Lapsia ilman miestä?

vier
En muista mitä nuorempana ajattelin. Kai se on vaihdellut vuosien mittaan. Nyt olen joka tapauksessa 38 ja ollut sinkku yli kymmenen vuotta. Ei ole tuntunut siltä, että hankkisin yksin lapsia kuin ehkä hetkittäisesti joskus.

Alan uskoa että jatkan lapsettomana koko elämäni.
 
En usko. Olin tyytyväinen elämääni jo ennen lapsia, enkä myöskään koskaan olisi halunnut lapsia ilman rakastamaani miestä.

Minusta lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, enkä halua ehdoin tahdoin vaikuttaa siihen, että maailmaan tulee lisää isättömiä lapsia. Olen nähnyt, mitä isättömyys voi lapselle tehdä, enkä sitä surua halua aiheuttaa ehdon tahdoin.
 
"vieras"
Olisin, itseasiassa aloin olla nykyisen aviomieheni kanssa aikoinani vain siksi että saisin lapsen ja kerroin tämän hänelle heti. oli vaan niin pirun sitkeä ukko ettei päästänyt mua pois vaan väsytys tekniikalla sai mut rakastumaan oikeasti ja nyt meillä on kaksi lasta ja naimisiinkin mentiin vasta=)
 
"vieras"
Tottakai olisin hankkinut lapsia ilman tuota ukkoakin :)

Toiveena aina ollut iso perhe vaikka sitten yksin, eli sanoisin että kolme-neljä olisin yksinkin tehnyt.
Nyt ukkelin kanssa on 5 lasta
 
Olisin kyllä. Minulla on ollut pysyvä vauvakuume parikymppisestä asti. Miessuhteeni olivat nuorena aika sekava vyyhti, ja luultavasti olisi tullut vahinkoraskauksiakin jos en olisi mennyt naimisiin. En olisi tehnyt aborttia... Olisin voinut myös adoptoida.
 
meillä näin
Varmaankin olisin yrittänyt saada 2 lasta. Nyt on yksi, miehen kanssa avioliitossa tehty. Avioeron jälkeen en toista halunnut yksin hankkia, vaikka vauvakuume oli melkoinen. En halunnut asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan, koska tällä olemassa olevalla on kuvioissa mukana oleva isä. Enää en lapsia aio hankkia, vaikka miehen kanssa elänkin. Olen mielestäni liian vanha, vaikka fyysisesti todennäköisesti olisikin mahdollista.
 
tulin raskaaksi vahingossa, siis niin, että emme tietoisesti käyttäneet ehkäisyä, mies tiesi lapsettomuustaustani, kymmenen vuotta yritystä ja erehdystä ja tutkimuksia... , tämän nykyisen kanssa raskauduin alle vuoden seurustelun jälkeen, annoin hänelle vaihtoehdot, eli en pakottanut yhteen ja ottamaan vastuuta lapsesta, mutta hän valitsi meidät...
jos tilanne olisi ollut mies tai lapsi niin tietysti lapsi ja vaihtoehtona raskaus ilman miestä=lapsi edelleen, jopa raiskattuna voisin ehkä jotenkin jopa kuvitella synnyttäväni sen lapsen, syytönhän lapsi on siihen.....
 
"vieras"
En olisi halunnut lapsia ilman miesta, mielestani lapsille tulisi antaa edes mahdollisuus syntya perheeseen jossa molemmat vanhemmat, vaikka eihan sekaan valitettavasti ole mikaan tae onnellisesta perheesta.
Hyvaksytteko myos isille saman 'oikeuden'?
 
[QUOTE="vieras";25602497]En olisi halunnut lapsia ilman miesta, mielestani lapsille tulisi antaa edes mahdollisuus syntya perheeseen jossa molemmat vanhemmat, vaikka eihan sekaan valitettavasti ole mikaan tae onnellisesta perheesta.
Hyvaksytteko myos isille saman 'oikeuden'?[/QUOTE]

Hyväksyn. Mielestäni mies saa "hankkia" lapsia tahtomatta parisuhdetta.
Valitettavasti tuo miehille vaikeampaa, koska siihen tarvitaan sitten sijaissynnyttäjä.
 
  • Tykkää
Reactions: rtee ja erinys
En usko. Olin tyytyväinen elämääni jo ennen lapsia, enkä myöskään koskaan olisi halunnut lapsia ilman rakastamaani miestä.

Minusta lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, enkä halua ehdoin tahdoin vaikuttaa siihen, että maailmaan tulee lisää isättömiä lapsia. Olen nähnyt, mitä isättömyys voi lapselle tehdä, enkä sitä surua halua aiheuttaa ehdon tahdoin.
Tämä "oikeus molempiin vanhempiin" on aika jännä.
Sehän on kovin kulttuurisidonnaista mitä ihmissuhdeoikeuksia katsotaan lapsella olevan. Miten lapsen oikeus isovanhempiin tai sisaruksiin?
 

Yhteistyössä