vierailija
Vauvakuumeilin koko viime kevään, ja mies toi meille sitten kanin. Kani on nyt mulle rakkainta maailmassa. Mut miehelle ei. Mies on ihan tosi välinpitämätön kania kohtaan. Esim! Ollaan lähdössä viikon reissuun. Mies: "Eiks toi kani pärjää sen ajan itseksensä?" Mun sydän itki verta. Tästä kanista on tullut mun vauva, ja ei, en ole vielä ollut yhtäkään erossa. Nyt on taas noussut vauva puheisiin, mies voisi harkita yritystä. Mutta miten se voi onnistua, kun kanikin on miehelle pelkkää ilmaa? Kani tuntuu mulle emotionaalisesti jo paljon läheisemmältä kuin mies.