Lapsi kohta 2 v eikä puhu yhtään selvää sanaa

[Vertailija]

Juu ei saisi verrata mutta jotenkin asia on taas korostunut monta kertaa tällä viikolla

Päiväkodissa paljon pienempi lapsi (lapsemme vasta aloittanut siellä niin en tiedä ko. lapsen ikää mutta oli selvästi pienemmän näköinen), jutteli ja kyseli lapseltamme ja minulta kun olimme lähdössä ja ihmetteli äidilleen miksei lapseni vastaa vaikka on jo niin iso. Päiväkodin hoitajat ovat ihmetelleet kun lapsi puhuu minulle omilla sanoillaan, ilmeisesti on täysin hiljaa päiväkodissa kun hämmästelivät niin paljon kun lapsi selitti minulle mitä oli tehnyt. Näimme tänään kaveriani ja hänen lastaan joka on meidän lasta kuukauden nuorempi. Tämä lapsi höpötteli neljän sanan lauseita vaikka kuinka paljon kun taas meidän lapsi vain ymisemällä ja osoittamalla kertoo mitä haluaa.

Mielestäni olen lukenut paljon kun lapsi siitä tykkää ja aina kerron mitä missäkin on tai mitä tehdään, laulan paljon yms. Mutta lapsi ei vain puhu. Ilmaisee kyllä hyvin itseään omilla sanoillaan (mitä kukaan muu ei ymmärrä), osoittamalla, kiskomalla minua johonkin ja ynisemällä mutta yhtään muidenkin ymmärtämää sanaa ei ole vieläkään tullut.

 

["AV-mamma"]

Muistan, kun perhekerhossa yksi juuri pari vuotta täyttävä lapsi ei myöskään puhunut kuin omia sanojaan (vai olisko hänellä ollut pari "oikeaakin" sanaa), mutta niin vain hän otti muutamassa kuukaudessa ikäisiään kiinni aivan älytöntä vauhtia. Teillä on kohta 2-vuotisneuvola, kannattaa varmaan siellä ottaa esille asia.

 

[vieras2]

Voi kuule. Mun molemmat lapset on alkanut puhua vasta 2 vuotiaana. Eivät sanoneet edes äiti ennen sitä. Nuorempi sanoi äijä Nyt 2v4kk puhuu kuitenkin tosi selvästi ja pitkiäkin lauseita. Sama oli esikoisella, kun alkoi puhumaan niin ei ole ollut hetken hiljaisuutta. Ehkäpä lastasi jännittää uusi tilanne, ei siinä tee mieli alkaa puhua vaan seurailee mielummin vierestä.

 

["poutapilvi"]

Neuvolassa juttelet asiasta jos häiritsee.

Lohdutukseksi: Siskonpoika ei myöskään puhunut kahden vuoden iässä mitään, mistä muut olisivat ymmärtäneet. Samanikäinen oma poika omasi neuvolan mukaan laajan sanavaraston ja puhui todella hyvin.

Meniköhän puoli vuotta- max. vuosi ja nyt serkukset hölöttävät ihan yhtä ymmärrettävästi ja hienosti. Älä stressaa

 

["milli"]

meillä 2v puhui eläimistä esim ihhahhaa, röhröh, ammuu. traktori oli prummi. ja vene lublöö. mut 2.5vuotiaanase lähti! ja nyt ikätasoistaan parempi neljävuotias. pelaa esim aliasta kuin vettä vaan, osaa verrata ja erotella sanoja, löytää samanlaisia, tavuttaa, arvuuttelee tavuja yms

 

[-.-]

Meillä lapsella eka sana tuli 17 kk iässä. Siis yksi sana jota hoettiin sitten monta kuukautta Sitten 20 kuukauden kohdalla alkoi sanoja tulla urakalla, joka päivä joku uusi.

Ei vielä kannata huolestua Lapsi kuitenkin ymmärtää asioita? Se on mun mielestä pääasia

 

[vierass]

Odota puoli vuotta ja jos tilanne ei parane, rupea kyselemään puheterapeutin arvioinnin perään. Neuvola odottaa kyllä helposti kolmivuotiaaksikin. Monella ne puhehanat avautuvat tuon puolen vuoden sisällä.

Meidän lapsista löytyy joka lähtöön noita puhujia, on hyvin aikaisin puhumaan alkanut ja toisaalta sitten pahasti puheviiveinen ja siltä väliltäkin löytyy.

 

[V.ieras]

Meillä poika täyttää huhtikuussa 2 ja tähän mennessä on kerran tullut yksi sana; auto.
Kaikki muu on pelkkää omaa kieltään.

Esikoinen oli myös myöhäinen puhuja, sanoja kyllä tuli kymmenkunta tuossa 2-vuotiaana ja lauseita sitten 2v3kk.

 

[minä,]

Meidän likka 1v ja 8 kk vanha ja ei vielä suostu puhumaan

 

[njoo]

omallani oli ollut vain 2 korvatulehdusta... olin kotona ehkä huomannut että ei aina "Kuuntele" mutta en nin kiinnittänyt huomiota.. meni hoitoon 1v8kk ikäisenä päiväkodissa huomattiin sama äkkiä ei kuuntele.. tutkimusten jälkeen löydettiin liimakorva ja laitettiin putket. ikää kohta 2v5kk puhe on jo parempi max 2 sanan selviä lauseita aijomme kyllä mennä neuvolaan 2v6kk arvioittaman puheterapeutin tarvetta. varmasta että lapsesi kuulee

 

[Vink]

Ap onko poika . Jos pn ei huolta

 

[äitihoitaja]

Pienemmän näköinen lapsi voi hyvinkin olla monia kuukausia vanhempi kuin omasi, eikö niin Omani sain innostumaan sanojen tapailusta, kun toistin jotain sanaa, joka liittyi oikein mielenkiintoiseen asiaan. Oikein konkreettiseen. Ennen kuin lapsi puhuu, voi nimetä kaikkea häntä kiinnostavaa. Kun toistaa ja toistaa tuttua sanaa ja näyttää lapsen kasvojen lähellä kuinka suu liikkuu mitäkin äännettä ääntäessä, lapsi voi innostua matkimaan. Jos lapsen "omassa kielessä" on konsonantteja ja vokaaleja tuon ikäisenä, sekin on hyvä merkki. Myös se, jos hänen käyttämänsä vokaali liittyy oikeasti hänen tarkoittamaansa sanaan.

 

["mykkis"]

Neuvola laittaa tosiaan lähetteen puheterapeutille yleensä vasta siinä vaiheessa, jos 3-vuotias ei sano vielä sanaakaan. Ymmärrän kyllä, että sitä pakostikin vertailee toiseen samanikäiseen lapseen, vaikkei pitäisi. Oma lapseni on vasta vähän päälle vuoden, eikä puhu vielä sanoilla, mutta tuntuu, että kaikki nuoremmatkin (10kk ->) hokevat jo ainakin äitiä :/

 

[..-..]

Ihan normaalia, ettei tuon ikäinen puhu kuin yksittäisillä sanoilla ja että vieraissa paikoissa on kokonaan hiljaa.

 

[Vertailija]

On tyttö ja tuntuu, että kaikki tutut pojat puhuvat paljon enemmän vaikka aina sanotaan, että pijat oppivat puhumaan hitaasti.

Puhees

 

[Vertailija]

Lähti liian aikaisin mutta...

"Puheessa" on kyllä vokaaleja ja konsonantteja ja näitä omia sanoja on todella paljon esim. Äitä= äiti, pupa= pupu, mä mä= mies, ty= tyttö, po po = poika, vaava= vauva, pookkana = porkkana jne. Nyt vasta tajusin, että on yksi sana minkä osaa: isi

 

[tititi]

Tiedän 5- vuotiaan joka ei osaa sanoa sanoja oikein, koska tämän äiti ei jaksa nähdä vaivaa lapsensa kehityksessä. Suorastaan vittumaista kerta toisensa jälkeen ystävällisesti korjata lapsen sanomisia ja neuvoa miten ne oikeasti sanotaan. :||||||

 

["AV-mamma"]

Tiedän 5- vuotiaan joka ei osaa sanoa sanoja oikein, koska tämän äiti ei jaksa nähdä vaivaa lapsensa kehityksessä. Suorastaan vittumaista kerta toisensa jälkeen ystävällisesti korjata lapsen sanomisia ja neuvoa miten ne oikeasti sanotaan. :||||||

Kuulehan, ihan oikeasti lapsen puheen kehityksen ongelmat eivät johdu siitä, että ÄITI ei jaksa nähdä vaivaa. Ja aikuisen ei mielestäni tarvitse kiukuta lapsen puheen kehityksestä muutenkaan.

 

[minttuhirviä]

Meillä ihan sama juttu, 2v ei puhunut yhtään ainoaa "merkittävää sanaa". Olisiko sieltä "ei" joskus just ja just tullut niin että oli tulkittavissa ns. merkittäväksi. Yhtäkkiä 2v3kk ikäisenä alkoi puhua lauseilla! Ja nyt 2v4kk puhua palpattaa pitkillä lauseilla täysin ymmärrettävästi - sanoo jopa D-kirjaimen! S-kirjainkin tulee jotenkuten. Selvittää tilanteita ja tapahtumia kuin olisi puhunut pidempäänkin. Eli noin 1-2 kuukaudessa puhe vain yhtäkkiä tuli. Mekin olimme hieman huolissamme täällä keskenämme mietimme, mutta kappas vaan ei tarvitse enää huolehtia. Jos lapsesi ottaa normaalisti kontaktia kuten kuvailit niin ei huolta, puhe kyllä tulee aikanaan

 

[vierass]

Tiedän 5- vuotiaan joka ei osaa sanoa sanoja oikein, koska tämän äiti ei jaksa nähdä vaivaa lapsensa kehityksessä. Suorastaan vittumaista kerta toisensa jälkeen ystävällisesti korjata lapsen sanomisia ja neuvoa miten ne oikeasti sanotaan. :||||||

Toivottavasti et ole missään tekemisissä meidän lapsen kanssa, jolta kääntyy vieläkin tietyt sanat väärin, vaikka on käynyt puheterapiassa yli 5 vuotta. Tietyt kirjainyhdistelmät sanoissa voivat kääntyä varmaan iänkaiken hänen kohdallaan.

 

[poika 2 v 5 kk]

Lähti liian aikaisin mutta...

"Puheessa" on kyllä vokaaleja ja konsonantteja ja näitä omia sanoja on todella paljon esim. Äitä= äiti, pupa= pupu, mä mä= mies, ty= tyttö, po po = poika, vaava= vauva, pookkana = porkkana jne. Nyt vasta tajusin, että on yksi sana minkä osaa: isi

Meillä 2-vuotisneuvolassa nuokin laskettiin sanoiksi... ja riitti että osaa yhden selvän sanan, meillä osasi tasan sanoa selvästi äiti ja auto. Ei muuta. Tosin sitten kun piti jostain neuvolatädin kirjasta osoittaa kukkaa niin poika näytti jotain ihan muuta, en tiedä miksi kun ymmärtää kuitenkin hienosti Muutenkin selvästi ujosteli ja halusi vaan itsekseen katsella sitä kirjaa... ja kun neuvolatäti puhui koirasta niin ei ymmärtänyt, kun oltiin siihen mennessä puhuttu vain hauvoista... tuon takia varmaan sai kontrolliajan.

Parissa kuukaudessa sanavarasto alkoi karttua aika huimasti, nyt osaa jo satoja sanoja. Lauseita, ei edes kahden sanan, puhu vieläkään. Kaikki sanat ei myöskään ole selviä, mutta en sitten tiedä pitääkö niiden vielä ollakkaan.... Mutta paljon tykkää sanoja toistaa kirjoista jne monet kerrat päivässä. Harjoittelee numeroitakin jo

Ensi viikolla meillä on neuvolassa se puhekontrollikäynti, saas nähdä mitä sanovat. Itse en ole kovin huolissani, mutta aika herkästi kai tuolta puheterapiaan laittavat.

 

[....]

Tiedän 5- vuotiaan joka ei osaa sanoa sanoja oikein, koska tämän äiti ei jaksa nähdä vaivaa lapsensa kehityksessä. Suorastaan vittumaista kerta toisensa jälkeen ystävällisesti korjata lapsen sanomisia ja neuvoa miten ne oikeasti sanotaan. :||||||

Puheviiveet ym harvoin johtuu vanhemman laiskuudesta, jos koskaan.

Ja lapsen puhetta ei saa korjata kaiken aikaa ja toisensa jälkeen. Kyllä lapsen pitää välillä saada ollakkin ja sanoa "väärin", miltä susta tuntuisi jos sua korjattaisiin koko ajan kaikessa?

 

["AV-mamma"]

Puheviiveet ym harvoin johtuu vanhemman laiskuudesta, jos koskaan.

Ja lapsen puhetta ei saa korjata kaiken aikaa ja toisensa jälkeen. Kyllä lapsen pitää välillä saada ollakkin ja sanoa "väärin", miltä susta tuntuisi jos sua korjattaisiin koko ajan kaikessa?

…ja lisäksi se, että lapsi esim. taivuttaa sanoja väärin (tietyt sanatyypit ovatkin aika hankalia), on ihan normaali lapsen puheen kehitykseen kuuluva asia.

 

["pilvi"]

Meillä eron lukemisen vaikutuksesta huomasi todella selvästi:

Ensimmäiselle tuli luettua todella paljon kirjoja, kun olin vuodelevossa, ja hän puhui 2-vuotiaana pitkiä lauseita ymmärrettävästi, osasi riimitellä ja tavuttaa.

Toiselle ei ollut aikaa lukea läheskään niin paljon ja puhui 2-vuotis synttäreillään vain muutaman sanan lauseita ja oli paljon omia sanoja...
Synttäreiden jälkeen alettiin lukemaan enemmän ja kehitys oli huimaa puolessa vuodessa.

En sano että muilla johtuisi tästä, mutta meillä ero oli selvä.

 

[Itse]

En kuulemma sanonut sanaakaan ennen kuin täytin 3, sitten tuli heti täysiä lauseita kahdella kielellä. Äskettäin kuulin nelivuotiaasta joka teki juuri samalla tavalla, hermoja raastavaa toki, mutta asiasta stressaaminen ei auta. Tärkeämpää taitaa olla se että ymmärtääkö puhetta?