Lasten nukkumaan menosta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vielä alkukeväällä painittiin saman ongelman kanssa. Äitiltä meni hermot totaalisesti joka ilta. Ensimmäinen askel helppoihin iltoihin oli kun äiskä jossain vaiheessa tajusi kasata itsensä ja lakkasi hermostumasta. Nukuttajan rauhallisuus vaikuttaa paljon ja on kivempi käydä nukkumaan hyvällä mielellä. Riehumisen alkaessa kävin vaan aina tyynesti nostamassa lapsen takisin sänkyyn, poistamassa lelut tai painamassa pään tyynyyn. Tyystin huomiotta ei voinut jättää kun villitsevät toisiaan. Vastakaiun vähäisyys laannutti kumminkin pahinta intoa.

Huoneessa ei istuta vaan ovi on auki ja kuulen mellastuksen olkkariin. Näin mun ei tartte piitata pienistä kuiskutuksista tai peiton kahinoista, mitkä sallittakoon. Totaaliäänettömyyttä kun on turha vaatia, kunhan ei ole häiriöksi. Se kuiskuttelukin voi olla tyynnyttävää.

Iltasatu on meidän kiristin :P Jos iltatoimilla temppuillaan tai puuhat kestää liian kauan niin ei vanhemmat enää jaksa lukea. Edellisen illan huono käytös voi myös vaikuttaa siihen ettei äiskää huvita nyt sitten lukea.

Vajaa pari viikkoa meni ja yhtäkkiä sai huomata että hei, naperot on vartissa unessa!! Nyt ipanat siis 4,5 ja 3v, joista vanhemman kanssa nukkumaanmeno ollut aina työlästä. Ehdoton avainsana oli vanhemien stressaamattomuus, muita suuria muutoksia ei siis tarvinnut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja keez:
Riehumisen alkaessa kävin vaan aina tyynesti nostamassa lapsen takisin sänkyyn, poistamassa lelut tai painamassa pään tyynyyn. Tyystin huomiotta ei voinut jättää kun villitsevät toisiaan. Vastakaiun vähäisyys laannutti kumminkin pahinta intoa.

Meillä ei tämä toimi. Lapset ryntäävät sänkyyn/pään tyynylle heti kun kuulevat että olen tulossa. Ja homma jatkuu kun menen taas pois. Jos taas istun huoneessa, esikoisella (pian 5v) on niin paljon asiaa ja läsnäoloni selvästi häiritsee hänen nukahtamistaan. En pysty olemaan reagoimatta, jos toinen jankuttaa samasta asiasta 50 kertaa putkeen. Toivottavasti/näköjään tämä keino toimii sitten muilla.
 
Itse en koe tuota hyväksi, että toinen otetaan esim. meidän sänkyyn tai sohvalle nukahtamaan. Eikä me läheskään aina olla kumpikin iltaisin kotona (töiden yms. takia), joten siksikään ei onnistu. En voi tuota 3-vuotiasta jättää yksin, että tulisi myöhemmin nukkumaan.

Meidän koti on 3h+k, joten ei ole mahdollista antaa lapsille omaa huonetta. Olemme hakeneet isompaa asuntoa, mutta emme ole tulleet valituiksi :(

Olen huomannut, että kun itse on rauhallinen, lapsetkin ovat. Mies kuitenkin huutaa ja raivoaa ja hänen nukkumaanlaittonsa onkin aina ihan järkyttävä show :(

Aloitamme hyvissä ajoin iltapuuhat ja rauhoittumisen.
 
Meillä kohta 3v ja 6v pojat ja nukkuneet aina samassa huoneessa. Samat rutiinit illasta toiseen, niin yleensä sadunjälkeen jäävät hiljaa sänkyihin ja ovat unessa hetimiten. Hoidossa nukkuivat molemmat päiväunet, kotona vain pienempi.
Voisiko rauhallinen musiikki sadun jälkeen auttaa? Jäätkö itse hetkeksi silittelemään?
Meillä isomman kanssa oli kausia, kun vaati silittelemään unille, joskus taas riitti iltasuukot ja peittelyt.
 
Niin ja lapset ovat nukkuneet siitä asti samassa huoneessa, kun pienempi oli... no, alle vuoden. Eli monta vuotta jo. Kyllä, olen siinä vieressä/paikalla. Joskus kokeiltiin musiikkia, voisi kokeilla ehkä uudestaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä