyttää negaa (n) mistähän tämä voisi johtua.. seuraava lääkäri vasta parin viikon päästä
Ensimmäinen letrokierto venyi 44päiväiseksi, koska en pienemmällä annoksella ovuloinut ollenkaan. Aikaisemmin kierrot olleet maksimissaan 35 päivää ja sekin hyvin harvinaista. Voisiko olla samaa?
 
Ensimmäinen letrokierto venyi 44päiväiseksi, koska en pienemmällä annoksella ovuloinut ollenkaan. Aikaisemmin kierrot olleet maksimissaan 35 päivää ja sekin hyvin harvinaista. Voisiko olla samaa?

Voi olla, ihmetyttää vaan kun kolme ensimmäistä sujui normaalisti.. turhauttavaa vaan odotella kuukautisia :mad:

Ulpu_ meillä ainakin ollut apteekissa aina saatavilla.. varmaan pystyvät tilaamaan ja tulevat heti seuraavaksi päiväksi? Niin ainakin minulle tehtiin ovitrelle piikin kanssa ensimmäisessä kierrossa.
 
Minulla nyt kaksi letro+tero kiertoa takana ja tänään kp1 taas eli täti tuli kylään. Tosiaan 1,5 vuotta kokonaisuudessaan yritystä takana ja alkaa jo todella ottaa henkisesti koville.
Ymmärrän.. mulla nyt kp1 ja 4 tuloksetonta letrokiertoa takana :cry: nyt pitää soittaa poliklinikalle ja sopia uusi aika.. saa nähdä mitä se tuo tullessaan ja tuleeko nyt jokin kesätauko :(
 
Oon tosi pahoillani teidän puolesta, varmasti ihan kauheen masentava tilanne ☹

Mulla nyt eka letrokierto takana, bongasin oviksen kp19 ja otin ovitrellen samana päivänä. Nyt piinailen seuraavat 2 viikkoa, katsotaan miten käy. En haluaisi pettyä, joten valmistaudun jo henkisesti uuteen letrokiertoon. Onko muillakin ollut ovitrelle apuna vai pelkästään letrot? En oo ihan varma oliko mun tarkoitus käyttää ovitrellea myös tuleviin kiertoihin kun sain reseptillä vain 2 piikkiä.. pitää varmaan soittaa lääkärille ja kysyä.
 
Oon tosi pahoillani teidän puolesta, varmasti ihan kauheen masentava tilanne ☹

Mulla nyt eka letrokierto takana, bongasin oviksen kp19 ja otin ovitrellen samana päivänä. Nyt piinailen seuraavat 2 viikkoa, katsotaan miten käy. En haluaisi pettyä, joten valmistaudun jo henkisesti uuteen letrokiertoon. Onko muillakin ollut ovitrelle apuna vai pelkästään letrot? En oo ihan varma oliko mun tarkoitus käyttää ovitrellea myös tuleviin kiertoihin kun sain reseptillä vain 2 piikkiä.. pitää varmaan soittaa lääkärille ja kysyä.

Sain ovitrellen vain ensimmäiseen kiertoon, kun ultrattiin ja varmistettiin samalla tilanne.. sen jälkeen en saanut (n)
 
Heippa!

En tiedä kuinka aktiivinen tämä keskustelu enää on, mutta kokeillaan. :)

Täällä yritystä takana muutamia vuosia vaihtelevalla intensiteetillä ja jouluna saatiin lähete vihdoin lapsettomuustutkimuksiin. Kevät tässä on ravattu julkisella puolella ees taas ja mitään merkittävää syytä lapsettomuuteen ei ole löytynyt.

Tässä kierrossa pystyin vihdoin aloittamaan Letrot kp 3- 7 ja ultrassa näkyi kierron keskivaiheilla kaksi (15mm&18mm) hyvän näköistä munarakkulaa. Ovis oli kp 15 ja nyt on menossa kp 26 ja kierto on yleensä ollut onin 30 päivää. Tarkoitus oli siis tehdä inssi tässä kierrossa, mutta ovulaatio oli viikonloppuna niin kokeiltiin omin voimin.

Minulla on ollut kp 21 asti etovaa oloa ja eilen illalla homma eskaloitui siihen, että oksensin noin klo 21-01 ainakin 10 settiä. En ole eläessäni oksentanut juurikaan tai ollut edes oksennustaudissa. Testasin aamulla jollain halpis ei-herkällä raskaustestillä ja se näytti negatiivistä. Eli voikohan letrot aiheuttaa tätä huonoa oloa tässä vaiheessa kiertoa vai voisinko vihdoin olla raskaana? :whistle: Kp 3 - 7 päivinä, kun letroja otin, oli mm. kuumia aaltoja, ärtymystä ja lievää päänsärkyä ja nyt vaan on tätä oksettavaa ja ällöttävää oloa.
 
Viimeksi muokattu:
Hei!

Lueskelin tätä ketjua, koska aloitin tässä kierrossa letrojen käytön.
Yritystä takana 1,5 vuotta, julkisella puolella tutkimuksissa käyty ja selittämätön lapsettomuus diagnoosina tällä hetkellä. @Ulpu_ Mulla on pelkät letrot, ei ovitrellestä ollut mitään puhetta. Myöskään inssiä ei suunnitteilla, mihin vaikuttaa pitkä matka ja varmaan sekin, että perustutkimusten perusteella kaikki näyttäisi sinällään hyvältä.
@Maria1988 Pidän peukkuja sulle, että oli liian aikaista vielä testata :love: Tsemppiä odotteluun!

Sain letroja kiertopäiviksi 3-7, yksi tabletti päivässä. Itsellä ovulaatio ovulaatiotestien perusteella tapahtuu, mutta se on hieman myöhäinen, yleensä kp 20 tienoilla tai hieman sen jälkeen ja luteaalivaiheen pituus suunnilleen 11 pv. Lääkäri ei sinällään pitänyt tätä mitenkään ongelmana, mutta päädyttiin kokeilemaan, saataisiinko ovulaatiota tehostettua. Muutamien päivien päästä, kp 13, kontrolliultra tulossa ja jännittää kovasti, että onko letrot tehnyt jotain tai onko tehnyt liikaa. Toivon, että ovulaatio aikastuisi ja luteaalivaihe pitenisi...Tai tietty eniten toivon, että tärppäisi. En oikein tiedä, miten tähän asentuisi: olisiko hyvä pitää odotukset matalalla vai innostua, että tämähän voi auttaa...Nyt vaihtelee päivittäin mieliala :unsure: Tilanteen selviäminen ultrassa varmasti helpottaa. Eipä tähän oikein voi mitenkään vaikuttaa ja yritän nyt vaan muistaa ottaa aikaa asioille, jotka rentouttavat. @SiniLiina Eli alkaa samoin henkisesti ottaa koville välillä. Välillä onnistuu edelleen hyvin positiivisella mielellä pysyminen, kun keskittyy siihen, mikä kaikki on hyvin ja miettii, että kyseessä ei ole kuitenkaan mikään harvinainen tilanne. Mutta mutta...alkaa olla vaikeampaa ja useammin tulee surullinen ja jotenkin epäonnistunut olo, mikä on melko järjetöntä.

Mietin, että mitä tutkimuksia muille on tehty, onko teille tehty hormoniverikokeita? Mulle on tehty HSSG-tutkimus, perusverenkuva ja kipirauhasarvot katsottu, miehelle siemennesteanalyysi.
 
@Kiya : mulle tehtiin lisäksi aukiolotutkimus ja mitään tukoksia ei löytynyt.

@Maria1988 : kuulostaa siltä, että voisit olla raskaana. Kannattaa testata uudelleen parin päivän päästä.

Omat fiilikset vaihtelee päivästä toiseen, joskus masentaa paljonkin ja toisinaan mietin että kyllä se meidän vuoro vielä tulee, ei kiirettä.

Mulla menossa nyt dpo10. Dpo8 illalla tuli verta paperiin kun kävin vessassa ja nyt kaksi päivää tullut ruskeaa tuhrua. Mitään kunnon menkkoja ei siis ole vielä tullut mutta luulen että kohta alkaa. Ensimmäinen letrokierto ei siis tuottanut tulosta. Pahiten nyt pelkään että en ole raskaana, mutta myöskään kunnollisia menkkoja ei tule. Eikai sellainen edes ole mahdollista, koska ovulaation tunsin niin selvästi ja pistin ovitrellen. Huoh, onpa tämä toisinaan hankalaa :(
 
Sieltä ne menkat tulivat aamulla. :( Uskomatonta ja musertavaa! Asiaa ei helpota se, että luonnollisesti ympärilläni kaverit ja tuttavat tulevat raskaaksi ensiyrittämillä. Ja tietysti olen heidän puolestaan onnellinen, mutta näinä hetkinä oma ymmärrys, empatia ja huumorintaju alkaa olemaan lopussa.

@Kiya: Tsemppiä sinullekin! Meillä on tehty siemennesteanalyysi miehelle, minulle verikokeet (kilppari ja se menopaussiverikoe), HSSG. Minulta siis alkuun löytyikin kilpirauhasen vajaatoiminta ja olen Thyroxinia syönyt joulukuun alusta ja arvot ovat olleet heti lääkityksen jälkeen normaalilla tasolla.

@Ulpu_ : Jaksamista sinullekin, ei tämä aina ole helppoa ja ei ole edes kiva, että on muitakin samassa venessä. Itsellä ollut jo parisen kuukautta sellainen olo, että todella epäreilua touhua ja usko alkaa mennä, vaikka olemme vasta alussa hoitojen kanssa.
 
Samoja fiiliksiä käydään täällä läpi :( tuntuu myös että kaikkialta tulee vauvauutisia ja kaikilla tuntuu onnistuvan lähes heti, vaikka eikai se niin ole..

Meillä nyt takana 5 letrokiertoa ja odottelen pääsyä aukiolotutkimukseen ja sen jälkeen sovitaan jatkosta. Perus verikokeita otettu, mutta ajattelin mennä yksityiselle laajaan verenkuvaan, joka on tarkoitettu raskautta suunnittelevalle (n)
 

Yhteistyössä