Lasten ikäeroasiaa.

Up

 

Meillä lapsilla ikäeroa päivälleen 3,5v, ja hyvin menee. Isosisko nautti kun sai auttaa vauvan hoidossa, osas jo touhuilla yksinään ja oli "iso tyttö". Meillä vietettiin just nuoremman 1v-päivää, nykyään leikkii mielellään yhdessä, ja kuitenkin kummallakin on omat juttunsa. Meille tää ratkasu oli oikea.

Kolmosesta ei ole vielä ollut puhettakaan, antaa nuoremman olla pieni oman aikansa. Varmaan ikäero päätyy suunnilleen samoihin lukemiin.

 

[QUOTE="vieras";23650537]Minä taas ajattelen että antaa pienen olla pienin ja nauttia jakamatonta huomiota parisen vuotta. 2-3v alkaa olla jo kuiva, osaa puhua yms., eikä ikäeroksi silti tule mikään huima.[/QUOTE]

Täysin samaa mieltä tästä. Eli näin meillä toimitaan. Itse olen toisena syntynyt vuoden päästä esikoisesta ja kyllä mutsi on itsekin sanonut että ei ehtinyt meihin keskittyä niin paljon kuin olisi halunnut. Itse olen saanut nauttia esikoisestamme ja hänen kasvamisestaan omaksi persoonakseen ihan rauhassa enkä olisi missään nimessä halunnut pikkusisarta vielä siihen "häiritsemään". Nyt esikoinen on kolme ja toinen on tulossa pian.

Niin ja kun aina sanotaan siitä että sisarukset sitten leikkivät keskenään. Emme me kyllä veljeni kanssa leikkineet pienestä ikäerosta huolimatta. Ihan pienenä ehkä mutta ei sen jälkeen. Enemmän minulla on yhteistä aina ollut 5v nuoremman siskoni kanssa

Mutta jokainen tavallaan

 

meillä on (pienimmillä) ekalla ja tokalla ikäeroa 3vuotta, tokalla ja kolmannella ikäeroa on 1v10kk. itse kyllä olen tyytyväinen näin!! neljäs vanhin on n.7v. vanhempi (ekasta pienimmästä) ja huomaa kyllä eron että hän on kasvanut ilman sisarusta sen taaperoiän.. ei osaa ajatella niin muita eikä jakaa asioita, kuin taas nämä kolme pienempää jotka ovat kasvaneet tavallaan "keskenään" osaavat jakaa ja ajatella muitakin! esimerkiksi! Itse koin tuon alle 2v. vielä paremmaksi ikäeroksi entä kuin 3v. Itse puhun kyllä pienen ikäeron puolesta!

 

Meillä tulee lapsille ikäeroksi 1v 2 kk eli toka raskaus on ihan alkutekijöissä vielä. Toinen lapsi ei ollut suunnitelmissa vielä pariin vuoteen ja kun juteltiin miehen kanssa toisenkin testin ollessa plussaa, tultiin siihen tulokseen että näin on sittenkin paras. Emme ole mitään teinejä enää (mä täytän 37 syksyllä ja mies 45) ja tuskin jaksamme vauvavaihetta enää myöhemmin.

Pahoinvointi ja väsymys on ollut todella raskasta (yllätyin miten raju alku koska esikoisesta ei ollut mitään oireita) mutta pakko on vain ollut jotenkin luovia arjessa ja siinä se meneekin kun 7 -kuinen kyllä järjestää puuhaa. Mies on apuna kun vain on kotosalla ja silloin kun ei ole, niin nukun aina silloin kun tyttökin nukkuu.

 

Meillä on vauva 9kk ja ajattelimme että toinen saa lapsi saa tulla jos on tullakseen, ajattelimme että siinä voi kuitenkin kestää jonkin aikaa että tärppää. Noh, nyt ollaan samantien raskaana eli lapsien ikäeroksi tulee 1,5v.
Totuuden nimissä kauhistuttaa miten sitä selviää kun tämä 9kk on sellainen vilpertti että on kädet täynnä jo nyt. Mutta jos olisimme odottaneet että poika on esim.3v-5v niin en usko että olisin sitten enää toista koittanut kun olisi jo se vauva-aika ollut takana ja paluu työelämään tehty ym. Nyt nämä menee siinä samassa. Kaikki ovat kehuneet vastaavaa ikäeroa omilla lapsillaan.
Mies tosin eilen sanoi että voidaanko me tehdä sitten iltatähti vielä Miehen toiveissa olisi neljä lasta, itselleni kaksi olisi varmaan aika passeli. Mutta mieshän on ollut pääpiruina näiden kahdenkin kohdalla

 

Mitä tässä on kavereiden lapsitouhuja kattellu nii mä en kyllä tekis lapsia pienellä ikäerolla. Siinä ei isompi ehdi olla tarpeeksi kauan pieni kun tulee jo toinen ja arki kahden tai useamman tosi pienen kanssa on rankkaa (toisaalta se on kerralla sitte ohi). Itselläni on 3 lasta noin 3 vuoden ikäeroilla. Mun mielestä on ollu tosi kätevää ja itselle helpottavaa kun edellinen on ollu jo niin iso että on ollu kuiva ja osannu syödä ja pukea itse. Lisäksi oon riittävän pitkään saanu hellitellä kutakin lasta sinä perheen vauvana. Huono puoli tässä on että se vaipparallivaihe kestää useita vuosia - aina kun on saanu yhden vaipoista nii ralli alkaa jonkun kuukauden päästä uudelleen Ikäerosta huolimatta meillä nää kaks isompaa, jotka on nyt 4v ja7v, ovat hyvät kaverukset ja leikkivät tosi paljon keskenään. Pelkäsin että ikäero olis yhteisleikeille liian suuri, mutta ei ainakaan meillä.

Mun mielestä kummassaki vaihtoehdossa on ne hyvät ja huonot puolensa ja ehkä teiän kannattaa miettiä mitä on ne asiat joita te arvostatte ja haluatte. Teillä on vauva vielä niin pieni että se ehtii vielä alkaa valvottamaan, sairastelemaan jne. Kannattaa tosissaan miettiä riittääkö teillä rahkeet kahden pienen hoitamiseen jos kaikki ei meekään käsikirjoituksen mukaan.Meillä tälle kuopukselle tuli korvakierre joka johti putkitukseen jo 7kk iässä ja kyllä voin sanoa että jos tässä nyt jo toinen ois tulossa nii huh huh. Tää kuopus valvottaa vieläki rankasti vaikka kohta 1v. Ap:lla taitaa olla hyvin nukkuva, helppo vauva kun jo haaveilee toisesta?? siis ei pahalla mutta oon huomannu että ne ketkä saa hyvin nukkuvan vauvan, innostuu usein tekeen sen toisen tosi äkkiä, joilla on koliikki- tai muutoin vaativampi tapaus, ne ei ees aattelekaan toista lasta jos edellinen on vasta 2kk

 

meillä kaksoset 2v 6kk ja "vauva" 1v 1kk. Raskasta on ollut mutta antoisaa. Ja koko ajan helpottaa kun kaikki kasvavat samassa "tahdissa" ulos uhmasta ja vauva-ajasta. Pienin myös oppii omatoimiseksi isompia seuraamalla. Esim nuorin meillä syö ja juo itte, käy potalla, ja parhaansa mukaan avustaa pukemistouhuissa(nostaa jalkaa ja kättä jne. Kengät osaa pukea jalkaan ja lakin.)


Todella raskasta on välillä ollut kolmen pienen kanssa enkä enää tämän tietäen välttämättä lähtisi uudestaan kokeilemaan mutta poiskaan en antaisi <3

 

Meidän lapsilla 10 vuotta ikäeroa ja hyvä on ollu.
Pikkulapsi ajan saa elää kahteen kertaan TÄYTENÄ.
Useasti kuulee sanottavan, etä pienellä ikäerolla ei muista kakkosen vauva-ajasta mitään väsymyksen ja kiireen takia. Ei voi huilata vaikkapa päivällä kun esikon kanssa on kumminkinm oltava skarppina vaikka vauva nukkuisikin.

Nyt meillä esikko koulussa, saan hengata vauvan kanssa kaksisteen kotona muunmuassa

 

[QUOTE="vieras";23654122] Ei voi huilata vaikkapa päivällä kun esikon kanssa on kumminkinm oltava skarppina vaikka vauva nukkuisikin.

[/QUOTE]

Kun on tarpeeksi pieni ikäero niin vanhemmat/vanhempi lapsikin nukkuu vielä p unet... Itse olen päässyt ja pääsen päiväunille halutessani...

 

Meillä on kolme tyttöä, esikoisen ja kuopuksen ikäero 2v. Hyvin kaikki meni, ei ollut mitenkään järjettömän raskasta. Muistot tosin ovat pitkälti videokuvan varassa. Katseltiin pätkiä, joissa kuopus on ihan vauva. Isosiskoista siltä ajalta ei juuri mitään muistikuvaa, surullista.

Jospa se kuitenkin olikin raskasta, ja aika on vain kullannut muistot, mene ja tiedä. Ihanaa kuitenkin on se, miten hyviä kavereita ovat keskenään!

 

Joskus luin jonkun psykologin suosituksen, jonka mukaan nuorimman olisi kehityksen kannalta hyvä olla nuorin vähintään kaksi vuotta. Yli 2-vuotias pystyy paremmin käsittelemään sisaruksen syntymää ja sitä, että joku "vie äidin". Meillä kyllä ihan luontokin on hoitanut tuon ikäeron, koska imetys on pitänyt kuukautiset poissa yli vuoden.

 

Meillä tulee olemaan "iso" ikäero, ehkä n. 4-5v. Tämä ihan sillä että esikoisen raskausaika ja synnytys oli vaikeahkoja, joten en ihan heti halua uutta putkeen. Ja joo, tiedän että raskaudet voi olla hyvinkin erilaisia, mutta en ota riskejä. Sitten ihan raha-asia. Esimerkiksi päivähoitomaksut, kahdesta menee aika isot maksut, niin eipä tarvitse niitä maksaa yhtäaikaa kovin pitkään, jos ollenkaan. Lisäksi säästetään vanhempainvapaata ja hoitovapaata varten, pakko olla töissä välillä. Meillä menee myös asunto vaihtoon, tähän nykyiseen ei tulla mahtumaan kahden lapsen kanssa, joten sekin asia täytyy hoitaa kuntoon ennen toisen lapsen tuloa. Lisäksi haluan nauttia myös toisen lapsen vauva-ajasta samoin kuin esikoisenkin. Ja sekin tietty plussaa että esikoinen olisi ohittanut uhmaiän ja olisi jo omatoimisempi kakkosen tultua.

Mutta tämä vaan oma ajatus Mulla ja mun veljellä on 8v ikäeroa ja ollaan päivittäin tekemisissä, on mulle tosi läheinen. Että ei se suurikaan ikäero katso sitä kuinka läheisiä sisaruksista tulee toisilleen.

 

juu kallista on laittaa kaikki kolme hoitoon meillä kun palasin töihin ja kolme alle 3 vuotiasta...

Sitä ei tullut silloin ajatelleeksi...