EPÄILYS JA RANGAISTUS
MOT 4.3.2002 Matti Virtanen
MOT tutki viime vuonna pedofiilien toimintaa. Internet on mullistanut heidän elämäänsä sekä pahassa että hyvässä. Lapsipornon levitys ja kontaktien välitys on helpottunut. Toisaalta myös terapiaa ja asiallista tietoa löytyy netin kautta niille, jotka haluavat pitää rikollisen taipumuksensa kurissa.
Toimitukseen tuli ohjelman jälkeen vinkkejä, joiden mukaan pedofilia- ja insestiepäilyt ovat johtaneet myös turhiin tutkimuksiin tai jopa oikeusmurhiin. Tapauksiin oli vaikea ottaa kantaa. Joku hyväksikäyttäjä yrittää ehkä puhdistaa mainettaan julkisuuden kautta. Mutta monissa tapauksissa oli yhtäläisyyksiä, jotka viittaavat vakaviin oikeusturvaongelmiin.
Nämä tapaukset liittyvät avioerojen jälkeisiin huolto- ja tapaamisriitoihin. Epäilty on yleensä mies, ja epäilty uhri hänen oma lapsensa. Insestitutkimukset ovat käynnistyneet pienestä vihjauksesta. Tutkimusten päätteeksi on todettu, että hyväksikäyttöä ei voitu todistaa, mutta sitä ei voitu myöskään sulkea pois. Poliisitutkinta ei ole johtanut syytteeseen.
Tämän jälkeen epäilty on kuitenkin saanut rangaistuksen: tapaamisia lasten kanssa on rajoitettu tai ne on lopetettu kokonaan. Rangaistuksen toimeenpanijoina olivat lasten lähivanhempi ja häntä tukevat sosiaaliviranomaiset. Heillä on valta rajoittaa oikeuden vahvistamia tapaamissopimuksia.
Jussi on 45-vuotias virkamies pääkaupunkiseudulta. Hän meni naimisiin 80-luvun puolivälissä, ja avioliitosta syntyi kaksi lasta, nyt 14-vuotias tytär ja 10-vuotias poika.
Jussi: "Olin aina ollut sitä mieltä, että lapsia pitää olla vähintään kaksi, että niillä on seuraa toinen toisistaan."
Avioliitto alkoi rakoilla pahasti toisen lapsen syntymän jälkeen. Sovintoyritykset epäonnistuivat.
Jussi: "Otin yhteyttä perheneuvolaan, jossa yritin saada tämän asian pehmeästi ratkaistuksi. Perheneuvolakäynteihin ei vaimoni kuitenkaan halunnut osallistua ja ne katkesivat sitten lopulta toisen lapsen vaikeaan ruumiinvammaan, joka sattui äidin ollessa lasten kanssa kotona. Tästä seurasi pitkä, usean kuukauden sairaalahoitojakso, ja tämän jälkeen nämä perheneuvolakäynnit kyseisessä kaupungissa eivät enää lähteneet käyntiin ex-vaimoni vastustuksen takia."
Avioero-oikeudenkäynnissä päädyttiin yhteishuoltoon, ja Jussi sai normaalin käytännön mukaiset viikonlopputapaamiset. Ne sujuivat muutaman vuoden ajan, tosin kangerrellen. Ex-vaimo syytti Jussia muun muassa väkivaltaiseksi juopoksi. Jussilla puolestaan on näyttöä vaimonsa väkivaltaisuudesta.
Jussi: "Muun muassa kaikki päivähoitajat oli yhteishuollosta huolimatta minulle salaisia. Eräskin päivähoitaja sanoi, kun sitten sain tietää, että lapset ovat hänellä, että tuu nyt käymään, että hän näkee minkälainen peto sä oikein oot."
Eräänä syysiltana neljä vuotta sitten Jussi oli palannut raskaalta työmatkalta, ja hän harkitsi samalle päivälle määrätyn lasten tapaamisen jättämistä väliin.
Jussi: "Olin hyvin väsynyt, mutta koska lasten piti tulla luokseni niin hain ne kuitenkin. Tällöin tein pienen virheen: otin alkoholia. Ja tästä ex-vaimoni sai tekosyyn nostaa insestisyytteet. - - Ne olivat kuin rangaistus; että mitään muuta ei voinut enää keksiä. Koska olin ollut väkivaltainen, juoppo, mikä tahansa, ja ne eivät olleet tehonneet. Lapset vieläkin halusivat tulla minun luokseni ja viihtyivät."
Insestisyytös muutti tilanteen. Sosiaaliviranomaiset ottivat yhteyttä.
Jussi: "Tässä vaiheessa halusin luonnollisesti, että nämä tutkitaan, koska mikään ei voi olla miehelle sen kovempi rangaistus kuin syyte lapsen hyväksikäytöstä. Mitä tahansa voi syyttää, mutta se on niin törkeätä, että sellaisen puhuminen tai syyttäminen tuntuu vastenmieliseltä."
Vaimo teki rikosilmoituksen, joka johti syyttämättäjättämispäätökseen. Lapset tutkittiin sairaalassa. Mitään näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei löytynyt. Oikeuden vahvistama tapaamissopimus oli edelleen voimassa, mutta nyt tapaamisten järjestäminen muuttui todella vaikeaksi.
Jussi: "Sen jälkeen kun oli esitetty insestisyytöksiä, niin tapasin oman oikeusturvani takia ainoastaan valvotuissa olosuhteissa. Tällöin lapset tullessaan äidin ja hänen tukihenkilön kanssa, lapset vastustivat usein tapaamiseen jäämistä, mutta sen jälkeen kun he jäivät, he viihtyivät vaikka kuinka hyvin."
Äiti ilmoitti yhä useammin, että lapset eivät halua tavata isäänsä. Jussin mielestä lasten tahto ei ollut aito, vaan heidät oli käännytetty isäänsä vastaan. Lasten manipulointi paljastui selvästi eräässä tapaamisessa oikeuden määräämän sovittelijan luona.
Jussi: "Sovittelija kuuli lapsia, ja he kertoivat aivan hurjia asioita: isä pedofiilaa, on raivohullu ja niin poispäin. Kysyttäessä, mistä he ovat kuulleet sanan pedofiilaa, lapset sanoi, että sitä käytettiin sairaalan tutkimuksessa. Lopulta sovittelijan ja lasten tapaamisessa tyttö oli sovittelijan kertoman mukaan poistunut itkien ja sanonut useasti "Sanoin kaiken mitä piti, sanoin kaiken mitä piti".
Tämän tapaamisen jälkeen sovittelija teki äidistä lastensuojeluilmoituksen. Sosiaaliviranomaiset eivät kuitenkaan tehneet sen vuoksi mitään.
Vanhemmat ovat käyneet kahteen kertaan oikeutta lasten tapaamisista ja Jussi on voittanut juttunsa korkeinta oikeutta myöten. Tuomioistuinten mukaan lasten haluttomuus tavata isäänsä johtuu äidin toiminnasta.
Jussi vaati tapaamisten täytäntöönpanoa oikeudessa, ja äidille määrättiin 5000 markan uhkasakko. Sillä ei ollut vaikutusta. Jussilla olisi mahdollisuus vaatia maksuun lisää uhkasakkoja tai jopa ulosottomiestä hakemaan nuorempi lapsi luokseen.
Jussi: "Olen miettinyt asiaa, mutta lasten kannalta tämä tuntuu äärimmäisen raskaalta toimenpiteeltä. - - Tällä lasten suhteiden ylläpitämisellä ei ole kuitenkaan sosiaaliviranomaisten mielestä mitään merkitystä."
Keskustelin asiaa hoitaneen johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Hän kieltäytyi kommentoimasta yksittäistapauksia, mutta myönsi että lähivanhempi voi vaikuttaa lapsen mielipiteeseen. Toisen vanhemman eristäminen ei kuitenkaan ole esimerkiksi huostaanoton peruste. Jopa alle kymmenvuotiaan tahtoon on sosiaalityöntekijän mukaan sopeuduttava, jos hän ei halua etävanhempaa tavata.
Riidoissa on aina kaksi osapuolta, joten otin yhteyttä myös Jussin entiseen vaimoon. Hän arveli, että tekeillä on jonkinlainen isä rukka -ohjelma, ja kieltäytyi vastaamasta lasten vieraannuttamista koskeviin kysymyksiin.
Helsinkiläinen mielenterveyshoitaja Leena Muranen on toiminut äitien tukihenkilönä vaikeissa huolto- ja tapaamiskiistoissa. Murasen mielestä tapaamisten vastustamiseen on yleensä hyvä syy. Hän ei ole esimerkiksi koskaan kuullut, että insestiepäily olisi osoittautunut perättömäksi.
Muranen: Minulle ei ole yhtään sellaista tullut ja hyvin mielelläni tutustuisin siihen, jos sellainen on, koska Suomessa on valitettavasti ostettuja ja maksettuja lausuntoja ja koska seksuaalirikollisia on kaikissa yhteiskuntaryhmissä, niin on minun syytä epäillä sellaista päätöstä jossa ei niinkun seksuaalirikosta olisi tapahtunut.
Muranen on ollut myös Jussin ex-vaimon apuna tilanteissa, joissa nuorempaa lasta on kuljetettu sopimuksen mukaiseen tapaamiseen. Jussin mielestä Muranen ja muut tukihenkilöt ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että lapset ovat vastustaneet tapaamisia.
Jussi: "Nämä oli järjestetty ikään kuin teatteriesitykseksi: lapset istui autossa, tukihenkilöt ympärillään, sanoivat 'ei haluu jäädä isän luokse'. Ja nämä tukihenkilöt ovat eräästä meidän kaikkien hyvin tuntemasta lasten yhdistyksestä. Myöhemmin oikeudenkäynneissä selvisi, että äiti käytti näitä tukihenkiöitä apunaan saadakseen oikeudenkäyntiin todistajia siitä, kuinka lapsi ei halua tapaamiseen jäädä."
Murasella on yhdistys nimeltään Vastuullinen vapaus, joka on saanut avustuksia muun muassa Helsingin kaupungilta. Yhdistyksen palveleva puhelin on tarkoitettu pedofiilien uhreille. Muranen kertoo olevansa yhteistyössä joidenkin muiden järjestöjen kanssa. Lainopillista neuvontaa hän kertoo saaneensa mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsiasiamieheltä Helena Molanderilta.
Molander osallistui 90-luvulla useiden pedofiili- ja insestijuttujen selvittelyyn ja esiintyi paljon julkisuudessa. Muutamaan vuoteen hän ei kuitenkaan ole antanut haastatteluja. Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnanjohtajan Eeva Kuuskoski-Vikatmaan mukaan lapsiasiamiehen toimenkuvaa on muutettu.
Muranen: "Seksuaalirikollisuutta ja pedofiliaa on hurjan paljon, tää on nyt ryöpsähtänyt onneksi kun olemme jaksaneet puhua."
Kysymys Muraselle: Vielä tästä insestin ja hyväksikäytön määritelmästä: mistä sen tietää tai miten se pitäisi määritellä, että missä mennään sopivaisuuden rajan yli? Suomessahan on tämä saunakulttuuri, jossa vanhemmat ja lapset on alasti yhdessä viikottain.
Muranen: Joka on ehkä yksi osasyy tähän. Uskon että ja ainakin seksuaalirikoksia mitä mulle on tapahtunut niin aika usein saunassa. Viimeisin joka tuli niin pikkuinen tyttö sanoi äidilleen saunan eteisessä pippeli kasvaa, pippeli kasvaa, pum. Eli hän luki lorun jolla se paljasti et isä teki näin.
Muranen uskoo asiakkaidensa kertomukset seksuaalisesta hyväksikäytöstä sellaisenaan, eikä ota yhteyttä epäilyn kohteeseen.
Muranen: "Mä katson, että ensinnäkin aikapula tulee vastaan ja siks toisekseen yleensä seksuaalirikoksen tekijät ovat niin taitavia sanaseppiä, että he kyllä löytävät reittinsä ja sillä lailla he ovat aikalailla joskus sairauden tunnottomia että miksi mä tuhlaisin heittäisin helmiä sioille, sanotaanko näin.
Muranen on laatinut ahkerasti kanteluita monista henkilöistä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä syytettyjen oikeusturvasta ja siten pedofiilien puolella.
Muranen: "Suomessa on huumeissa kuin tässä pedofiliassakin soluttautunut noihin päättäviin elimiin ja kouluttajiin pedofiilimyönteisiä henkilöitä, jotka en tiedä mitä se palvelee, ehkä omaa kärsimystä ehkä omaa kärsimystä tai sitten itse vaan on niin vinksahtanut koulutuksesta huolimatta, että puolustaa pedofiiliä tai että ottaa lakipykälästäkin sen joka puolustaa sitä eikä kirkasotsasesti mieti että missä mennään."
Yksi Murasen kantelujen kohde on Stakesin tulosaluejohtaja Sirpa Taskinen, joka on tutkinut mm. lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsen edun toteutumista erotilanteissa. Taskinen johtaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää, joka laatii terveydenhuoltoalalle yhtenäisiä ohjeita lasten hyväksikäyttötutkimuksia varten.
Taskinen: "Kun oon tätä nyt 20 vuotta seurannu niin voin sanoa että pätevyyden taso on noussut aivan kohisten, mutta ei sovi kieltää vaikeuksia, ja yks täs on ongelma juuri se, että ne on meillä syystä tai toisesta jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon tutkittavaksi joilla ei ole esimerkiksi rikostutkimuskoulutusta."
Lastenpsykiatriassa insestitutkimuksen tekeminen voi kuitenkin kestää jopa puoli vuotta ja tuottaa ympäripyöreän loppulausunnon. Sen jälkeen rikosoikeudellisesti pitävän näytön löytäminen voi olla jo liian myöhäistä. Oikea pedofiili ehtii varmasti hävittää todisteet, syytön ei saa nopeasti tilaisuutta puhdistaa mainettaan.
Taskinen: "Ja nyt poliisi on tehostamassa omaa koulutustaan ja kyllä monissa maissa, esimerkiksi Tanskassahan lähetään siitä että poliisi on heti paikalla mukana näis tutkimuksissa, ja kyllä tää suuntaus näyttäis olevan samanlainen meillä Suomessakin, et todennäkösesti poliisi tulee yhä useammin siinä heti alkuvaiheessa jo mukaan kuvaan."
Pääkaupunkiseudulla asuva Teemu odottaa parhaillaan pääsyä poliisikuulusteluihin. Hänen entinen vaimonsa on tehnyt kolme kuukautta sitten rikosilmoituksen, jossa Teemua epäillään oman lapsensa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Eron hetkellä viime keväänä vaimo ei vielä syyttänyt Teemua insesti-isäksi. Hän sanoi kuitenkin pitävänsä isän ja tyttären suhdettä liian läheisenä.
Teemu: Alun alkaen eräässä viranomaisdokumentissa on sanottu, että mun ex-vaimoni olisi tuonut ilmi insestiepäilyn. Seuraavassa lauseessa todetaan, että toisaalta toteaa, että mitään insestiä ei voi sanoa tapahtuneen, mutta toteaa isän olevan rakastunut lapseensa - eli alun alkaen tämä lähti erittäin vähästä liikkeelle, pelkästä vihjailusta.
Vaimo ehdotti vihjailujensa jälkeenkin yhteishuoltoa ja lapsen asumisen jakamista tasan viikko-viikko periaatteella. Siihen Teemu ei suostunut, koska hän oli hoitanut lasta enemmän ja piti vaimoaan tasapainottomana. Teemu vaati lasta itselleen ja äidille tapaamisoikeuksia sopimuksen mukaan.
Huollosta ei päästy sopuun. Pian sen jälkeen sosiaaliviranomaiset tekivät insestitutkimuspyynnön, ja juttu siirtyi keskussairaalaan tutkittavaksi. Myös vaimon sukulaiset olivat puuttuneet asiaan.
Teemu: "Siinä oli mukana myöskin nämä ex-vaimon sukulaisten esittämät valheelliset väittämät, jotka perustuivat heidän erittäin vähään minun ja lapsen näkemiseen. Tyypillisesti kerran pari vuodessa ainoastaan olimme tavanneet heitä, eli erittäin vähäisen tuntemuksen perusteella he lähtivät tässä erotilanteessa oleman mukamas erittäin huolestuneita lapsesta."
Teemu on tehnyt vaimon sukulaisia vastaan rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja tutkintapyynnön viranomaisten harhauttamisesta. Hänellä on todisteita, joiden mukaan sukulaiset olivat vääristelleet asioita saadakseen isän ja tyttären suhteen näyttämään rikolliselta.
Insestitutkimusten aikana Teemu on saanut tipoittain tietoa tyttärensä puheista ja käytöksestä. Sairaalasta on ilmoitettu, että lapsen käytös on ollut seksualisoitunutta. Teemun ja tyttären tapaamisia on rajoitettu ja ne on määrätty valvotuiksi. Neljän kuukauden aikana hän on saanut tavata lasta kaksi kertaa.
Teemu: "Lapsi on sanonut niistä tutkimuksista jälkikäteen, että hän ei jaksa enää niitä pyllyjuttuja puhua. - - Minua yllättää se, että siellä on tosiaan näitä alapään asioita, käsittääkseni pyllyasioita kysytty kovasti paljon lapselta ja myöskin lapsi on sanonut, että täällä keskussairaalassa ei uskota mitä hän sanoo. Se tuntuu kovasti oudolta, että jos lapselle jää tällainen käsitys, että hänen sanomistaan asioista, ilmeisesti niihin on palattu uudestaan ja uudestaan aikaansaaden sitten näiden asioiden korostumisen hänen mielessään."
Teemu on toivonut, että äidin tekemän rikosilmoitusten tutkinta olisi käynnistynyt nopeasti. Poliisi on kuitenkin ilmoittanut odottavansa sairaalan loppuraporttia. Sen valmistuminen on toistuvasti lykkääntynyt.
Teemu: Tuntuu siltä ettei oikeusturvaa tänä päivänä ole Suomessa. Siinä vaiheessa jos tällaiset väittämät otetaan esille niin isä on aika heikoilla, tosi heikoilla siinä vaiheessa. - - Mä olen jokaisessa vaiheessa pyrkinyt edistämään nopeaa lapsen tutkimista. Mun puolella on totuus, ja mä haluan joka vaiheessa edistää tutkimusten eteenpäinmenoa.
Teemun ex-vaimo vahvistaa puhelinhaastattelussa, että hän ei epäillyt miestään insestistä ennen kuin hänen sukulaisensa olivat kiinnittäneet asiaan huomiota. Asian myöhempiä vaiheita hän ei halua kommentoida, koska tutkimukset ovat kesken.
Insestiepäilyjen määristä ei ole virallista tilastoa, mutta ne ovat ilmeisesti kasvussa. Taustalla on avioerojen ja etenkin vaikeiden huoltoriitojen yleistyminen. Täytäntöönpano-oikeudenkäyntien määrä on kasvanut neljässä vuodessa 150:stä 250:een. Niistä noin puolet ratkeaa sovittelussa, mutta yli sadassa tapauksessa vuosittain määrätään uhkasakkoja tai noutopäätöksiä. Näihin liittyy usein insestisyytöksiä.
Taskinen: "Noin 150 epäilyä esitetään vuodessa erotilanteessa, ja tietysti osa näistä on varmasti oikeutettujakin syytöksiä, mutta näihin erotilanteisiin liittyy usein se että niissä ollaan tavattoman tarkkana et erottaa juuri tän syytöksen ja sit sen riidan toisistaan. Et neljäsosa näistä erotilanteissa esitetyistä väitteistä on sellasia jotka niinku suoraan voidaan osoittaa että ne on perättömiä. Mut et tietysti se kolme neljäsosaa niin ne voivat olla ihan vakavaa aihetta."
Täydellistä syyttömyyttä ei kukaan insestistä epäilty voi todistaa, ellei sitten ole muuttanut pysyvästi ulkomaille ennen lapsensa syntymää. Siksi insestiepäily on niin voimakas ase. Aina jää jonkin verrran epävarmuutta.
Kysymys Teemulle: Onko sinulla mitään keinoa todistaa meille nyt, että näissä epäilyissä ei ollutkaan mitään?
Teemu: Kuka pystyy todistamaan täysin aukottomasti asiaa ellei ole nauhoittanut omaa elämäänsä kokonaisuudessaan, jotka nauhat voisi altistaa jälkikäteen tarkastettaviksi. Se on aika mahdotonta todistaa sitä täysin, sataprosenttisen varmasti. Ja tämä tilanne on täysin hullu siinä mielessä että muulla on useita todisteluja jotka puoltavat sitä, että mitään syytä epäillä ei ole. Mutta siitä huolimatta nämä väittämät tosiaan ovat olemassa ja tulevat olemaan pitkiä aikoja, ehkä aina.
Eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa asuva akateeminen toimihenkilö Oskari lähetti tietoja omasta tapauksestaan. Hän ei halunnut tulla haastateltavaksi, mutta antoi luvan käsitellä tapaustaan ilman nimiä.
Oskari erosi vaimostaan muutama vuosi sitten. Pariskunnan kaksi lasta jäivät asumaan äitinsä luokse, mutta Oskari vaati itselleen tavanomaista laajempia tapaamisoikeuksia. Tässä vaiheessa ex-vaimo toi oikeuteen lääkärintodistuksen, jossa väitettiin isän syyllistyneen vanhemman tyttärensä seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Todistuksen kirjoitti jyväskyläläinen lastenlääkäri Ritva Salunen. Odotushuoneen seinällä on Jumalan kymmenen käskyä sekä Kodin Kuvalehden kunniakirja: Suomen paras lääkäri.
Ritva Salunen on saanut viime vuosina Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta kolme huomautusta virheellisesti tehdyistä lääkärinlausunnoista. Yksi niistä tuli juuri Oskarin tapauksessa.
Kysymys Saluselle: Tehän olette saanut terveydenhuollon oikeudenturvakeskukselta huomautuksia näistä tekemistänne hyväksikäyttötutkimuksista?
Salunen: En ole saanut.
Kysymys: Ette ole saanut?
Salunen: En ole saanut, että minähän olen ollut siis hoitava lääkäri, jossa perhe on ollut, ja nimenomaan äiti, useinhan niissä joudutaan siis perhe hajoaa näissä tilanteissa niin on pyrkinyt sitten oikeuksiansa huolehtimaan ja kokenut epäinhimillistä kohtelua ja tehnyt valituksen jostakin muusta oikeusturvakeskukselle.
Tässä on kopiot Salusen huomautuksista. Kaksi niistä on vakavia. Niissä sanotaan muun muassa, että Salunen on toiminut ammattia harjoittaessaan virheellisesti, hänen lääketieteelliset selvittelynsä eivät ole asianmukaisia ja oikein suoritettuja, hän ei ole toiminut puolueettomana asiantuntijana vaan esittänyt lausunnoissaan arvioita toisen käden tietojen perusteella.
Myös Salunen edustaa sitä käsitystä, että insesti on hyvin yleistä.
Salunen: "No meillä on tietenkin Stakesin tekemät tilastot, jotka nyt kuitenkin 90-luvulta on tehty, että tytöistä noin 8 % kokee insestin ja pojat harvemmin, joka on luokkaa 4-6 %, että se on kuitenkin tuota aika iso määrä jos sen laskee sadoissa ne lapset jotka joutuu tämmösen kokemuksen."
Salusen mainitsema kahdeksan prosenttia sisältää kuitenkin kaiken seksuaalisen hyväksikäytön, johon useimmiten syyllisiä ovat tyttöjen omat poikaystävät. Biologisen isän tekemää hyväksikäyttöä ilmoittaa Stakesin tutkimuksen mukaan kokeneensa 0,2 prosenttia tytöistä.
Oskarin tapauksessa Salusen lausunto vaikutti ratkaisevasti siihen, että isä ei ole saanut tavata lapsiaan ilman valvojaa yli neljään vuoteen. Oskari ihmettelee sitä, että hän saa tavata muita lapsia täysin rajoittamatta, mutta omlle lapsilleen hän on muka jotenkin vaarallinen.
Salunen on kansalaisjärjestö Lapsille oikeudet ry:n puheenjohtaja. Sääntöjensä mukaan yhdistys ajaa lasten ihmisoikeuksien toteutumista yhteiskunnassa muun muassa edistämällä lasten oikeutta tavata ja pitää yllä yhteyttä vanhempiinsa.
Salusen yhdistys on tehnyt useita kanteluja mm. Tampereen poliisilaitoksen, syyttäjänviraston ja yliopistollisen sairaalan toiminnasta. Hänen mukaansa Tampereella on järjestäytynyttä pedofiili- ja saatananpalvontatoimintaa.
Salunen: "On parin lapsen kohdalta, he kertovat hyvin järkyttävää, järkyttäviä asioita joissa, ne on niin pöyristyttäviä asioita, he kertovat että heidät viedään johonkin luolaan, tai sellaseen paikkaan ja siellä on tätä, he eivät osaa sanoa edes, vieraskielisiä lapsia, ja tuota sitten kaikennäkösiä pahoinpitelyjä, onko se sitten videon kautta tai jonkun muun kautta, sitä heidän kertomansa mukaan ne ovat eläviä lapsia ja ..
Kysymys: Onko tämmönen tarina teidän mielestänne uskottava?
Salunen: No Tampereella tämän perusteella, siis mä melkein uskon ihan kaikki mitä sieltä, pieni lapsi ei voi kertoa 2-vuotias tai 3-vuotias 4-vuotias, ei voi kertoa jos ei se ole hänen kokemuspiirissään ollut sellaisia asioita ja sen vuoksi sillä täytyy olla äärimmäisen valpas tämä uusi poliisipäällikkö että hän viipymättä ryhtyy tutkimaan sellaiset paikat."
Tampereen poliisilaitos koettanut selvittää epäilyjä saatananpalvoja-pedofiilien toiminnasta, mutta näyttöä ei ole löytynyt. Ritva Salunen on poliisille tuttu hahmo.
Laasanen: "Joissakin tapauksissa tällainen kansalaisaktivismi, se poikii näitä ilmoituksia niin paljon että se aiheuttaa sitten jo kohtuuttoman paljonkin viranomaistahoilla töitä ja vaivaa sen selvittämiseksi että onko jotain tapahtunut ja voidaanko sitten jotain tutkinnallisin keinoin tehdä asialle. - - Näissä asioissa on ollut paljonkin sellaista, että sieltä mitään todellista ole löytynyt."
Oskari yrittää nyt saada käräjäoikeudesta muutoksen nöyryyttäviin tapaamisjärjestelyihinsä. Hän toivoo, että lasten äitikin olisi neljän vuoden valvottujen tapaamisten jälkeen valmis uskomaan, että lapset voi jättää isälle viikonlopuksi ilman valvontaa.
Jussi sen sijaan on todennut kaikki keinot tehottomiksi. Oikeus on hänen puolellaan, mutta se ei merkitse mitään.
Jussi: "Olen menettänyt jo toivoni tavata ikinä lapsia".
Kysymys Muraselle: "Mitään oikeusturvaongelmaa ette näe siinä, että vapautettu, epäilystä vapautettu henkilö menettää lapsensa?"
Muranen: "No jos hän menettää lapsensa hän on varmaan sen ansainnut. Hän on varmasti sen ansainnut koska eihän hän muuten menettäisi."
