Lastensaannille asetettava ikäraja. Mun ehdotus: 25v.

  • Viestiketjun aloittaja AnnaMaija-Papukaija
  • Ensimmäinen viesti
"minä"
Tää on taas niitä teoriassa ihan hyviä ideoita, mutta käytännön toteutus on mahdoton. Vähän niin kuin kommunismi tai vaikkapa kuolemanrangaistus. Paperilla hyviä ideoita, mutta käytäntö ei toimi, koska olemme ihmisiä.
 
uiui
Ap on ihan pelle. 25 vuotta ei ole mikään tietty absoluuttinen rajapyykki jollekin. Toiset ei kasva vastuuseen vielä 30-vuotiaanakaan (nimim. yliopistolla näitä on nähty, aikuisia iältään mutta se elämäntyyli on jotain älytöntä).
 
"viikuna"
Tiesithän ap että naiset on "suunniteltu" siten että helpoiten lapsia saa 18-22-vuotiaana. Eikö siitä voisi jo päätellä, kuinka vanhana ne lapset pitäisi tehdä? Mitä vanhenpi, sitä vaikeampi saada lapsia. Luonto järjestänyt tämän...

Miettikää asiaa hetken ennen kuin teilaatte koko ajatuksen ihan täysin.

Yhteiskunnassamme on jo useita asioita joiden on katsottu vaativan tiettyä kypsyyttä, arvostelukykyä, vastuunkantoa. Äänestäminen, autolla ajaminen, tupakka- ja alkoholituotteiden nauttiminen, kaikkien näiden on katsottu olevan niin suuria ja merkittäviä, mahdollisesti haitallisia seurauksia aiheuttavia asioita, että niihin on asettettu ikärajat.

Mutta lastensaanti, jonka pitäisi jokaisen järjellä varustetun ihmisen mielestä olla vielä enemmän kypsyyttä vaativa, vielä suurempi ja merkittävämpi asia kuin edellä mainitut, on kuitenkin periaatteessa sallittua kaikille.

Eikö kukaan muu pidä tätä asiaa edes hieman kyseenalaisena? Vertailkaa vaikka adoptioon. Siihen on asetettu myös selkeä ikäraja, mutta jostain syystä biologiselle vanhemmuudelle ei tällaista ole.

Mielipiteitä?
 
onko
[QUOTE="viikuna";22437746]Tiesithän ap että naiset on "suunniteltu" siten että helpoiten lapsia saa 18-22-vuotiaana. Eikö siitä voisi jo päätellä, kuinka vanhana ne lapset pitäisi tehdä? Mitä vanhenpi, sitä vaikeampi saada lapsia. Luonto järjestänyt tämän...[/QUOTE]

Eikö se ole 20-25v? En halua väitellä tästä mutta luulin näin olevan :)
Vai puhutaanko nyt hedelmällisimmästä iästä ja fyysisesti parhaasta synnytysiästä erikseen?
 
haloo
[QUOTE="vieras";22436872]Muuten hyvä, mutta iällä ja henkisellä kypsyydellä ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään! Vilkasepa näitä lehtijuttuja, jossa lapset on jätetty kotiin ja mutsi painellu baariin. Ei ne ole mitään teiniäitejä.

Tää on kyllä niin naivi ehdotus kun vaan voi..[/QUOTE]

Peesi. Ja miten AP luulee että käytännössä toimisi tuo että kieltäisi nuorilta seksin? Että he kilttinä tottelevat?

Ja aloitusviestissä AP vertasi alkoholin ikärajaan tätä... Se ikäraja on siksi kun lapset eivät kestä alkoholia niin hyvin kuin aikuiset, fyysisesti. Jos noita verrataan, niin pitää muistaa että LAPSEN SAAMISELLE ON JO IKÄRAJA. Se raja on se kun on fyysiset mahdollisuudet tulla raskaaksi, ja henkiset valmiudet harrastaa seksiä.
 
Minulta kyllä menee ihan ohi nämä vertaukset muihin ikärajoihin. Aikuinen ei saa harrastaa seksiä alaikäisen kanssa, mutta alaikäiset saa kyllä harrastaa seksiä. Ja se alaikäinenkin saa synnyttää ja pitää lapsensa. Aikuinen ei saa ostaa/myydä/tarjota päihteitä (tai muitakaan K-18 tuotteita) alaikäiselle, mutta alaikäinen ei saa niistä mitään sanktiota vaikka aineita nauttiikin. Alaikäistä ei rangaista mitenkään erityisesti vaikka hän tekeekin asioita, jotka on "kielletty" alle 18-vuotiailta. Nämä rajoitukset on tehty lasten ja nuorten suojelemiseksi.

Nyt siis, miltä ja ketä suojelisi tämä kielto? Sitä nuorta naista suojellaan lapsilta? Koska lapsien saaminen on niin kamala kohtalo? Vai sitä syntymätöntä lastako suojellaan kamalalta nuorelta äidiltä, niin että abortoinnin katsotaan olevan parempi vaihtoehto? En todellakaan löydä kovin selvää yhteyttä näiden rajoitusten välillä.

Ja mistä tämä koko ajatus tosiaan edes kumpusi? Missä on ne todisteet niiden nuorten äitien huonommuudesta? Vai riittääkö siihen tällaisen ylemmän yksilön mutu?

Sen lisäksi että ikä ei tarkoita kypsyyttä, ei myöskään kypsyys ennen lasta kerro kaikkea. Joskus se pahin baareissa huiteleva tuuliviiri saakin elämänsä kuntoon kun joutuu ottamaan vastuuta lapsesta. Usein lapset ovat "pelastaneet" monen aikuisen elämän. Joskus taas käy niin ikävästi, että lasta ikänsä halunnut huomaakin, ettei se lapsiarki ollutkaan niin ihanaa. Saattaa seurata ahdistusta, masennusta.

On myös huomattavaa se, että ihmiset eivät ole mitenkään yhtäkkiä muuttuneet epäkypsemmiksi, vaan juuri tällainen asenne, että nuorista ei ole mihinkään, saattaa alkaa toteuttaa itseään. Jos nuorilta ei odoteta mitään eikä heille anneta mahdollisuutta olla vastuullisia ihmisiä, niin miksi he tekisivät mitään muuta kuin perseilisivät pitkin maailmaa? (Eivät tietenkään kaikki, kun nuorisokaan ei edelleen ole mikään yksi homogeeninen massa.) Ja kohta se tarpeeksi kypsä onkin sitten siellä 60-vuotiaan paikkeilla.

Yleensäkään ottaen en ole huomannut, että sillä olisi suurta merkitystä kuka ne lapset tekee ja milloin. Minkä ongelman tällainen sääntö nyt ratkaisisi? Mitä ongelmia ratkaisisi minkäänlainen syntyvyyden säännöstely Suomessa? Valistus, koulutus, tasa-arvo ovat mielestäni parempia ratkaisuja. Ja suurin osa ihmisistä yllättäen kypsyy siinä kun saa ne lapset. Kyllä se elämänkoulu on ollut erilainen sillä 23-vuotiaalla, jolla on kolmikymppisenä pikku koululainen, kuin sillä 30-vuotiaalla ikisinkkukaverilla.

Kyllä minäkin voisin heitellä ilmaan kaikennäköisiä pikkuajatuksia siitä, minkälaisten ihmisten tulisi saada tehdä mitäkin ja mitä asioita voitaisiin kokonaan kieltää. Mutta sellaiset ajatukset eivät vaan ole millään tapaa hedelmällisiä. Koko nykyaikaisen sivistysvaltion perusteena kun on ihmisten oikeudet ja vapaudet, ei kiellot ja pakot. Lähtökohtaisesti kaiken pitäisi olla vapaata ja siitä lähdetään kieltämään vain välttämättömimmät asiat yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi, kuten esim. murhat.

Ap:kin voisi mieluummin vaikka pohtia mitä tekee sitten kun voittaa lotossa, paljon mukavampaa ajateltavaa ja todennäköisesti myös maanläheisempää.
 
"vieras"
Mä oon kyllä ehdottomasti sitä mieltä että yhteiskunnan kannalta kaikkien nimenomaan pitäisi saada lapset silloin 20-25vuotiaana, koska sen jälkeen voi opiskella ja äideistäkin saadaan sitten kunnon työntekijöitä kun lapset on vähän isompia, mutta opiskellut asiat on tuoreessa muistissa kun on opiskeltu vasta lasten saannin jälkeen. Kun lapset on vähän isompia niin ei ole sairastelukierteitä yms. työalämää rasittavina asioina. Ja nuoret on päteviä noihin kaikenmaailman hanttihommiin, mihin yli kolmekymppisiä ei sitten enää huvita mennä.
Eli ensin peruskoulut, sit muutama vuosi yleissivistävää koulutusta ja sieltä tavallisiin hanttihommiin. Sitten siinä tehdään ne lapset joita hoidetaan se muutama vuosi kotona ja sitten opiskellaan ammatti (kun jo oikeasti tiedetään miksikä halutaan isona tulla) ja siitä työelämään.
 
kolmekymppinen täti
Minä sain suunnitellusti esikoiseni 19-vuotiaana, jolloin minulla oli jo ammatti. Mieheni oli silloin 24v. Olen edelleen naimisissa saman miehen kanssa ja meillä on useampia lapsia sekä hyvin onnellinen ja sopuisa koti. Emme tappele, petä, uhkaile toisiamme tai lapsiamme, emmekä tupakoi tai juo viinaa, jos ei satunnaista saunakaljaa lasketa. Olemme lähes aina kotona, ja tykkäämme touhuta nimenomaan perheenä. Lapsemme ovat sosiaalisia ja menestyvät hyvin koulussa ja kaverisuhteissaan. Käymme laskemassa mäkeä, pienempien kanssa avoimessa päiväkodissa nyt hoitovapaalla ollessani jne. Lapsemme ovat yötä isovanhemmillaan ehkä 1krt vuodessa, jos silloinkaan. Yksi lapsistamme on erityislapsi ja hyvin haastava monissa arjen tilanteissa, mutta en koe silti olevani loppu ja menettäväni jotakin! Toki olen usein väsynyt, mutta en "huonolla tavalla" :D MIKSI emme olisi saaneet saada esikoistamme juuri silloin, kun hänet halusimme?
Itse olen huomannut, että moni 35-vuotiaana esikoisensa saanut ystäväni on aivan puhki yövalvomisesta ja mielestäni ihan normaalista arjesta, ja he kokevat menettävänsä kokoajan jotakin kotona ollessaan. Toki on suurempi hyppäys saada lapsi silloin, kun on tottunut vuosikausia tulemaan ja menemään, miten haluaa. Tässä en nyt halua yleistää, mutta näin OMISSA tutuissani!
 

Yhteistyössä