Leikkipuiston käyttäytymissäännöt aikuisille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";24816567]Osui ja upposi.
ap

(Mutta onko tässä nyt oikeasti jotain sellaista, joita ei joku hyväksyisi? Ok, lelujen lainaaminen on hiertävä asia. Toiset ei tykkää tästä. Mutta jos lapselle opetetaan luvan kysyminen, niin siinähän asia on sitten selvä. Minusta vain on aika ikävää jotain 2-4-vuotiasta kohtaan kieltää leikkiminen toisen leluilla, jos ei siis tämä toinenkaan niillä leiki. Kädestä ei tietenkää viedä yms. eikä toisten leikkeihin sekaannuta, jos ei sitä haluta. Vaatii tietenkin pelisilmää aikuisilta nähdä se, jos joku on poikkeuksellisen ujo eikä saa ikinä leikkiä omilla leluillaan.)[/QUOTE]


Ei lelut ole mitään yhteishyvää.Pitää hyväksyä jos joku sanookin että ei lainaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja noh ja höh;24816518:
Aloittaja on varmaan lastentarhanopettaja tai opettaja. Ne on aina päsmäröimässä ja neuvomassa muita.

Eihän tuo ole mitään armeijamääräilyä. Ihan yleisiin hyviin tapoihin minusta kuuluu, että voi moikata muita vanhempia paikalle tullessaan ja suoda hymyn - se ei keneltäkään vie voimia. Enempää ei tarvitse jutella, vaikka tottakai pientä smalltalkia saa kehitellä jos tulee sopiva tilaisuus.

Minäkin olen tarkka siitä kelle meidän lasten leluja lainataan. En ole nipottaja, mutta esim kerran kallis tukkirekka tuli rikkinäisenä takaisin.. Kyllä se kiukutti. Tai se, että ne toisten lelut jätetään minne sattuu ja niitä saa etsiä hiekkakasojen alta ja vaikka mistä liukumäen mutkasta.
 
jos joku onkin ujo eikä oo heti huutelemassa moita ihan jokaiselle erikseen?kuten ite oon,meidän puistossa on varmaan joka aamu vähintään se 6äitiä lapsineen.tutummille moikkaan aina,joillekin vain hymyilen,minusta sekin riittää :0 ja jos en keksi keskustelun aihetta,pysyttelen kuitenkin muiden "lähellä" niin että jos kuulen puhuttavan jostain mihin pystyisin osallistumaan,menen mukaan keskusteluun.


ja MITÄ SITTEN jos aikuinen haluaa olla omissa oloissaan,itse joskus olen,mutta silti hymyilen jos katse kohtaa jonkun kanssa,ja haluan että lapsi menee porukkaan mukaan ja kannustan ja pyydän menemään ja meneekin.vaikka itse katsoisin pikkusen sivummalta.
 
[QUOTE="vieras";24816567]Osui ja upposi.
ap

(Mutta onko tässä nyt oikeasti jotain sellaista, joita ei joku hyväksyisi? Ok, lelujen lainaaminen on hiertävä asia. Toiset ei tykkää tästä. Mutta jos lapselle opetetaan luvan kysyminen, niin siinähän asia on sitten selvä. Minusta vain on aika ikävää jotain 2-4-vuotiasta kohtaan kieltää leikkiminen toisen leluilla, jos ei siis tämä toinenkaan niillä leiki. Kädestä ei tietenkää viedä yms. eikä toisten leikkeihin sekaannuta, jos ei sitä haluta. Vaatii tietenkin pelisilmää aikuisilta nähdä se, jos joku on poikkeuksellisen ujo eikä saa ikinä leikkiä omilla leluillaan.)[/QUOTE]

Eiköhän lapsen ole hyvä oppia pienestä pitäen, että muiden lelut ovat muiden leluja ja aina niillä ei voi leikkiä. Siitä ei elämä romahda tai kehitys kärsi. Pettymyksiä on ja niitä opetellaan sietämään.

Mulla ei ole koskaan tullut edes mieleen, että muiden leluja pitäisi erityisesti lainata. Miksi? Itselläni on periaate, että JOS leikitään yhdessä, lelut jaetaan. Miksi joku, joka ei edes leiki lapseni kanssa, pitäisi saada leluja käyttöön? Lainaatko itse tavaroitasi tuiki tuntemattomille ihmisille vain jos ne sattuvat ohi kävelemään?
 
Ei lelut ole mitään yhteishyvää.Pitää hyväksyä jos joku sanookin että ei lainaa.

Tottakai pitää se hyväksyä. Mutta henk.koht. en ymmärrä, jos ei lelua saa lainata. Ja nyt tarkoitan ihan perushiekkaleluja. Jotkut tukkirekat tai muut hienoudet on sitten vähän asia erikseen. Toisaalta itse en ehkä edes ottaisi helposti rikkoutuvaa mukaan tai en ottaisi sitä, jos minua kovasti pännisi sen rikkoutuminen.
 
jos joku onkin ujo eikä oo heti huutelemassa moita ihan jokaiselle erikseen?kuten ite oon,meidän puistossa on varmaan joka aamu vähintään se 6äitiä lapsineen.tutummille moikkaan aina,joillekin vain hymyilen,minusta sekin riittää :0 ja jos en keksi keskustelun aihetta,pysyttelen kuitenkin muiden "lähellä" niin että jos kuulen puhuttavan jostain mihin pystyisin osallistumaan,menen mukaan keskusteluun.


ja MITÄ SITTEN jos aikuinen haluaa olla omissa oloissaan,itse joskus olen,mutta silti hymyilen jos katse kohtaa jonkun kanssa,ja haluan että lapsi menee porukkaan mukaan ja kannustan ja pyydän menemään ja meneekin.vaikka itse katsoisin pikkusen sivummalta.


Eihän siinä sitten mitään!

Ei minusta tässä kukaan ole sanonut, että on pakko puhua ja puistoon tullessa huudella kaikille kovaan ääneen heit. Normaaleista käytöstavoista vain puhetta, ja niistäkin joku keksii märmättää että en minä ainakaan.
 
jos joku onkin ujo eikä oo heti huutelemassa moita ihan jokaiselle erikseen?kuten ite oon,meidän puistossa on varmaan joka aamu vähintään se 6äitiä lapsineen.tutummille moikkaan aina,joillekin vain hymyilen,minusta sekin riittää :0 ja jos en keksi keskustelun aihetta,pysyttelen kuitenkin muiden "lähellä" niin että jos kuulen puhuttavan jostain mihin pystyisin osallistumaan,menen mukaan keskusteluun.


ja MITÄ SITTEN jos aikuinen haluaa olla omissa oloissaan,itse joskus olen,mutta silti hymyilen jos katse kohtaa jonkun kanssa,ja haluan että lapsi menee porukkaan mukaan ja kannustan ja pyydän menemään ja meneekin.vaikka itse katsoisin pikkusen sivummalta.

No ei tietenkään ole pakko moikata kaikkia ventovieraita, mutta hymykin on jo kohteliasta. Itsestä tuntuu, että olen liian usein törmännyt leikkipuistoissa sellaisiin vanhempiin, jotka tulevat paikalle naama kurtussa kuin norsun takalisto, ja sitten pälyilevät muiden lapsia ja muita vanhempia varsin nyrpeinä. Sellaista käytöstä en ymmärrä.
Pakko ei ole mennä mukaan juttuun ja olla mukana "juoruilemassa", tosin jos esimerkiksi huomaisin lapseni tulevan hyvihn juttuun jonkun kanssa, ja näkisin tämän äidin/isän lähistöllä, menisin tutustumaan. Voisi saada vähän pitempiaikaisen ystävän niin lapsi kuin minäkin
 
jos joku onkin ujo eikä oo heti huutelemassa moita ihan jokaiselle erikseen?kuten ite oon,meidän puistossa on varmaan joka aamu vähintään se 6äitiä lapsineen.tutummille moikkaan aina,joillekin vain hymyilen,minusta sekin riittää :0 ja jos en keksi keskustelun aihetta,pysyttelen kuitenkin muiden "lähellä" niin että jos kuulen puhuttavan jostain mihin pystyisin osallistumaan,menen mukaan keskusteluun.


ja MITÄ SITTEN jos aikuinen haluaa olla omissa oloissaan,itse joskus olen,mutta silti hymyilen jos katse kohtaa jonkun kanssa,ja haluan että lapsi menee porukkaan mukaan ja kannustan ja pyydän menemään ja meneekin.vaikka itse katsoisin pikkusen sivummalta.

Minusta tämä on ihan ok. Kunhan nyt siis olemuksellaan huomioi muut eikä ole naama nyrpeänä ja katsele ihan muualle koko ajan. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. ap
 
[QUOTE="vieras";24816625]Tottakai pitää se hyväksyä. Mutta henk.koht. en ymmärrä, jos ei lelua saa lainata. Ja nyt tarkoitan ihan perushiekkaleluja. Jotkut tukkirekat tai muut hienoudet on sitten vähän asia erikseen. Toisaalta itse en ehkä edes ottaisi helposti rikkoutuvaa mukaan tai en ottaisi sitä, jos minua kovasti pännisi sen rikkoutuminen.[/QUOTE]

Huomaatko lauseesi ristiriidan?

Tässäkin ketjussa taas huomaa kuinka erilaisia olemme. Ei ole mitään yhtä muottia mihin kaikki voisi pakottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja noh ja höh;24816518:
Aloittaja on varmaan lastentarhanopettaja tai opettaja. Ne on aina päsmäröimässä ja neuvomassa muita.

Niinpä! Varsinkin opettajien lapset ovat ne pahimmat. Niitä ei komenneta ja saavat tehdä mitä vaan, kun äiti suu vaahdossa paasaa toisten äitien kanssa niin ettei äiti edes huomaa lapsensa huonoa käytöstä. Ja jos menet puuttumaan opettajan lapsen käytökseen, niin vastaus on: "No, semmoista sattuu.." tai "Eihän meidän Ville-Petteri nyt mitään tarkoittanut/tehnyt..." Edes anteeksi ei osata pyytää! Toisten lapsissa aina vika, ei opettajien!
 
Tuo paranneltu versio oli ok, mutta edelleenkin poistaisin kohdan 1.

Miksi kaikkia pitää tervehtiä? En kaupungillakaan tervehdi kaikkia vastaantulevia. En lenkillä, en puistossa. Toki vastaan jos minua tervehditään jos siltä tuntuu.
 
[QUOTE="vieras";24816481]Leikkipuiston käyttäytymissäännöt aikuisille

1. Tervehdi muita aikuisia yleisesti tai erikseen ja jopa hymyile.
2. Tarvittaessa vaihda muutama sanakin.
3. Opeta lapsesi kysymään tai kysy itse, saako toisten leluja lainata. Huolehdi myös, että lapsesi leikkii lainalelulla nätisti ja palauttaa sen omistajalleen pyydettäessä tai viimeistään sitten, kun itse lähdette pois. Tarjoudu korvaamaan rikkoutunut lelu.
4. Komenna omiasi ja toisten lapsia "kylä kasvattaa"-metodilla.
5. Ohjaa lasten leikkejä, kun sitä tarvitaan, mutta anna myös lasten itse keksiä leikkejä ja solmia ystävyyssuhteita.
6. Anna myös toisten lasten käyttää leikkipuiston välineitä (keinua ym.) omalla vuorollaan.
7. Opeta lapselle vuorovaikutustaitoja ja näytä itse mallia käyttäytymällä leikkipuistossa olevia aikuisia ja lapsia kohtaan ystävällisesti.[/QUOTE]

Tähän voisi lisätä vielä, että: älä paasaa suu vaahdossa muiden äitien kanssa vaan seuraa myös oman lapsesi touhuja!
 
Eiköhän lapsen ole hyvä oppia pienestä pitäen, että muiden lelut ovat muiden leluja ja aina niillä ei voi leikkiä. Siitä ei elämä romahda tai kehitys kärsi. Pettymyksiä on ja niitä opetellaan sietämään.

Mulla ei ole koskaan tullut edes mieleen, että muiden leluja pitäisi erityisesti lainata. Miksi? Itselläni on periaate, että JOS leikitään yhdessä, lelut jaetaan. Miksi joku, joka ei edes leiki lapseni kanssa, pitäisi saada leluja käyttöön? Lainaatko itse tavaroitasi tuiki tuntemattomille ihmisille vain jos ne sattuvat ohi kävelemään?

Jaa, ehkä mä oon sitten erilainen tai jotain. Tai puistomme kulttuurit eroavat. Meidän lähellä olevassa puistossa siis on yleensä hyvät käytöstavat arvossa ja lelut aikalailla yhteisiä ihan luontevasti.

Miten joku 2-vuotias leikkii yhdessä? Mitä siis tarkoitat yhdessä leikkimisellä? Eihän alle 3-vuotias osaakaan kuin rinnakkain leikkiä. Siis pitääkö niiden tehdä samaa hiekkakakkua ennen kuin teidän lapiota saa lainata vai onko nyt kyse vanhemmista lapsista, joilla on omat mielikuvitukselliset leikkinsä?

ap
 
Huomaatko lauseesi ristiriidan?

Tässäkin ketjussa taas huomaa kuinka erilaisia olemme. Ei ole mitään yhtä muottia mihin kaikki voisi pakottaa.

Ei ole ristiriitaa minusta. Hyväksy sen, että muut ovat erilaisia. Mutta en itse toimisi näin.
Pettymyskokemukset ovat ihan tarpeellisia myös eli ei ole meille suuri ongelma, jos ei jotain saa lainata, mutta ihmetyttää aina, että MIKSI se vihreä tavallinen lapio on jotenkin pyhä.
 
Tulipa tässä mieleen tapaus uimarannalla. Lapseni löysivät sieltä pallon ja aikani etsimme sille pallolle omistajaa sitä kummiskaan löytämättä. No lupasin et saatte liekkiä sillä ku omistajaa ei löydy,et on varmaan unohtunu joltakin. No kohta tuli äiti raivon vallassa hakemaan sitä palloa,että se on meidän ja ei ole lupaa kysytty. Oltii koko sakki ihan öööö. En osannu sanoa yhtään mitään tälle naiselle olin niin pöyristyny siittä käytöksestä. Kyse oli vain pienestä pallosta joka oli heiltä unohtunu siihen rannalle...
 
[QUOTE="vieras";24816637]Minusta tämä on ihan ok. Kunhan nyt siis olemuksellaan huomioi muut eikä ole naama nyrpeänä ja katsele ihan muualle koko ajan. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. ap[/QUOTE]

juu ymmärrän ymmärrän,tuli vaan heti mieleen meidän puisto jossa käyn,ja aloin oikein miettimään että minkähän kuvan itsestäni annan.yritän ainakin olla avoin ja muuta,vaikken olekaan juoruilijatyyppiä :) enkä minä mitään MÄRMÄTÄ niinkun tuo yksi tuossa keksi jo sanoa,kunhan tartuin vaan tähän yhteen asiaan josta oltiinkin näköjään lopulta samoilla linjoilla.
 
[QUOTE="vieras";24816701]mutta ihmetyttää aina, että MIKSI se vihreä tavallinen lapio on jotenkin pyhä.[/QUOTE]

Jos se on vaikka jo viides vihreä lapio sinä kesänä, kun aina niitä häviää sekä muiden että itsensä toimesta?
 
[QUOTE="vieras";24816704]Tulipa tässä mieleen tapaus uimarannalla. Lapseni löysivät sieltä pallon ja aikani etsimme sille pallolle omistajaa sitä kummiskaan löytämättä. No lupasin et saatte liekkiä sillä ku omistajaa ei löydy,et on varmaan unohtunu joltakin. No kohta tuli äiti raivon vallassa hakemaan sitä palloa,että se on meidän ja ei ole lupaa kysytty. Oltii koko sakki ihan öööö. En osannu sanoa yhtään mitään tälle naiselle olin niin pöyristyny siittä käytöksestä. Kyse oli vain pienestä pallosta joka oli heiltä unohtunu siihen rannalle...[/QUOTE]

ap tarkoittaa juurikin tämän kaltaista käytöstä. Ei siis sitä, että lapsen rakkaimmalla aarteella tai upouudella lelulla tarvitsisi kaikkien leikkiä tai antaa helposti rikkoutuvaa erikoista lelua 1-vuotiaalle. Nämä ovat minusta erikoistapauksia. Ja toisaalta pitäisi sen toisenkin vanhemman hoksottimet toimia niin, että helposti rikkoutuvan lelun leikkimistä vahdittaisiin.
ap
 
[QUOTE="vieras";24816704]Tulipa tässä mieleen tapaus uimarannalla. Lapseni löysivät sieltä pallon ja aikani etsimme sille pallolle omistajaa sitä kummiskaan löytämättä. No lupasin et saatte liekkiä sillä ku omistajaa ei löydy,et on varmaan unohtunu joltakin. No kohta tuli äiti raivon vallassa hakemaan sitä palloa,että se on meidän ja ei ole lupaa kysytty. Oltii koko sakki ihan öööö. En osannu sanoa yhtään mitään tälle naiselle olin niin pöyristyny siittä käytöksestä. Kyse oli vain pienestä pallosta joka oli heiltä unohtunu siihen rannalle...[/QUOTE]

Toisaalta tuon ymmärtää. Täällä kaikki minkä unohdat leikkipuistoon, rannalle tai ihan mihin vaan rikotaan. Siis ihan rikkomalla rikotaan, jos sulta jää lapio niin ei se parin tunnin päästä enää ehjänä löydy :(
 
Argh, ja ENNEN KAIKKEA KATSO SEN OMAN PENTUSI PERÄÄN, äläkä jäkätä niiden muiden vanhempien kanssa jossain kahvikupposten äärellä. Lapsi on ennen kaikkea sinun vastuullasi.

tähän on pakko yhtyä kun itse olen paljon isoissa asukaspuistoissa kierrellyt lapseni kanssa ja minä olen kyllä tasan tarkkaan koko ajan lapsen kanssa. Seuraan ja opastan tarkasti sen tekemistä koska mulla on vilkas poika niin sehän keksii vaikka mitä jos sitä ei joku "vahdi. Kyllä välillä risoo kun toisten lasten vanhemmat vaan hörppii kahvia tai juoruavat jossain kulmassa ja sitten ne omat lapset seillä kiusaa pienempiään tekee muutenkin mitä sattuu...Sitten jonkun ajan jälkeen nämä äidit huomaavat et hei missäsä se mun lapsi on ja sit sitä etsitään ympäri asukaspuistoa...itse en kyllä uskaltaisi jättää katsomatta lapseni perään.

Toisaalta jokainenhan kasvattaa lapsensa niinkun parhakseen näkevät mutta itse kun yrittää opettaa hyviä käytöstapoja niin välillä niitä on vaikea perustella kun toiset lapset saavat tehdä mitä mieleen juolahtaa..(ottaa leluja kädestä, etuilee jonoissa, tönii ym..)
 

Yhteistyössä