Lapsille huutaminen epänormaalia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huonohko äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ellieni:
Minä kirjoitin, että on ihanaa kun lapset kyläpaikassakin uskovat napakkaa kieltoa tai viimeistään sitä että mennän luo.

Ruuanlaitto-ongelma on meillä tosiaan ratkaistu osin tuolla portilla, joka ilmestyi meille pakon sanelemana mehunkeittoaikaan. silloin kun ei itsekään ole jatkuvasti keittiössä, vaikka kuuma kattila porisee hellalla ja höyryävä mehu lirisee kattilaan. Portti jäi, sillä huomasin, että pojat pystyy sulkemaan keittiöstä juri kriittisimpien ruuanlaittohetkien ajaksi. Siihen minä ne portin taakse paimennan ja siinä he sitten veikeilevät - tietävät kyllä että turvallisuuden takia heidät siihen hetkeksi vien. Kätevää silloinkin kun pienimmäinen saa päähänsä kiipeillä ruokapöydälle.

Myös minä sorrun joskus huutamaan, en ole pulmunen. Mutta olen myös vahvasti sitä mieltä, että huutaessaan aikuinen on tilassa johon fiksu ja jaksava vanhempi ei joudu. Ongelmat ovat yleensä ennakoitavissa ja ratkaistavissa toisin, kun vaan jaksaa käyttää siihen energiaa ja aivojaan. Meillä puolitoistavuotias osaa jo esim. varoa kuumaa. Oppi sen polttamalla pikkuisen näppejään olohuoneen uunin kyljessä, "vahinko" tapahtui valvotusti niin että mies kokeili uunia ja varmisti ettei kylki ole valtavan kuuma. Lapselle sanottiin että siihen ei saa koskea koska uuni on kuuma, sattuu. Uuni jätettiin kuitenkin vahtimatta, jolloin lapsi haki huomiota ja meni lääppimään kylkeä ja se poltti sen verran että itku tuli, jolloin tietenkin lohdutettiin, mutta samalla kerrottiin ja näytettiin että kuuma on ja koskea ei saa. Nykyään osaa melko hyvin varoa hellaa, kuumaa ruokaa, kiuasta, kuumaa vettä. Ja kuntelee, mitä sanotaan. Ovat oppineet varomaan mm. laatikoita, saranoita, kiipeämistä ja lätäköitä samalla tyylillä - on annettu töpätä kun on varmistettu että töppää turvallisesti.

Vilkkaita ovat meidänkin pojat. Mutta ajattelevia. Sellaisia toivoisin ap:nkin lapsistaan löytävän, mutta en kiistä etteikö lapsissa ole suurta eroa. Mutta ei meidän lapsemme olisi näin "helppoja" jos emme käyttäisi enemmän aivojamme kuin äänijänteitämme.

Tulipahan mieleen, että saako sun lapset olla lapsia? Vaaditko heiltä kokoajan kauniisti käyttäytymistä? Jotenkin sun tekstistä oli sellainen luettavissa, että et siedä yhtään vallattomuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn.:
Tulipahan mieleen, että saako sun lapset olla lapsia? Vaaditko heiltä kokoajan kauniisti käyttäytymistä? Jotenkin sun tekstistä oli sellainen luettavissa, että et siedä yhtään vallattomuutta.

Että mitä? Jos en huuda lapsilleni, niin he eivät saa olla lapsia!? Vai että jos lapsi osaa lopettaa ei-hyväksyttävän käytöksen pelkällä sanomisella, niin hän on alistettu?

Ei, kyllä meiltä löytyy lyijykynägraffitit olohuoneen muurista, ja kahden kokoiset kädenjäljet pusuhuulien kera ikkunoista, on lelut hujan hajan ja pedit myllätty monta kertaa päivässä. Mutta auttaisiko se huutaminen? Oikeasti?

Paperille piirretään, okei - sattui vain pienempi löytämään lyijykynän enkä ehtinyt väliin. Toruin kyllä ja osoitin että tuohon ei piirretä vaan paperille. Näin. Olisin voinut huutaa omaa harmiani; vastamaalattu seinä. Ikkunoiden pesusta on 11 päivää, nenänkuvat löytyy kun satoi lunta. jne.

Ihania veijareita meidän pojat on, aivan kertakaikkisen ihania ja touhukkaita.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ellieni:
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn.:
Tulipahan mieleen, että saako sun lapset olla lapsia? Vaaditko heiltä kokoajan kauniisti käyttäytymistä? Jotenkin sun tekstistä oli sellainen luettavissa, että et siedä yhtään vallattomuutta.

Että mitä? Jos en huuda lapsilleni, niin he eivät saa olla lapsia!? Vai että jos lapsi osaa lopettaa ei-hyväksyttävän käytöksen pelkällä sanomisella, niin hän on alistettu?

Ei, kyllä meiltä löytyy lyijykynägraffitit olohuoneen muurista, ja kahden kokoiset kädenjäljet pusuhuulien kera ikkunoista, on lelut hujan hajan ja pedit myllätty monta kertaa päivässä. Mutta auttaisiko se huutaminen? Oikeasti?

Paperille piirretään, okei - sattui vain pienempi löytämään lyijykynän enkä ehtinyt väliin. Toruin kyllä ja osoitin että tuohon ei piirretä vaan paperille. Näin. Olisin voinut huutaa omaa harmiani; vastamaalattu seinä. Ikkunoiden pesusta on 11 päivää, nenänkuvat löytyy kun satoi lunta. jne.

Ihania veijareita meidän pojat on, aivan kertakaikkisen ihania ja touhukkaita.

En tarkoittanut, että huutamalla lapsia hallitaan. Ei todellakaan. Vaan sitä mietin, että vaaditko aina lasten rauhallista käytöstä. Meillä ainakin kun käy lapsivieraita niin kyllä siinä ääntä lähtee ja sattuu ja tapahtuu. Emmekä kokoaikaa kiellä riehumasta. Tämä ei tarkoita, että lapseni saisivat elää pellossa, mutta kavereiden kanssa energioiden purkaminen on ihan ok.

Tulee vaan mieleen ne näkemäni äidit, jotka "kasvattavat" lapset pienestä pitäen istumaan kauniisti puettuna rattaissa kun äiti shoppailee. Onneksi et vaikuta sellaiselta.
 
[/quote]

En tarkoittanut, että huutamalla lapsia hallitaan. Ei todellakaan. Vaan sitä mietin, että vaaditko aina lasten rauhallista käytöstä. Meillä ainakin kun käy lapsivieraita niin kyllä siinä ääntä lähtee ja sattuu ja tapahtuu. Emmekä kokoaikaa kiellä riehumasta. Tämä ei tarkoita, että lapseni saisivat elää pellossa, mutta kavereiden kanssa energioiden purkaminen on ihan ok.

Tulee vaan mieleen ne näkemäni äidit, jotka "kasvattavat" lapset pienestä pitäen istumaan kauniisti puettuna rattaissa kun äiti shoppailee. Onneksi et vaikuta sellaiselta.
[/quote]

Kavereiden kanssa peuhaaminen on ihan ok mutta: siinä vaiheessa kun lähtee parketista säleet irti ja hyllytavarat tulee alas seinältä niin mitäs sitten? Tai kun heitetään metallinen pikkuauto 200l akvaariota kohti? Tai kun ajellaan potkuautolla sisällä täysiä päin seinää että kyytiläiselle tulee kuhmu ja seinään jälki?

Mites normi kotipäivänä kun pikkuveljiä tönitään, väännetään käsistä, tökitään naamaan (yleensä silmiin), potkitaan, kampataan (just oppineet kävelemään), työnnetään naamasta ja jos ei muuten saada toisia huutamaan niin istutaan päälle. Viedään lelut käsistä ja heitellään niitä seinään. Tiedetään että paperille piirretään mutta piirretään huvin vuoksi välillä seinään, lattiaan, pöytäliinaan....

Minä kyllä huudan välillä esikoiselle (3,5v) joka tekee yllä mainittuja tempauksia ja kohteena 1v. kaksoset. Siinä ei nätti puhe tai jäähypenkit auta, on kokeiltu. Huomiota annetaan kyllä mutta jaloissa on myös ne 2 muuta jotka on otettava huomioon.


 

En tarkoittanut, että huutamalla lapsia hallitaan. Ei todellakaan. Vaan sitä mietin, että vaaditko aina lasten rauhallista käytöstä. Meillä ainakin kun käy lapsivieraita niin kyllä siinä ääntä lähtee ja sattuu ja tapahtuu. Emmekä kokoaikaa kiellä riehumasta. Tämä ei tarkoita, että lapseni saisivat elää pellossa, mutta kavereiden kanssa energioiden purkaminen on ihan ok.

Tulee vaan mieleen ne näkemäni äidit, jotka "kasvattavat" lapset pienestä pitäen istumaan kauniisti puettuna rattaissa kun äiti shoppailee. Onneksi et vaikuta sellaiselta.
[/quote]

Kavereiden kanssa peuhaaminen on ihan ok mutta: siinä vaiheessa kun lähtee parketista säleet irti ja hyllytavarat tulee alas seinältä niin mitäs sitten? Tai kun heitetään metallinen pikkuauto 200l akvaariota kohti? Tai kun ajellaan potkuautolla sisällä täysiä päin seinää että kyytiläiselle tulee kuhmu ja seinään jälki?

Mites normi kotipäivänä kun pikkuveljiä tönitään, väännetään käsistä, tökitään naamaan (yleensä silmiin), potkitaan, kampataan (just oppineet kävelemään), työnnetään naamasta ja jos ei muuten saada toisia huutamaan niin istutaan päälle. Viedään lelut käsistä ja heitellään niitä seinään. Tiedetään että paperille piirretään mutta piirretään huvin vuoksi välillä seinään, lattiaan, pöytäliinaan....

Minä kyllä huudan välillä esikoiselle (3,5v) joka tekee yllä mainittuja tempauksia ja kohteena 1v. kaksoset. Siinä ei nätti puhe tai jäähypenkit auta, on kokeiltu. Huomiota annetaan kyllä mutta jaloissa on myös ne 2 muuta jotka on otettava huomioon.


[/quote]

Tuohan on nyt sanomattakin selvää, että tuollaisissa tapauksissa todellakin kielletään ja komennetaan. Minä tarkoitan riehumisella normaalia juoksemista, pyörimistä, normaalia lasten äänenkäyttöä ja muuta päätöntä menoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kids:
Mites normi kotipäivänä kun pikkuveljiä tönitään, väännetään käsistä, tökitään naamaan (yleensä silmiin), potkitaan, kampataan (just oppineet kävelemään), työnnetään naamasta ja jos ei muuten saada toisia huutamaan niin istutaan päälle. Viedään lelut käsistä ja heitellään niitä seinään.

No kato vekarat vaan portin taakse, kyllä ne keskenään siellä pärjää sen aikaa kun äiti laittaa ruokaa. Ja vaikka pienemmältä mukulalta lähtis silmä päästä, olet kelvoton äiti ja huono ihminen ja epäkypsä aikuinen, jos ääni nousee huutoasteelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jeee-sukset:
Alkuperäinen kirjoittaja kids:
Mites normi kotipäivänä kun pikkuveljiä tönitään, väännetään käsistä, tökitään naamaan (yleensä silmiin), potkitaan, kampataan (just oppineet kävelemään), työnnetään naamasta ja jos ei muuten saada toisia huutamaan niin istutaan päälle. Viedään lelut käsistä ja heitellään niitä seinään.

No kato vekarat vaan portin taakse, kyllä ne keskenään siellä pärjää sen aikaa kun äiti laittaa ruokaa. Ja vaikka pienemmältä mukulalta lähtis silmä päästä, olet kelvoton äiti ja huono ihminen ja epäkypsä aikuinen, jos ääni nousee huutoasteelle.

Ääh... Lapset on tietysti erilaisia ja mulla on kokopäiväistä kokemusta vain omistani. Mutta jos mulla olisi 3 v yrittäisi suorastaan vahingoittaa yksivuotiaita niin...

Yrittäisin järjestää enemmän aikaa juuri hänelle. Laittaisin ne pienemmät leikkimään sinne portin taakse ja ottaisin isomman ruuanlaittoon tai vaikka kokoamaan palapeliä pöydän ääreen ilman että pienemmät ovat jatkuvasti hänen jaloissaan häiritsemässä. Minulla olisi ehkä portteja enemmänkin kuin vain keittiön ovessa, jotta saan lapsia välillä eroteltua eri tiloihin menettämättä heihin katsekontaktia ja lukitsematta ketään oven taakse yksin. Saattaisin leikkiä yhden kanssa tai hoitaa häntä ovensuussa niin että kaksi muuta ovat eripuolilla ovensuun. Luultavasti ottaisin käyttöön metrin säännön, jolloin sitä lähemmäksi ei toista saa mennä jos leikit eivät suju. Ja saattaisipa sitä joskus joutua vähän huutamaankin, kun kaikialle ei kerta kaikkiaan ehdi ;)

Lepo vaan...

 

Yhteistyössä