Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:no voit ainakin synnytyksen jälkeen ja vauva.ajaksi heittää hyvästit aivotoiminnalle. Mitään et muista, olet herkillä ja väsyttää koko ajan. Vauva imee nännisi kipeäksi. Menetät viimeisetkin muotosi!
Mihkään ei voi enään lähteä ilman valtavaa kassia, johon pakkaat vaihtovaatteet lapsellesi ja itsellesi. Ruoat, maidot, vaipat, pyllypyyhkeet jne.
Jos lapsesi on huono nukkumaan, et pääse edes saunaan kehden miehesi kanssa.
Kun lapsi oppii liikkumaan, jää valtava määrä legopalikoita tai pikkuautoja kantapäittesi alle. Sattuu....Lapsettomat ystäväsi ei enään ymmärrä sinua ja ajankäyttöäsi. Elämäsi arvot menevät uusiksi. Niin ja joudut vaihtaa auton isompaan ja muutenkin ostaa kaikkea vauvatavaraa. Nyt näin kaksi vuotiaan äitinä, olen käynyt jopa kolme kertaa parturissa..Kun ei raatsi tuhlata itseensä, ajattelee vain lastaan. Vaikka siis järjellä ajateltuna se kampaaja olis tarpeellisempi kuin jotkut tosi kivannäköiset collegehousut. Kuten sanottu, järki menetetty...Olisko tossa nyt alkuun
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Lapsi kiukkua ja kiljuu, heittäytyy pukiessa, ei syö, mutta on hirveä nälkä, sairastelee ja hoitojärjestelyjä on tehtävä, parisuhde kärsii (karrikoitua tekstiä, mutta se kielteinen osa totuudesta silti). Itsepä pyysit...
Alkuperäinen kirjoittaja *:
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Niin joo, vaihto- ja palautusoikeuden puute on kyl kans paras pitää mielessä. Alkuperäinen kirjoittaja kuulkaas:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Lapsi kiukkua ja kiljuu, heittäytyy pukiessa, ei syö, mutta on hirveä nälkä, sairastelee ja hoitojärjestelyjä on tehtävä, parisuhde kärsii (karrikoitua tekstiä, mutta se kielteinen osa totuudesta silti). Itsepä pyysit...
no niin, jes lisää vaan, ehkä tää jossain kohti alkaa tehoomaan!
Alkuperäinen kirjoittaja jatkoa sitten:Alkuperäinen kirjoittaja kuulkaas:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Lapsi kiukkua ja kiljuu, heittäytyy pukiessa, ei syö, mutta on hirveä nälkä, sairastelee ja hoitojärjestelyjä on tehtävä, parisuhde kärsii (karrikoitua tekstiä, mutta se kielteinen osa totuudesta silti). Itsepä pyysit...
no niin, jes lisää vaan, ehkä tää jossain kohti alkaa tehoomaan!
Hoitopaikassa puuttuu aina jotain, sinulla on kiire ja laahaat kiukkuavaa lasta perässäsi ja saat paheksuvia katseita, maanittelet ja tiedät tekeväsi siinäkin karhunpalveluksen, ainainen väsymys. Aamut ovat ihan kamalia, jatkuva sotku, vaikka kuinka rakastat siisteyttä, mitähän vielä... Pahinta sitten tuleva murrosikä, josta et edes kestä kuulla totuuksia ellei ole sinulle tuttua, tympeä ja ilkeä olet aina silloin tällöin ellei raha kasva taskuistasi, juokset etsimässä lastasi kaupungilta sydän kurkussa ja kun palaat hän on kotona ja kiljuu sinulle, ettet luota häneen tippaakaan, suret särkyneitä sydämiä lastesi seurassa ja omasikin särkyy, kun oma rakkaasi suree...
