Lapsilla ikäeroa 6 vuotta, kokemusta tästä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "eerika"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"eerika"

Vieras
Esikoinen täyttää kesällä 5v. Toista on yritetty nyt 8 kk ajan, pelkään tietysti että ei natsaa lainkaan, ekaakin yritettiin 1,5 v.

Mutta siis, jos toinen lapsi saataisiin, ikäeroa tulisi ainakin tuo 6v. Minkälaisia kokemuksia teillä tästä on?

Yhteiset leikit saa varmaan suosiolla unohtaa, mutta onhan sisaresta muuten varmasti kovastikin seuraa ja isommasta lapsesta apuakin vauvan hoidossa.
 
Meillä tytöillä ikäeroa 6v ja tosi hyvä ikäero on(välissä yksi poika).Tytöt todella läheisiä keskenään ja isompi 10v ottaa nätisti pienemmän mukaan juttuihin:)
 
Mielestäni fiksuakin, reilu ikäero. Aikuisena ei mitään merkitystä ja nyt pieninä äidille helpompaa kun ei ole "kahta vauvaa" hoidettavana. Esikoinen osaa ehkä jo paremmin myös nauttia sisaruksesta kuin vaikkapa uhmassa painiva pienempi.
 
Vastaan tähän vaikka ikäeroa on 5, ei 6 vuotta. Mutta 5 ja 6 vuotiaat lapset lienee melko samanlaisia?

Varmaan lapsen luonteestakin kiinni, mutta meillä ei ollut juuri mitään mustasukkaisuutta ym. Vanhempi on siis poika ja sai pikkusiskon. Kovasti toivoi pikkuveljeä joten se taisi olla pidemmän aikaa se suurempi ihmetyksen aihe, että miksi ei tullutkaan poikaa :)

Nyt pikkusisko vuoden ja veli 6-vuotias. Meno on melko uskomatonta! Itse myös ajattelin etteivät leiki saati tappele keskenään. Mutta leikkivät todella paljon yhdessä! Lähinnä tällaisia riehumis, jahtaamis, kutitusjuttuja. Isoveli menee sitten omaan huoneeseensa jos haluaa leikkiä "rauhassa". Tappelut tulevat juuri siitä, ettei sisko oikein haluaisi että veli saa millään tavaralla leikkiä yksin :) Tyttö on oppinut vähän aikaa sitten myös kiljumaan todella raivostuttavasti silloin kun haluaa veljen kädestä jotain tavaraa tai hauska leikki loppuu "liian aikaisin".
Poika on jo niin iso, ettei tahallaan tee mitään fyysistä, mutta olen huomannut hänen välillä tahallaan ärsyttävän siskoaan että ottaakin jonkun suositun lelun itselleen eikä anna sitä vaikka toinen kuinka parkuisi vieressä :)

Mutta isommasta sisaruksesta on kyllä meillä ollut myös TODELLA paljon apua. Kun vauva oli pienempi haki mielellään vaipan, tutin tai muuta tarpeellista vauvalle. Nykyään viihdyttää siskoaan sen aikaa että saa käydä vessassa yksin :D

Hyvin on meillä mennyt! Ihaninta on ollut huomata, että leikkivät yhdessä ja ovat selkeästi tärkeitä toisilleen.
 
Meidän lapsilla on 5,5v ikäeroa ja oikein mukavasti mennyt (nyt 7 ja 1,5). Esikoinen tietty oli aika kauan tottunut olemaan kaiken huomion keskipiste eli mustasukkaisuutta oli alkuun paljon. Nykyään pienempi seuraa isoveljeä kaikkialle ja ihailee ja matkii. Isompi osaa otta ilon irti ihailijasta. :) Isompi huolehtii pienestä ja hänestä on paljon apua. Leikkeihin isompi haluu ikäistään seuraa, eli kavereita kyläilee aika paljon.
 
Meillä on pienet ikäerot, mutta täytyy sanoa, että viimeistään kouluiässä joka lapsella on omat kaverinsa ja hyvin vähän leikkivät keskenään. Senkään puoleen ei haittaa, vaikka lapsilla olisi isompi ikäero.
 
Olen itse se n6,5v nuorempi,ja voin sanoa että ainakin meillä on ollut todella hyvä isoveli-pikkusisko-suhde. Kuulemma sillon kun olin vauva/hyvin pieni,niin yhteiset leikit oli pitkälti just riehumista,"painia" ja kutitteluja. Isompana veli otti mut usein tosi kivasti mukaan leikkeihin,omien kavereidensakin kanssa. Mun veli on kyllä melkonen hoivaajaluonne,että vaikuttaiskohan se asiaan.. Mutta,mulla on pelkkiä hyviä muistoja =) Isompanakin musta oli aina niin siistiä kun veljen kanssa pääs "isojen mukaan". Ja ne teini-iän ihanstukset veljen söpöihin kavereihin..
 
Mellä on 7v, 6v ja 10kk ikäinen ja voin kertoa, että tämä vauva-aika on huomattavasti helpompi ja miellyttävämpi kuin kahden isomman vauva-ajat jo tuon ikäeron takia. Isommat auttaa vauvan hoidossa kovasti ja vauva on heille todella rakas.
 

Yhteistyössä