lapsisurmat on siis vähentyneet..

[keppälerttu]

Keskisuomalainen: Lapsisurmat v



KSML sai yllättävää tietoa lapsisurmista Suomessa
Antti Hämäläinen
Julkaistu: 30.6.2012 22:42

Viimeisen vuoden aikana tapahtuneet perhesurmat ovat antaneet sellaisen käsityksen, että ne ovat lisääntyneet Suomessa räjähdysmäisesti.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Pelkästään kuukauden sisällä on uutisoitu kolmesta perhesurmasta tai -surmayrityksestä.

Tämä on saanut monet ajattelemaan, että Suomesta on tullut hyvin vaarallinen paikka lapsille.

Keskisuomalaisen mukaan lapsia kuitenkin surmataan Suomessa huomattavasti vähemmän kuin vuosikymmeniä sitten.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauermaa vakuuttaakin, ettei Suomesta ole tullut entistä vaarallisempi paikka lapsille.

- 1950-luvulla 100 000 asukasta kohden laskettuna lapsia surmattiin täällä 18 kertaa enemmän kuin 2000-luvulla, ja 1990-luvulla kaksi kertaa enemmän kuin 2000-luvulla. Olemme edenneet jatkuvasti parempaan suuntaan - ja rajusti, Lauermaa kertoo Keskisuomalaisessa.

Hänen mukaansa dramaattisen muutoksen on aiheuttanut muun muassa psykiatrisen hoidon vahva tehostuminen.

Lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtaudutaan nykyään tarkemmin kuin vuosikymmeniä sitten.

Myös lastensuojelun toimenpiteet ovat tulleet vankemmiksi.

- Todellisuudessa suhtautuminen lapseen itseisarvoisena olentona on yleisempää kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin lapsia sai piestä ja nujertaa ilman, että se olisi ollut edes rikos.




mitäs mieltä tästä uutisesta?

mä olenkin jo aiemmin sitä sanonut et nykypäivän uutisoinnilla on varmasti iso merkitys siihen et meistä tuntuu et näitä tapahtuu enemmän kuin ennen..

 

[hämmentävää]

no juuu... mutta mitä mahtaa tarkoittaa psykiatrisen hoidon vahva tehostuminen - eikös ihmisillä ole tuosta asiasta hiukan eri näkemys, kun hoitoon ei päästetä? Tai sossuilla, jotka kiroavat sitä että ei ole rahaa tehdä lasten hyväksi mitään silloinkaan kun se olisi ihan välttämätöntä.

kiitos uutisesta, teki hyvää.

 

["pöö"]

Hoidon resurssit ovat kasvaneet koko ajan, ja hoito on tehostunut. Monet valittavat sen takia, että kokevat tarvitsevansa puheapua (lääkkeellistä apua on saatavilla riittämiin, ja _oikeasti_ pöpit tapaukset yleensä saavat hoitoa), sitä saamatta. Ei kannata rinnastaa puheterapiaa kaikkeen mielenterveystyöhön. Puhua pitää, jos on ongelmia. Kannattaa aloitaa läheisistä.

Kiitokset tosiaan asiallisesta uutisesta, toivottavasti muutkin lukisivat.

 

[hämmentävää]

tällä palstalla on tullut vaikutelma, että hädissään oleva ihminen pyrkii psykiatrille, ja yksityisellekin on kuukausien jonot. ja tuntemissani itsemurhatapauksissa toinen oli käännytetty puhetaitoisena pois psykiatrian poliklinikalta ilman mitään apua vaikka oli sanonut pelkäävänsä ettei jaksa kauaa elää, ja toinen ei jaksanut odottaa vastaanotolle pääsyä. kolmannella oli pillerit, vaan eipä riittäneet kun elämä potki nuorta sielua, ja oli viikkokausia käytännössä puhumaton.

avohoidon tilasta on paasattu siitä asti kun sairaalapaikkoja alettiin lahdata, enkä ole koskaan kuullut sitä kenenkään kehuvan missään.

siinä ei taida mitään epäselvyyttä olla, että korvienvälipillereitä saa terveyskeskuksesta vaikka samantien. ja niinhän sen kai pitää ollakin, kun ajattelee miten iso osa kansaa niitä syö. varmasti ilman niitä oltaisiin kaaoksessa.

onko minulta siis jäänyt jotain oleellista ymmärtämättä? mitä tämä tehokkuus sitten on - sitäkö, että uudempien psyykenlääkkeiden ansiosta moni pöpi pärjää ainakin jotenkuten kotona, mutta lähimmäiset uupuvat ja ajetaan loppuun?

 

["vieras"]

Miksei missään ole juttua 80-90-luvun perhesurmista? Kotipaikkakunnallakin jo niitä tapahtui 4. Silloin niistä ei kohuttu niin paljon.

 

["pöö"]

Olen kanssasi samaa mieltä, että mielenterveydenhuollon resurssit ovat riittämättömät hyvinvointimme kannalta. Olet oikeassa- se tehokkuus, mitä järjestelmämme havittelee, perustuu nimenomaan siihen, että ihmiset saadaan kestämään seuraavaan päivään lääkkeiden avulla. Sairaudenhuoltojärjestelmämme tarkoitus ei ole hoitaa meitä, vaan pidentää potilasaikoja.

Olen sivustaseuranneena kuitenkin huomannut että masennuspotilaat pääsevät harvemmin hoidon piiriin verrattuna "muihin". Esimerkiksi bipolaarisesta kärsineet tuttavani ovat saaneet tilaansa vastaavaa hoitoa suhteellisen nopeasti. Masennus harvoin aikanaan johti perhesurmiin, toisin kuin "vakavammat" mielenterveyden häiriöt, kuten hoitamaton skitsofrenia. Nykyisin terveydenhuollon piirissä toimitaan suht. napakasti, jos potilas valittaa kärsivänsä esimerkiksi hämärtyneistä tajunnan tiloista. Uskon, että se näkyy uutisen tilastoissa.

Masennusta ja ahdistuneisuutta en vielä laskisi pöpiksi, vaikka ko. ilmaisua omana masennuskautena paljon viljelinkin- mustaa huumoria.

Olen samaa mieltä kanssasi myös siitä, että on väärin ettei ihmisiä hoideta tarpeen mukaan.

Ikävä kyllä Käteis-Suomessa vain tehokkuudella on merkitystä.

 

[Arvasin]

Että tästä on jo avattu ketju ja tulin uteliaana katsomaan, mitä nyt sanotaan... Minusta uutinen ei ollut yllättävä, onhan ennenkin tiedetty, että väkivalta on muutenkin vähentynyt, mut median tapa retostella asioita ruokkii toisenlaista mielikuvaa.
Toki tehtävää yhä riittää, mutta koskaan tuskin nollatilanteeseen päästään. Ja tuo hoitoon pääsemisen vaikeus... Varmasti niitäkin on, jotka ovat jääneet ilman tarvitsemansa hoitoa, vaikka olisivat sitä hakeneet, tai ovat avohoidossa, vaikka sinne eivät kuulu. Kuitenkin uskon, että niitä apua saaneita on enemmän, siis ainakin niistä jotka ovat sitä hakeneet -itsekin tiedän aika moniakin. Enemmän luulen, että se kynnys hakea apua on liian kova, edelleenkin näihin asioihin liittyvä häpeä ja kasvojen menetyksen pelko on liian suuri -moni mielummin päättää olla tätä häpeää näkemättä... Siksi hienoa, että moni julkisuuden henkilö on tullut julkisuuteen masennuksen ym kertojana.

Edelleen siis uskon, että hoito on Suomessa kuitenkin yhtenä parhaimmista maailman maista kaikkien saavutettavissa.

 

[olisiko näin?]

Tavallaan ihan loogista. Vaikka nykyään on pitkät jonot hoitoon ei sitä ollut ennen saatavilla senkään vertaa. Moni "yksinäisen lapsen" (avioliiton ulkopuolisen) saanut nainen saattoi päätyä häpeässään lapsenmurhaan. Lasten (ja vaimon) fyysinen kuritus oli sallittua ja saattoi karata käsistä tuhoisin seurauksin. sodan kokeneet miehet oli henkisesti romuna, arvaamattomia ja vaaraksi paitsi itselleen myös läheisilleen, osa ihan narkkeja (monet silloiset lääkkeet on nykyisin luokiteltu huumeiksi)...
Se oli sillon ennen kun ei ollut nykyisiä sairauksia. ihmiset kuolivat vanhuuteen (aivoattakki tai muu hiljainen kohtaus) tai siihen kun otti rinnasta (sydänkohtaus) tai ihan vaan tukehtuivat ilman näkyvää syytä (astma). Ei ollut nykyistä roskakuokaa vaan teveellistä kotimaista eli perunaa, leipää, puolukoita, lanttua ja puuroa, kalaa ja satunnaisesti vähän lihaa. Keväisin paastottin kun sapuskat oli vähissä ja ne vähätkin nahistuneita tai homeisia.

 

["hmmm"]

Mielenkiintoista on että miesten itsemurhat ovat vähentyneet huimasti 2000-luvulla. sen sijaan perhesurmat lisääntyneet ihan lähimenneisyydessä 2000-luvulla (tietysti vähentyneet verrattuna 50-lukuun)

eli miehet eivät kunnioita toisten ihmisten koskemattomuutta. lellittyjä lapsuudessa kai.

 

[astrolabe]

Uutinen ei yllätä.

Tiedonvälityksen nopeus ja laajuus menevät yli ihmisen käsityskyvyn, siksi tuntuu, että tapauksia olisi paljon tms. Plus että ihmisillä tapana romantisoida menneitä aikoja.

 

[Arvasin]

Huomionarvoista on musta tuo, että on puolet vähemmän kuin 1990-luvulla -tämä on jäänyt tässä ketjussa huomiotta. Eli selityksiä täytyy hakea muusta kuin terveydestä ja asenteista esim au-lapsia kohtaan....

 

[olisiko näin?]

Huomionarvoista on musta tuo, että on puolet vähemmän kuin 1990-luvulla -tämä on jäänyt tässä ketjussa huomiotta. Eli selityksiä täytyy hakea muusta kuin terveydestä ja asenteista esim au-lapsia kohtaan....

Tuo jäi kyllä huomaamatta. Kehno veikkaukseni on 90-luvun lama. Moni firma meni nurin, moni perhe menetti kaiken kun varat katosivat mutta velat kasvoivat... nekin oli synkkiä aikoja, vaikka ei nin synkkiä kuin sotavuodet. Mietipä sitä: asunnon hinta romahti, työpaikka meni alta, mutta sen asunnon velka monikertaistui kun oli valuuttalainana. Oma lapsuuden perheenikin menetti tuolloin kaiken materian. Kun ihmisiltä loppui työ lopui myös yrittäjältä tilaukset, tulot ehtyivät ja velat kasvoivat, kaikki materia meni pankkien pohjattomaan laariin. Ymmärtämättömät ihmiset haukkuivat pienyrittäjät ja syyllistivät heitä... moni perheenisä tappoi tuolloin itsensä ja jätti vaimon lapsineen selviämään yksin velkojen suosta. Sitä en tiedä kunka moni vei tuolloin perheen mukanaan manan maille. Samantapaista kuraa on nytkin tosin paljon pienemmässä mittakaavassa niillä paikkakunnilla missä mm. Nokia pistää pillit pussiin (esim. Salo). Nyt on jo kiire tehdä asialle jotain.

- tämä on nyt ihan vaan valistunut arvaus.

 

[keppälerttu]

mä en muista 90-luvulta kamalastikkaan noita uutisia, joten hämmästyin kyllä tuosta määrästä..itse olen ollut täysikäinen koko 90-luvun, ja alkupuolella tullut äidiksi, niin luulis et muistais jos isoja juttuja olis lehdissä ollut.

tämä sama juttuhan on todettu myös amerikassa, jossa ihmiset on sitä mieltä et turvattomuus ja väkivallan teot on lisääntyneet, vaikka todellisuudessa ne on vähentyneet.

mutta uutisointi ei välttämättä ole paha asia, nyt ainakin tiedetään ongelmista, eikä eletä siinä uskossa et kaikilla on asiat hyvin.

 

[Arvasin]

Siis tuo 1990-luvun tilanne koski nimenomaan lapsimurhia, ei itsareita. Lama varmasti vaikutti ja tuo valuuttalaina-tilanne on tuttu itsellenikin vanhempieni kautta. Mutta uskon vähentymisen kertovan paljon myös siitä, että se taloudellisiin menetyksiin liittyvä häpeä on vähentymässä, ainakin tämän vuotisissa yleisin syy tuntuu olevan kosto, aiemmin ehkä enemmän oma väsyminen.

 

[keppälerttu]

ja voisiko tuohon mielenterveyspalvelu juttuun vaikuttaa myös se, et nykyään haetaan enemmän apua? siis vaikka niihin on panostettu (toki avohoito on lisääntynyt jne ) niin väkimäärä siellä pyytämässä on apua, on kasvanut?
nykyään kun on "oikeus" hakea apua, toisin kuin muutama vuosikymmen sitten..

 

[olisiko näin?]

Siis tuo 1990-luvun tilanne koski nimenomaan lapsimurhia, ei itsareita. Lama varmasti vaikutti ja tuo valuuttalaina-tilanne on tuttu itsellenikin vanhempieni kautta. Mutta uskon vähentymisen kertovan paljon myös siitä, että se taloudellisiin menetyksiin liittyvä häpeä on vähentymässä, ainakin tämän vuotisissa yleisin syy tuntuu olevan kosto, aiemmin ehkä enemmän oma väsyminen.

Noin minäkin näkisin nuo syyt. Tosin itse lisäisin tuon koston lisäksi niin pahan masennuksen että ei kykene näkemään mitään tulevaisuutta (ne äidit jotka tappoivat lapsensa) ja päätyvät tohon terveille käsittämättömään ratkaisuun.
- edelleen nämä on vain veikkauksia