O
Olivia
Vieras
Esikoinen oli 3½ vuotias kun keskimmäinen syntyi. Tuntui että tuo ikäero oli aika hyvä. Esikoinen oli rauhallinen, tottelevainen, ei uhmannut. Tykkäsi vauvasta mutta oli suht. välinpitämätön vauvaa kohtaan kuitenkin. Ei siis mitään mustasukkaisuutta tai pelkoa että tekisi vauvalle tyhmyyksiä ( nostaisi syliin ilman lupaa, suutuspäissään heittäisi tavaroilla tai tukistaisi tms. ) Eli meidän tapauksessa tosi hyvä ikäero 
Nyt esikoinen on 5½ vuotias, keskimmäinen melkein 2½ vuotias ja perheessä 5 viikkoinen vauva.
Ja voin sanoa että nämä iät on kaikista pahimmat
Ainakin itse olen tosi väsynyt kun tätä koetan yksin pyörittää. Toki kahden vanhemman lapsen temperamentitkin on täysin erilaiset.
Nyt meillä on siis 5½ vuotias uhmaaja ( muka niiiiin iso ja joka asiasta väittää vastaan, juputtaa, huomauttaa, kiljuu ja tuntuu että itkeekin pienimmästäkin vastoinkäymisestä ). Sen lisäksi meillä on pian 2½ v uhmaaja ja tämä tapaus se vasta uhmaaja onkin Huutaa kurkku suorana jos ei saa tahtoaan läpi. Viskoo tavaroita, raivoaa, makaa vatsallaan lattialla jos ei hommat mene niin kuin hän tahtoo.
On siis ennen vauvan tuloakin ollut tälläinen temperamenttinen tapaus.
Mutta nyt kun yöt valvoo vauvan kanssa ja päivät tappelee kahden uhmaajan kanssa niin illalla tuntuu että korvat on väsyny Ei jaksaisi enää kuunnella yhtäkään tappelua eikä väitellä yhdestäkään asiasta.
Mutta kun tosiaan olin mielessäni kuvitellut että ei niillä ikäeroilla oikeasti ole niin merkitystä niin kyllä nyt huomaa että kahden uhmaiässä olevan kanssa vauvan hoitaminen on huomattavasti rankempaa kuin yhden sen ikäisen joka ei uhmaa ihan joka asiasta.
Nyt esikoinen on 5½ vuotias, keskimmäinen melkein 2½ vuotias ja perheessä 5 viikkoinen vauva.
Ja voin sanoa että nämä iät on kaikista pahimmat
Ainakin itse olen tosi väsynyt kun tätä koetan yksin pyörittää. Toki kahden vanhemman lapsen temperamentitkin on täysin erilaiset.Nyt meillä on siis 5½ vuotias uhmaaja ( muka niiiiin iso ja joka asiasta väittää vastaan, juputtaa, huomauttaa, kiljuu ja tuntuu että itkeekin pienimmästäkin vastoinkäymisestä ). Sen lisäksi meillä on pian 2½ v uhmaaja ja tämä tapaus se vasta uhmaaja onkin
Huutaa kurkku suorana jos ei saa tahtoaan läpi. Viskoo tavaroita, raivoaa, makaa vatsallaan lattialla jos ei hommat mene niin kuin hän tahtoo.On siis ennen vauvan tuloakin ollut tälläinen temperamenttinen tapaus.
Mutta nyt kun yöt valvoo vauvan kanssa ja päivät tappelee kahden uhmaajan kanssa niin illalla tuntuu että korvat on väsyny
Ei jaksaisi enää kuunnella yhtäkään tappelua eikä väitellä yhdestäkään asiasta.Mutta kun tosiaan olin mielessäni kuvitellut että ei niillä ikäeroilla oikeasti ole niin merkitystä niin kyllä nyt huomaa että kahden uhmaiässä olevan kanssa vauvan hoitaminen on huomattavasti rankempaa kuin yhden sen ikäisen joka ei uhmaa ihan joka asiasta.
