Lastani kiusattiin sukujuhlissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja auttakaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

auttakaa

Vieras
Oltiin jokuaika sitten sukujuhlissa jossa oli myös paljon lapsia. Lapset leikki keskenään paljon ulkona. Arvasin heti pojastani, että nyt on tapahtunut jotain ikävää, mutta poikani sanoi ettei mitään pahaa ole tapahtunu. Poikani on siis 6-vuotias ja änkyttää välillä aika pahastikin.

Eilen illalla sitten poikani purskahti itkuun ja kertoi mitä juhlissa oli tapahtunu. Kaksi serkkuaan oli käskeny sanoa joitain tiettyjä sanoja ja pojalla ne oli tietenkin menny änkyttämiseksi ja ne serkut oli nauraneet sitten pojalle.

Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Toisen serkun vanhempiin on niin tulehtuneet välit että hyvä kun pystyttiin samoissa juhlissa olemaan niin tuntuu niin mahdottomalta soittaa ja mennä huomauttelemaan hänen lapsestaan. Ja varmasti menee välit sen toisenkin serkun vanhempiin. Tuskin poikani näkee näitä ko. serkuksia pitkään pitkään aikaan. Asuvat toisella puolella suomea.

Niin mitä tekisitte minun tilanteessa ja miten rohkaisen ja kannustan tätä poikaani ettei surisi enää tuota tapausta? Ja miten neuvon poikaani tekemään kun seuraavan kerran joku kiusaa?
 
Inhottavia poikia!

Kyselisin ainakin miltä pojasta tuntuu, ja kertoisin hänelle että nuo pojat olivat tosi ilkeitä ja sinuakin suututtaa (ja kaikkia palstamammojakin suututtaa) tuollainen käytös. Ja että se ei ollut oikein.

Sitten kai neuvoisin assertiivisuutta, että seuraavan kerran sanoo kiusaajilleen että he tekevät väärin ja lähtee pois tilanteesta. Harjoittelisin tilannetta pojan kanssa, sitä miten hän voisi reagoida. Leikkisin roolileikkiä. Myös toisinpäin.

Hankala tilanne, tosi inhottavaa! :(
 
mulle tuli heti tosi paha mieli poikas puolesta =( En osaa sen enempää neuvoa... mut ainakin sanoisin pojalle että kaikilla on jotain puutteita, mutta hyvään käytökseen kuuluu ettei pahoita toisen mieltä huomauttamalla niistä... ja että hänessä ei ole sen suurempaa vikaa kuin muissakaan, jotkut viat ei näy ulospäin... emmä osaa auttaa... mut tarpeeksi jos suuttuisin, niin ottaisin yhteyttä niihin vanhempiin, ja pyytäisin että puhuisivat lapsilleen miten sosiaalisissa tilanteissa kuuluis käyttäytyä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja auttakaa:
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Toisen serkun vanhempiin on niin tulehtuneet välit että hyvä kun pystyttiin samoissa juhlissa olemaan niin tuntuu niin mahdottomalta soittaa ja mennä huomauttelemaan hänen lapsestaan. Ja varmasti menee välit sen toisenkin serkun vanhempiin. Tuskin poikani näkee näitä ko. serkuksia pitkään pitkään aikaan. Asuvat toisella puolella suomea.

No jos on noin huonot välit, niin lapset tietävät sen. Ehkäpä nämä serkukset haukkuvat kotona teitä tms ja lapset tietysti osaavat ottaa siitä oman mallinsa. Eli joo..en olisi missään tekemisissä.

Ja pojanhan ei tartte toistella ku apina sitä, mitä muut sanovat. Eli voi lähteä pois seurasta.
 
Vaikka kiusaaminen ei ole hyväksyttävää, on erittäin tärkeää saada lapsellesi sellainen itsetunto, että sietää kiusaamisen. Sitä tulee ikävä kyllä tapahtumaan tulevaisuudessakin.
Tyhmiä kiusaajia riittää aina näille, joilla on joku poikkeama tai erilaisuus. Se vain on elämän kova laki. Muuten taas tuntuu, että nämä sukulaisjutut on jo ennakkoon päätetty ja sukuviha pysyy ja säilyy. Syyt taas voivat olla vaikka kuinka lapsellisia, Taisivat johaa jossain Turkissa 40 kuolemaan.
 
Jos kerta harvoin näette niitä sukulaisia, niin antasin sen puolen olla, enkä sotkis niitä välejä tällä jutulla enää enempää.
Pojan kanssa juttelisin asiasta sen verran mitä poika tahtoo. Opettaisin hänellel oikean ja väärän, että ne toiset pojat teki väärin jne. Aika samoilla linjoilla tän ira-nimimerkin kans.
 
Seuraavalla kerralla pitäisin paremmin silmällä mitä lapset puuhaa ja puutuisin heti jos aihetta on.
Miettisin myös osallistumista juhliin jos välit on niin huonot että ei tuu toimeen. Vanhempin kireet välit voivat "innoittaa" lapsia kiusaamiseen kun tietävät että tuskin omat puuttu siihen kiusaamiseen.
 
Neuvo poikaasi lähtemään pois tilanteista, jotka tuntuvat ikäviltä. Hän voi myös sanoa kiusaajille, että tuo tuntuu pahalta, eikä hän halua kuunnella sellaista. On myös tärkeää, että hän puhuu kiusaamisesta aikuiselle.

On hyvä idea harjoitella yhdessä lapsen kanssa kiusaamistilanteita ja miettiä yhdessä miten niissä on järkevintä toimia. "Kyllä minä änkytän, mutta en ole niin tyhmä, että kiusaisin ketään tai nauraisin toisille." - voisi olla yksi hyvä vastaus.

Hänen ei tarvitse hävetä änkyttämistään. Siinä ei ole mitään pahaa. Usein on parasta vastata suoraan että," joo minulla on silmälasit, kyllä minä änkytän, joo-o, olen pulleampi kuin sinä .... Entä sitten?" Kun ei itse häpeile omia erikoispiirteitään, vie toisilta aseen kiusata.

:hug: pojallesi
 
Kiitos teille neuvoista! Tuntuu että tarvitsen niitä ihan rautalangasta väännettynä. Kyllähän se syksy ja koulun alkaminen minua jo pelottaa, että tätäkö se pojan elämä tulee olemaan. Kiusaamista ja varullaanoloa. Saakohan nauttia koulusta yhtään? :(
No, jospa ihme tapahtuisi ja saisi edes yhden uskollisen kaverin. :)
 
Kunhan saa yhtään kavereita ni kyllä se siitä :) Inhottava tapaus, mutta tollasta on ollut maailman sivu. Sinä et voi joka hetki lasta vahtia, eikä toisten lasten vanhemmat ole aina omieen tyhmyyksiä vahtimassa.

Roolileikki on ihan hyvä, JOS tällasia tilanteita tulee vielä enemmän vastaan. Tällä hetkellä yrittäisin unohtaa tapauksen, toki neuvot vaikka miten poistua tilanteesta tai vastata tollasiin. Mutta ei kannata korostaa tätä tapausta, ettei lapsi itse ala vastaavissa tilanteissa taas heti miettimään et "nyt mua taas kohta kiusataan". Parempi, jos uskaltaa olla ja osallistua.
 
Oletkin saanut hyviä neuvoja siitä, miten pojan kanssa voi purkaa tilannetta. Neuvoisin kuitenkin keskustelun jälkeen jättämään asian puimisen siihen, älä ainakaan itse ota aihetta enää sitten esille. Varmasti samanlaisia tlanteita tulee eteen vielä paljon, eikä aina voi jäädä jokaista vatvomaan. Äläkä pojan kuullen kauhistele tilannetta tai hauku sukulaisia.

Mielestäni ei myöskään ole mitään syytä lasten nahistelujen takia jättää mitään sukujuhlia väliin. Muuten lapsi oppii vaan väärällä tavalla välttelemään sosiaalisia tilanteita ja pian ajattelee, että juuri hänen takiaan ei koko perhe enää voi osallistua mihinkään. Niinhän se ei voi mennä. Sukujuhlissa ja muissa tilanteissa voit hieman tarkemmin seurailla lasten touhuja ja puuttua, mikäli tarvetta on. Pojan on hyvä oppia tosiaan erilaisia ratkaisumalleja riitatilanteisiin. Mihinkään tyhmyyksiin ei tarvitse lähteä mukaan ja aina voi poistua paikalta jos siltä tuntuu.
 

Similar threads

Yhteistyössä