Lapsi, joka ei saa koskaan uhmaraivareita?

["ihmettelijä"]

Onko teillä tai tuttavapiirissä lapsia, jotka eivät ole koskaan uhmaikäisenä saaneet
itkupotkuraivareita? Eilen jumppakerhon jälkeen meidän 3v. sai hirveät hepulit, koska olisi
halunnut jäädä vielä potkimaan palloa, vaikka seuraava ryhmä oli tulossa. Olen (ihme kyllä)
pitkäpinnainen enkä itse räjähdä lapsen kiukutteluista ja mielestäni käyttäydyn ihan
johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Silti eilenkin sain yhden lapsen äidiltä paheksuvia
katseita, että miten tuo lapsi tuolla tavalla huutaa. Onko niin, että kaikkien lapset
ei ole koskaan saanut raivareita ja ajatellaan, että se on vain kasvatuksesta kiinni? Olen
hämmästellyt tätä aiemminkin. Itse ainakin olen hyvin ymmärtäväinen ja sanoin usein,
että tutulta näyttää, jos toisten lapset saa raivareita. Se on vanhemmille ihan riittävän
tukala tilanne ilman muiden paheksuntaa.

 

[..]

Yhden tapauksen tiedän. Erittäin vilkas, itsenäinen, raju ja nopea käänteissään eli enemmän kuin tarpeeksi haastava ihan muilla tavoin!

 

[har]

Meidän esikoispoika, nyt ekaluokkalainen, ei ole toistaiseksi saanut minkäänlaisia raivareita julkisilla paikoilla ja kotonakin aniharvoin. Kuopus onkin sitten raivonnut molempien edestä. Tosin hänkin osaa olla sen verran vieraskorea että lähes aina säästää pahimmat raivot kotioloihin. En kyllä silti paheksu ketään jos lapsi kaupassa tms. kiukkuaa. Saatan jonkun katseen luoda kiukuttelijaan mutta sillä ajatuksella että onneksi se kiljukaula ei tällä kertaa ole omani

 

[Jätkä]

Mun esikoinen ei ole koskaan ns 'heittäytynyt maihin itkupotkuilemaan', muutenkaan ei koskaan pienenä hepuloinut tai pahemmin kiukunnutkaan niin kuin tuntuu tuohon 'uhmailuun' kuuluvan.

Tosin mä nyt en muutenkaan usko uhma-ikään, niin mun mielepiteeni siitä saattaa olla vähän lepsu.

 

["Äippä"]

Kolme jo aikuista lastani ei kukaan koskaan raivonnut, toki suuttuivat ja harmistuivat jne. En tiedä olenko naiivi, mutta mielestäni normaali, normaaleihin käytöstapoihin kasvatettu lapsi ei silmittömästi raivoa kaiken kansan nähden - eikä muutenkaan. Tunteita meillä on saanut aina näyttää, ja teini-iässä saimme - välillä rajustikin - osamme kapinasta, mutta silloinkaan meillä ei kiroiltu eikä nimitelty ketään, lapset itsekin sanovat, ettei sellainen ole tullut mieleenkään kun niin ei vain ole tapana tehdä.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Ei ole koskaan saanut itkupotkuraivareita. Itkenyt ja kiukutellut toki. Aika vähän niitä olen edes live-elämässä nähnyt muiden osalta.

Mutta miksi tilanne on teille tukala, jos oot sitä mieltä että asia on normaali?

 

[truuupi]

[QUOTE="Äippä";26955985]Kolme jo aikuista lastani ei kukaan koskaan raivonnut, toki suuttuivat ja harmistuivat jne. En tiedä olenko naiivi, mutta mielestäni normaali, normaaleihin käytöstapoihin kasvatettu lapsi ei silmittömästi raivoa kaiken kansan nähden - eikä muutenkaan. Tunteita meillä on saanut aina näyttää, ja teini-iässä saimme - välillä rajustikin - osamme kapinasta, mutta silloinkaan meillä ei kiroiltu eikä nimitelty ketään, lapset itsekin sanovat, ettei sellainen ole tullut mieleenkään kun niin ei vain ole tapana tehdä.[/QUOTE]

Lapset ovat erilaisia temperamentiltaan ja impulsiivisuudeltaan. Vaikka vanhemmat kuinka kasvattaisivat "normaaleihin käytöstapoihin" lastaan niin kyllä nämäkin lapset saattavat saada näitä "raivokohtauksia", jos niikseen tulee. Kyse on enemmänkin siitä, miten ja mihin se raivonpuuska (opetetaan kanavoimaan) kanavoidaan sekä miten vanhemmat siihen reagoivat.

Tämä ns. "uhmaikä" on lapsen kehitysvaihe ja toisilla se ilmenee voimakkaammin kuin toisilla.

 

[Karvapallo]

Meidän likka pian 3v ei ole saanut koskaan raivaria. Toki kiukuttelee mutta on tosi nopea leppymään, suuttumus menee ohi minuutissa tai kahdessa. Kyllä näkisin tuon olevan enemmänkin kiinni temperamentista kuin kasvatuksesta.

 

["Lähettäjä"]

Eiköhän suurin osa kaikista maailman "paheksuvista katseista" ole katseen kohteen pään sisällä. Jos julkisella paikalla huutaa lapsi tai ohi vaikka ajaa hälytysajoneuvo, niin yleensä katse kääntyy luonnostaan äänen suuntaan, mutta ei siinä mitään ilmeitä oteta.