"oona"
[QUOTE="mimi";22304494]vasta talla viikolla kuulin tapauksesta. pelottavaa. siis minua pelottaa, ja toivoisin, etta jaksatte lukea miksi.
asun itse ranskassa ja olen ollut naimisissa ranskalaisen miehen kanssa, jonka kanssa minulla on kolme yhteista lasta. taman vuoden alkupuolella jouduin jalleen kerran pyytamaan poliisin apua vakivaltaisen mieheni vuoksi ja VIHDOIN nostin syyttiin perhevakivallasta, josta olen karsinyt vuosia. mutta josta on vaikea lahtea, kun on tuhansien kilometrien paassa perheestaan ja koska kokemastaan vakivallasta on kovin vaikea uskaltaa puhua.
olin myos jaanyt kotiin hoitamaan lapsia, ja olin siis tuloton. meilla oli yhteiset tilit ja rahat, kuten taalla on tapana ja kuten kun toista rakastaa ja uskoo hyvaan ja onnelliseen yhteiseen elaman, kuvittelee nain olevan hyvin. ilman miesta ja miehen tuloja on taalla onnettomassa tilanteessa ainakin aluksi, eika taalla yhteyskunnan apu tuli valittomasti. ensimmaiset rahat taisin saada heinakuussa, viisi kuukautta raha-apuhakemuksen jalkeen...
olen siis myos suomalainen eli taalla ulkomaalainen. jos ulkomaalainen aiti lahtee lasten kanssa pois kotoa ja on tuloton ja jos viranomaiset eivat mitenkaan ole tietoisia vakivallasta (josta on siis halunnut puhua aikaisemmin sillakin uhalla, etta mies, jonka tuloista sinun ja erityisesti lasten elama on riippuvainen menettaa tyonsa ja ajaudutte ikavaan loukkoon), taalla lapset palautetaan automaattisesti isan luokse. suurimmaksi osaksi siis vain rahan vuoksi.
tuloton saa ranskassa valtionavun oikeuskuluihin. lakimiehen joko hyvaksyvat sen ja ottavat asiasi hoidettavakseen, tai sitten eivat ja joko haluat ja voit maksaa tai jaat ilman apua. ei helppo alku puolustukselle.
kun laittaa avioeron vireille, se, jolla on lapset, saa kuulemma antamatta lapset toiselle. toinen voi tosin siita nostaa rikossyytteen, mutta siihen tarvitaan kunnon lakiapua, johon tavallisella ihmisella ei taalla riita ymmarrysta. alkaa muuten kuvitelko, etta taalla avioeron kasittely sujuu sujuvasti kuten Suomessa. Avioeron saamiseen voi menna vuosia. Tama suomalainen aiti voi siis joutua elamaan vuosia ilman lastaan - kenties taysin syytta?
omien lasteni tilanne on tietyssa mielessa samantapainen, vaikka toisaalta erilainen, koska he asuvat kanssani. omat lapseni ovat myos joutuneet isansa vakivallan kohteeksi. minua on seka mieheni etta OMA lakimieheni pelotellut Ranskan lailla, joten olen antanut lapseni isalleen saannollisin valiajoin. lapseni ovat myos joutuneet poliisin kuulusteltavaksi todistajina ja todistajanlausunnossaan puhuivat kokemastaan vakivallasta. vakivaltaa tutkivan tuomarin olisi valittomasti pitanyt vieda lausunnot lasten asioiden tuomarille ja taman olisi pitanyt valittomasti maarata lapsilleni oman lakimiehen, koska lapseni eivat ole pelkastaan todistajia vaan myos uhreja. nain ei tehty. en tieda miksi.
oma lakimieheni, joka ei hyody asiastani rahallisesti kovinkaan, koska olen siis oikeusavullinen ja koyha, ei ole edes pyytanyt lasten lausuntoja tuomarilta. taman sain tietaa vasta muutama viikko sitten. lastensuojeluviranomaisten olisi siis pitanyt suojella lapsiani jo kuukausia sitten... eiko nain ole tehty, koska olen ulkomaalainen? saankohan koskaan tietaa.
saan muutenkin kaikista asioista tiedon myohemmin kuin mieheni, joka siis on ehdonalaisessa tutkintavapaudessa. han ei vahaan aikaan saanut tulla edes koko laaniin, koska oli jalleen vakivaltainen minua kohtaan lahestymiskiellosta huolimatta vanhimman lapsen silmien edessa! han saa nyt uudestaan tulla laaniin, voidakseen nahda lapsiaan, vaikka lapset ovat kertoneet isan olevan vakivaltainen. muutoksesta han sai tietaa valittomasti, mina uhrina sain paperin 13 paivaa myohemmin.
halausin siis todella, etta ymmarratte, etta taalla ulkomaalainen aiti joutuu todelliseen ahdinkoon, kun vastassa on 'fiksu' hyvassa ammatissa oleva ranskalainen mies. pelkaan todella taman toisen suomalaisen naisen puolesta, silla oma pelkoni on valtava. ulkomaalaisten oikeusmurhat tassa maassa, joka EU:n paatoksiakin vastaisesti vakipakolla vie ulkomaalaisin omiin maihinsa, vaikka heita siella odottaisi esim. kuolemantuomio, ovat jokapaivaisia.
ps. rakkaus ei katso kansalaisuutta ei maata ei ihonvaria. rakkaus uskoo, toivoo ja jaksaa, ja valilla niin pahasti pettyy. kenenkaan on turha sanoa, ettei tanne olisi pitanyt alunperinkaan lahtea, silla tata samaa sattuu myos Suomessa...[/QUOTE]
Paljon voimia sinulle, mimi! :hug:
Toivottavasti asiat etenevät asiallisesti ja oikeudenmukaisesti, ja toivottavasti voitte lastesi kanssa vielä elää elämäänne ilman jatkuvaa huolta ja pelkoa tulevasta.
asun itse ranskassa ja olen ollut naimisissa ranskalaisen miehen kanssa, jonka kanssa minulla on kolme yhteista lasta. taman vuoden alkupuolella jouduin jalleen kerran pyytamaan poliisin apua vakivaltaisen mieheni vuoksi ja VIHDOIN nostin syyttiin perhevakivallasta, josta olen karsinyt vuosia. mutta josta on vaikea lahtea, kun on tuhansien kilometrien paassa perheestaan ja koska kokemastaan vakivallasta on kovin vaikea uskaltaa puhua.
olin myos jaanyt kotiin hoitamaan lapsia, ja olin siis tuloton. meilla oli yhteiset tilit ja rahat, kuten taalla on tapana ja kuten kun toista rakastaa ja uskoo hyvaan ja onnelliseen yhteiseen elaman, kuvittelee nain olevan hyvin. ilman miesta ja miehen tuloja on taalla onnettomassa tilanteessa ainakin aluksi, eika taalla yhteyskunnan apu tuli valittomasti. ensimmaiset rahat taisin saada heinakuussa, viisi kuukautta raha-apuhakemuksen jalkeen...
olen siis myos suomalainen eli taalla ulkomaalainen. jos ulkomaalainen aiti lahtee lasten kanssa pois kotoa ja on tuloton ja jos viranomaiset eivat mitenkaan ole tietoisia vakivallasta (josta on siis halunnut puhua aikaisemmin sillakin uhalla, etta mies, jonka tuloista sinun ja erityisesti lasten elama on riippuvainen menettaa tyonsa ja ajaudutte ikavaan loukkoon), taalla lapset palautetaan automaattisesti isan luokse. suurimmaksi osaksi siis vain rahan vuoksi.
tuloton saa ranskassa valtionavun oikeuskuluihin. lakimiehen joko hyvaksyvat sen ja ottavat asiasi hoidettavakseen, tai sitten eivat ja joko haluat ja voit maksaa tai jaat ilman apua. ei helppo alku puolustukselle.
kun laittaa avioeron vireille, se, jolla on lapset, saa kuulemma antamatta lapset toiselle. toinen voi tosin siita nostaa rikossyytteen, mutta siihen tarvitaan kunnon lakiapua, johon tavallisella ihmisella ei taalla riita ymmarrysta. alkaa muuten kuvitelko, etta taalla avioeron kasittely sujuu sujuvasti kuten Suomessa. Avioeron saamiseen voi menna vuosia. Tama suomalainen aiti voi siis joutua elamaan vuosia ilman lastaan - kenties taysin syytta?
omien lasteni tilanne on tietyssa mielessa samantapainen, vaikka toisaalta erilainen, koska he asuvat kanssani. omat lapseni ovat myos joutuneet isansa vakivallan kohteeksi. minua on seka mieheni etta OMA lakimieheni pelotellut Ranskan lailla, joten olen antanut lapseni isalleen saannollisin valiajoin. lapseni ovat myos joutuneet poliisin kuulusteltavaksi todistajina ja todistajanlausunnossaan puhuivat kokemastaan vakivallasta. vakivaltaa tutkivan tuomarin olisi valittomasti pitanyt vieda lausunnot lasten asioiden tuomarille ja taman olisi pitanyt valittomasti maarata lapsilleni oman lakimiehen, koska lapseni eivat ole pelkastaan todistajia vaan myos uhreja. nain ei tehty. en tieda miksi.
oma lakimieheni, joka ei hyody asiastani rahallisesti kovinkaan, koska olen siis oikeusavullinen ja koyha, ei ole edes pyytanyt lasten lausuntoja tuomarilta. taman sain tietaa vasta muutama viikko sitten. lastensuojeluviranomaisten olisi siis pitanyt suojella lapsiani jo kuukausia sitten... eiko nain ole tehty, koska olen ulkomaalainen? saankohan koskaan tietaa.
saan muutenkin kaikista asioista tiedon myohemmin kuin mieheni, joka siis on ehdonalaisessa tutkintavapaudessa. han ei vahaan aikaan saanut tulla edes koko laaniin, koska oli jalleen vakivaltainen minua kohtaan lahestymiskiellosta huolimatta vanhimman lapsen silmien edessa! han saa nyt uudestaan tulla laaniin, voidakseen nahda lapsiaan, vaikka lapset ovat kertoneet isan olevan vakivaltainen. muutoksesta han sai tietaa valittomasti, mina uhrina sain paperin 13 paivaa myohemmin.
halausin siis todella, etta ymmarratte, etta taalla ulkomaalainen aiti joutuu todelliseen ahdinkoon, kun vastassa on 'fiksu' hyvassa ammatissa oleva ranskalainen mies. pelkaan todella taman toisen suomalaisen naisen puolesta, silla oma pelkoni on valtava. ulkomaalaisten oikeusmurhat tassa maassa, joka EU:n paatoksiakin vastaisesti vakipakolla vie ulkomaalaisin omiin maihinsa, vaikka heita siella odottaisi esim. kuolemantuomio, ovat jokapaivaisia.
ps. rakkaus ei katso kansalaisuutta ei maata ei ihonvaria. rakkaus uskoo, toivoo ja jaksaa, ja valilla niin pahasti pettyy. kenenkaan on turha sanoa, ettei tanne olisi pitanyt alunperinkaan lahtea, silla tata samaa sattuu myos Suomessa...[/QUOTE]
Paljon voimia sinulle, mimi! :hug:
Toivottavasti asiat etenevät asiallisesti ja oikeudenmukaisesti, ja toivottavasti voitte lastesi kanssa vielä elää elämäänne ilman jatkuvaa huolta ja pelkoa tulevasta.