Lapsilla isohko ikäero 4-5 vuotta, kokemuksia? Toisen lapsen saamisesta muutenkin kysyttävää ja pohdintaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;22530678:
meille tulossa kolmas ja kuopukseen tulee ikäeroa 4,5v ja esikoiseen 6v. En osaa olla yhtään huolissani, vaan odotan vauva aikaa joka voi olla ihan erilainen kun kahden ensimmäisen kohdalla (oli pieni ikäero ) tyttäreni on niin innoissaan, että ei malta odottaa vauvaa ja esikoinen joka on poika niin hänessä ehkä pientä mustasukkaisuutta havaittavissa jo nyt odotusaikana. Meillä esikoinen menee eskariin syksyllä ja vauva syntyy keväällä. Nuorempi jää minun ja vauvan kanssa vuodeksi kotiin ennen eskaria. En halua viedä häntä hoitoon kun olen kotona. Moni on minulle sanonut, että lapsi joka on ollut hoidossa jo 1v lähtien niin alkaa kaipaamaan kaveria kun joutuu olemaan vauvan ja äidin kanssa kotona, mutta minä olen aivan eri mieltä asiasta. jos kotona ei viihdy niin ei voi sitten mitään. Paljonhan meillä täällä puuhaa on. Puistot ja kerhot on olemassa. autolla päästään minne halutaan ja isovelikin on vaan n, 4h eskarissa ja tulee kaveriksi. Miten voi olla että ei muka viihtyisi?

Pitikö sun tulla tähän ketjuun? Sulta ei kysytty mitään, teidän lapsilla on pieni ikäero. :headwall:
 
odotan innolla kuinka meidän esikoinen ( 3,5v suhtautuu kun saa maaliskuussa sisaren. nyt ainakin odottaa kovasti ja puhuu päiväkodissakin kaikille että meille tulee vauva.
 
Meidän tytöillä ikäeroa tasan 4 vuotta. Ei ole ollut mustasukkaisuuksia tai muitakaan ongelmia. Kuopus oli hyvä nukkumaan heti vastasyntyneestä asti, joten väsymyskään ei liiemmin vaivannut. Hyvä sinänsä, koska esikoinen lopetti päiväunet jo 2-vuotiaana, joten en saanut päivälläkään levätä vauvan nukkuessa.

Leikkivät ihan hyvin yhdessä, nyt 12- ja 8-vuotiaina tappelevat vähän väliä, mutta ovat myös hyviä kavereita :) Musta 4 vuotta on ihan hyvä ikäero.
 
[QUOTE="vieras";22540998]Meidän tytöillä ikäeroa tasan 4 vuotta. Ei ole ollut mustasukkaisuuksia tai muitakaan ongelmia. Kuopus oli hyvä nukkumaan heti vastasyntyneestä asti, joten väsymyskään ei liiemmin vaivannut. Hyvä sinänsä, koska esikoinen lopetti päiväunet jo 2-vuotiaana, joten en saanut päivälläkään levätä vauvan nukkuessa.

Leikkivät ihan hyvin yhdessä, nyt 12- ja 8-vuotiaina tappelevat vähän väliä, mutta ovat myös hyviä kavereita :) Musta 4 vuotta on ihan hyvä ikäero.[/QUOTE]

Niin ja esikoinen jäi hoidosta kotiin kun aloitin äitiysloman. Kävi kotiaikanani vain seurakunnan kerhossa kerran viikossa, muuten oli kotona meidän kanssa.
 
Meillä tyttöjen ikäero melkeen päivälleen 5-vuotta.

Onhan tuo vähän niin, ettei leikit meinaa usein sujua kun 2-vuotias ei osaa niitä leikkejä mitä 7v :D Toki yhteisiä juttujakin löytyy ja tuo 2-vuotias on melko taitava kirjaimissa ja kärrynpyörissä, kun seuraa isompaa. Mustasukkaisuutta oli aluksi, kun tuo isompi oli tottunut olemaan meille ja mummoille se nro 1, mutta oli jo sen verran iso että osas syöttää vauvaa ja hoidella muutenkin apurina. En nää tässä kuitenkaan mitään "hankalaa" enkä ikäeron vuoksi jättäis lapsia tekemättä!
 
Meillä on lapsilla ikäeroa 6 vuotta ja on kyllä ollut oikein bueno.
Poika kävi eskarissa sen 4h päivässä, mustasukkaisuutta ei ollut juuri ollenkaan, tuon ikäinen kun osaa käsitellä senkin asian aikalailla eri tavalla kuin vaikkapa 4-vuotias. Muutenkin sai vauva-ajasta nauttia kun isoveli oli/on niin omatoiminen jo.:)
 
Puhtaasti lapsen kannalta paras ikäero tarkastelutuna on Tiina Kaitaniemen kirjassa "Luonnollinen lapsuus" määritelty n. 4-6 vuotta. Näkökulma on evoluutiossa sekä biologiassa ja perustelut kattavat. Suosittelen lukemaan, ketä aihe kiinnostaa. :)
 

Yhteistyössä