Lapsi ei viihdy päiväkodissa, mitä tekisit?

[työ vai?]

Lapseni, nyt 2v 7kk, aloitti syksyllä päiväkodissa. Alusta asti on ollut hankalaa. Lapsi itkee aina kun jätän sinne, ja itkee kun haen. Jos kuulee sanan päiväkoti tai autolla ajetaan siitä ohi, alkaa itku ja huuto että ei päiväkotiin. Olen kysynyt hoitajilta, että miten päivät menee. Lapsi kuulemma leikkii vain yksin, koska on ryhmän pienin, eikä vanhemmat lapset halua hänen kanssa leikkiä. Kiusaamista esiintyy joskus, mutta siihen puututaan heti. Nyt tuntuu vaan nin raskaalta, koska parannusta ei ole tapahtunut. Hain lapsen tänään ja hoitaja kertoi, että lapsi oli taas jonkinverran itkeskellyt päivän aikana.

Lapsi on melko usein ollut mummuilla hoidossa ilman mitään ongelmia. Jää heidän kanssa mielellään, leikkii ja puuhailee ja tulee iloisesti kotiin. Joten en usko, että lapsi varsinaisesti on jotenkin liian riippuvainen meistä vanhemmista.

En tunne muita lapsiperheitä ja kerhot on aina päivällä kun minulla on töitä, joten senkin takia olen luullut, että päiväkodista olisi hyötyä. Mutta ilmeisesti ei ole. Lapsen puheen kehitys ei ole enää edennyt kun on hoidossa ollut. Lapsi on kovin itkuinen ja herkkä.

Minulla olisi mahdollisuus vuoden loppuun asti hoitaa työni siten, että voisin pitää lasta kotona tai mummulla hoidossa, mutta vuoden vaihteen jälkeen se ei enää onnistu. Mietin mitä tekisin. Otanko pois hoidosta vai yritetäänkö vielä? Hakisinko enemmin perhepäivähoitajalle?

 

[Valaja]

Olisin kotona ihan taatusti.

 

[ei]

Kaikki lapset ei vaan sovi päiväkotiin. Väkisin siitä ei tule mitään. Sanotaan aina, että kyllä lapsi tottuu, ja kyllä se siitä oppii. Joo varmaan oppiiki, mutta mihin hintaan? Jääkö lapselle traumoja joita hän ei ehkä itse edes tiedosta...
Vaihtaisin perhepäivähoitajalle. Kyllä niistäkin kunnnon koululaisia sitte tulee vaikka ovat olleet mummuilla ja siellä perhepäivähoitajalla vaikka sitte. Kaikki ei tarvi olla suuna päänä menossa ja yhtä sosiaalisia.

 

[puddighinu]

Joko vaihtaisin hoitopaikkaa tai jäisin kotiin.

 

[¤]

kokeilisin perhepäivähoitoa. meidän lapsi (1v6kk) on pph:lla hoidossa... ja varahoitopaikkana on päiväkoti, jossa ilmeni heti levottomuutta, lyömistä ym. muuten rauhallissa lapsessa.

 

[Mamma italiana]

Meillà làhestulkoon kaikki lapset aloittavat 3 v iàssà tarhan ja muiden àitien ja tarhatàtien kanssa puhuessani olen huomannut ettà melkein kaikilla lapsilla on jossain vaiheessa jonkinlainen reaktio sijoittumiseen. Tààllà kannustetaan kovasti silti jatkamaan, enkà todellakaan usko ettà tavallisesassa tapauksessa lapselle jàà traumoja. Muutenhan nàillà olisi kaikilla traumoja!

 

[Lapsen etu]

Siis sä olet puoli vuotta katsellut moista? Kurjaa lapselle. Kyselisin pk:sta, missä vika, voiko asiaa parantaa ja jos ei, jäisin kotiin tai vaihtaisin hoitopaikkaa.

 

[NPOK]

minä tutkituttaisin ihan ekana, että lapsi on fyysisesti terve eli ei ole esim huono kuulo tai näkö, jonka takia tarhassaolo voisi olla hankalaa. aika monta kk ollut jo parantumatta tilanne, joten jos lapsi olisi täysin terve, vaihtaisin perhepvhoitoon ja kattosin sopeutuuko sinne paremmin.

 

[Psykologi]

Eikä kyseessä ole erityislapsi, joka kärsii hälystä ja ihmisryhmästä?

 

[kummaa]

ettei päiväkodin tädit ole puuttuneet siihen, että lapsi on yksin esim. leikkimällä lapsen kanssa itse tai järjestämälllä sellaisia tilanteita, jossa lapsi tutustuisi toiseen lapseen, vaikkakin vähän vahempaan ja heillä olisi kahdenkeskeinen leikki.. tai pitämällä sylissä enemmän.

 

[Silmukka-]

Toinen lapsistani ei ikinä viihtynyt päiväkodissa, se oli välillä aika sydäntä raastavaa

Kotiin ei pystyttä kokonaan kumpikaan jäämään joten yritettiin setviä työt ja opinnot niin että lasten päivä oli mahdollisimman lyhyt ja lomaa pidettiin paljon. Kesällä lapset saivat olla kotona melkein kolme kuukautta.
Siitä oli kyllä apua vaikka taloudellisesti tietenkin otettiin takkiin.

Esikoulukin oli aikamoista tahkoamista kun poika kertakaikkiaan ei pitänyt tarhasta mutta koulussa puhkesi kukkaan ja siellä on viihtynyt ja pärjännyt erinomaisesti. Mutta koulussa saakin olla vapaammin ja luovemmin oma itsensä eikä tarvitse niin mahtua tiettyyn muottiin ja rytmiin.

 

[Sanna80]

No jos pystyt vuodenvaihteeseen järjestämään hoidon muuten, niin ilman muuta siten!! Töistä en pois jäisi, mutta jos tuo on teillä mahdollista, niin tottakai!! Vuodenvaihteessa lapsesi on jo 9 kuukautta vanhempi kuin nyt ja sopeutuminen voi olla ihan erilaista. Sittenkin hänelle voisi kokeilla hakea paikkaa jostain muualta, pph:lta tai pienemmästä ryhmästä. Tämä olisi kakkossuunnitelmani jos oman työn järjestely ja mummon kanssa järjestely ei olisi mahdollista.

 

[ap]

Eli teidän mielestä mä en ylireagoi jos otan lapsen pois hoidosta? Mummut on molemmat sanoneet, että auttavat ja joustavat niin paljon kun tarvii, samoin työnantaja on sitä mieltä, että voin tehdä ns. etätyötä. En jaksa selittää tarkemmin, mutta olisi mahdollista siis kotoa käsin hoitaa melko paljon työtehtäviä eikä ne ole sillä tavoin aikaan sidottuja että ne pitäisi hoitaa joka päivä klo 8-16 vaan voisin niitä tehdä vaikka iltaisin kun mies on kotona lapsen kanssa. Muutamia päiviä kuukaudessa joutuisin käymään työpaikalla, mutta mummut ovat luvanneet auttaa niiden kanssa.

Mies on vaan sitä mieltä, että liioittelen ja että kyllä lapsi tottuu. Hoitajat sanoivat, että saan itse päättää, eivätkä ota kantaa. Sanovat kyllä, että lapselle paras paikka on kotona, mutta samalla, että kyllä kaikki lapset lopulta tottuvat. Neuvolassa olivat huolissaan lapsen puheesta, jos edistystä ei tapahtu puolen vuoden aikana, tulee lähete puheterapeutille. En tiedä mikä olisi lapsen kannalta oikea ja paras päätös. Pelottaa niin kamalasti, että en osaa tehdä oikein ja "pilaan" lapseni elämän

 

[no niin]

Eikä kyseessä ole erityislapsi, joka kärsii hälystä ja ihmisryhmästä?

a

.. tulihan se pyskologi sieltä ja kas, lapsessahan se onkin jotain neurologista vikaa. ?!

lapsihan on alle 3 v, eikä tarvita psykologin koulutusta eikä edes erityislapsen diagnoosia, ja minusta on enemmänkin itsestään selvää että noin pieni kärsii ison ryhmän melusta ja hälystä sekä siitä, ettei häntä huolita joukkoon, ryhymän nuorimpana kiusataan..

 

[NPOK]

hei, jos tuossa lapsen puheenkehityksessä on jotain häikkää jonkun mielestä, niin kipin kapin se kuulo tutkituttaan. voi olla sekin syynä, ettei viihdy, jos ei kuule kunnolla. toivottavasti ei ois mitään vakavampaa, mutta jos on, niin kannattaa tutkituttaa. voimia.

 

[Psykologi]

Eli teidän mielestä mä en ylireagoi jos otan lapsen pois hoidosta? Mummut on molemmat sanoneet, että auttavat ja joustavat niin paljon kun tarvii, samoin työnantaja on sitä mieltä, että voin tehdä ns. etätyötä. En jaksa selittää tarkemmin, mutta olisi mahdollista siis kotoa käsin hoitaa melko paljon työtehtäviä eikä ne ole sillä tavoin aikaan sidottuja että ne pitäisi hoitaa joka päivä klo 8-16 vaan voisin niitä tehdä vaikka iltaisin kun mies on kotona lapsen kanssa. Muutamia päiviä kuukaudessa joutuisin käymään työpaikalla, mutta mummut ovat luvanneet auttaa niiden kanssa.

Mies on vaan sitä mieltä, että liioittelen ja että kyllä lapsi tottuu. Hoitajat sanoivat, että saan itse päättää, eivätkä ota kantaa. Sanovat kyllä, että lapselle paras paikka on kotona, mutta samalla, että kyllä kaikki lapset lopulta tottuvat. Neuvolassa olivat huolissaan lapsen puheesta, jos edistystä ei tapahtu puolen vuoden aikana, tulee lähete puheterapeutille. En tiedä mikä olisi lapsen kannalta oikea ja paras päätös. Pelottaa niin kamalasti, että en osaa tehdä oikein ja "pilaan" lapseni elämän

Kuulostaa mun korvaani erityiseltä lapselta...tuo puhe ja kaikki ja itkuisuus ja ei viihdy ryhmässä. Onko lasta tarkkaillut erityislastentarhanopettaja?

 

[Silmukka-]

Eli teidän mielestä mä en ylireagoi jos otan lapsen pois hoidosta?

Aivan ihanaa jos sinulla on se mahdollisuus, puolikin vuotta on pitkä aika varhaislapsuudessa.

 

[Psykologi]

Eikä kyseessä ole erityislapsi, joka kärsii hälystä ja ihmisryhmästä?

a

.. tulihan se pyskologi sieltä ja kas, lapsessahan se onkin jotain neurologista vikaa. ?!

lapsihan on alle 3 v, eikä tarvita psykologin koulutusta eikä edes erityislapsen diagnoosia, ja minusta on enemmänkin itsestään selvää että noin pieni kärsii ison ryhmän melusta ja hälystä sekä siitä, ettei häntä huolita joukkoon, ryhymän nuorimpana kiusataan..

No kun jotkut nyt vaan sattuvat olemaan erityislapsia ja kehitykseltään toisenlaisia. Mitä siinä nyt on outoa? Oireillut on erityislapset jo alle 3-vuotiainakin...
Tottakai on normaalia, että tavallinen lapsikin saattaa oireilla mutta jos on puoli vuotta ollut hoidossa, luulisi sopeutuvan. Ja tuo puhejuttu ja kaikki...

 

[lapsen]

Lapsen pelko päiväkotia voi aiheuttaa puheen viivästymistä. ELi jos ei viihdy ja saa kokoajan olla varuillaan, ni ei se lapsi saa päiväkodista mitään irti, kärsii vaaan. Ja voi kärsiä puhekin sitten..

 

[ap]

ettei päiväkodin tädit ole puuttuneet siihen, että lapsi on yksin esim. leikkimällä lapsen kanssa itse tai järjestämälllä sellaisia tilanteita, jossa lapsi tutustuisi toiseen lapseen, vaikkakin vähän vahempaan ja heillä olisi kahdenkeskeinen leikki.. tai pitämällä sylissä enemmän.

Heillä on sellainen tilanne, että lapsia on ryhmässä 16, hoitajia tavallisena päivänä parhaillaan 3, yleensä kuitenkin 2. Ovat suoraan sanoneet, että täytyy antaa lapsen leikkiä yksin koska se on "helpoin" ja "turvallisin" ratkaisu. Eivät voi keskittyä häneen muiden kustannuksella. Ymmärrän tämän kyllä ihan täysin. Muut lapset ryhmässä ovat 4-6 vuotiaita ja koska lapseni ei ole ihan samalla tasolla, kieltäytyvät leikkimästä hänen kanssa. Eikä lapsi itse ole kovin aktiivinen sen suhteen. Saattaa kuulemma seurailla perässä, mutta useimmiten menee yksin leikkimään. Tästä syystä, koska lapsella ei ole kokemusta varsinaisesti muista lapsista, ajattelin päiväkodin olevan hyvä paikka harjoitella sosiaalisia taitoja.

En usko, että lapsessa on mitään varsinaista vikaa. Eivät ainakaan neuvolassa ole mitään huomanneet, eikä yleisillä paikoilla tunnu pelokkaalta tai aralta. Ainoa ongelma on tuo puhe, joka on nyt viimeiset puoli vuotta ollut samalla tasolla eli 2 sanan lauseita, ei muuta.

 

[hei..]

no, lapsihan voi selvästi huonosti päiväkodissa!
tottakai kaikki lapset tottuu, kaikkeen tottuu, kun ei vaihtoehtoja ole. Mutta jos lapsi on näinkin kauan päiväkodissa ollut ja ongelmia on edelleen, ottaisin pois, jos mahdollista on.
ja etenkin, kun puheen kehitys on pysähtynyt. Syy voi olla ihan "psyykkinen", eli joku eroahdistustueen ja päiväkodissa kiusaamiseen, yksin olemiseen, liittyvä ahdistus, jonka takia nimenomaan puheen alue taantuu.

Ja kun kotihoidon jälkeen mietit lapsellesi uutta hoitopaikkaa kodin ulkopuolelta, en välttämättä laittaisi samaan päiväkotiin. Vaikka sitten onkin isompi, voi entiset kokemukset palautua jotenkin mieleen niin, ettei viihdy pk:ssa vaikka ilmapiiri yms. olisi nyt paremmat. Hoitajat ovat kuitenkin samat... eivät vaikuta kovin hyviltä hoitajilta, jos ryhmän pienin lapsi jätetään yksin ja kiusan kohteeksi.

Sillä, että otat lapsen pois päiväkodista itkemästä ja pelkäämästä, ja laitat koti-mummola-hoitoon reiluksi puoleksi vuodeksi, et todellakaan pysty pilaamaan lapsen elämää !!

mutta sillä, että hän jää päiväkotiin, saatat onnistukin pilaamaan, noin kärjistetyststi.

Sinuna ottaisin lapsen pois, miehen kommenteista huolimatta, koska siihen on mahdollisuus. Lapsihan reagoi ihan selkeästi !!

 

[Mamma italiana]

Suosittelisn sinua keskustelemaan tarhatàtien kanssa, heillà on yleensà kokemusta ja osaavat antaa sopivia neuvoja

 

[ap]

Eli teidän mielestä mä en ylireagoi jos otan lapsen pois hoidosta? Mummut on molemmat sanoneet, että auttavat ja joustavat niin paljon kun tarvii, samoin työnantaja on sitä mieltä, että voin tehdä ns. etätyötä. En jaksa selittää tarkemmin, mutta olisi mahdollista siis kotoa käsin hoitaa melko paljon työtehtäviä eikä ne ole sillä tavoin aikaan sidottuja että ne pitäisi hoitaa joka päivä klo 8-16 vaan voisin niitä tehdä vaikka iltaisin kun mies on kotona lapsen kanssa. Muutamia päiviä kuukaudessa joutuisin käymään työpaikalla, mutta mummut ovat luvanneet auttaa niiden kanssa.

Mies on vaan sitä mieltä, että liioittelen ja että kyllä lapsi tottuu. Hoitajat sanoivat, että saan itse päättää, eivätkä ota kantaa. Sanovat kyllä, että lapselle paras paikka on kotona, mutta samalla, että kyllä kaikki lapset lopulta tottuvat. Neuvolassa olivat huolissaan lapsen puheesta, jos edistystä ei tapahtu puolen vuoden aikana, tulee lähete puheterapeutille. En tiedä mikä olisi lapsen kannalta oikea ja paras päätös. Pelottaa niin kamalasti, että en osaa tehdä oikein ja "pilaan" lapseni elämän

Kuulostaa mun korvaani erityiseltä lapselta...tuo puhe ja kaikki ja itkuisuus ja ei viihdy ryhmässä. Onko lasta tarkkaillut erityislastentarhanopettaja?

Sellainen tulee päiväkotiin kuukauden päästä ja hoitajat kysyivät minulta jo, että sopiiko jos pyytävät häntä tarkkailemaan lastani.

 

[vieras]

Siis jos sinulla on mahdollisuus olla lapsesi kanssa kotona, niin ole. Kyllä se sinne hoitoon ehtii myöhemminkin. Et tule päätöstäsi katumaan...

 

[Psykologi ja kahden erityisen äiti]

Eli teidän mielestä mä en ylireagoi jos otan lapsen pois hoidosta? Mummut on molemmat sanoneet, että auttavat ja joustavat niin paljon kun tarvii, samoin työnantaja on sitä mieltä, että voin tehdä ns. etätyötä. En jaksa selittää tarkemmin, mutta olisi mahdollista siis kotoa käsin hoitaa melko paljon työtehtäviä eikä ne ole sillä tavoin aikaan sidottuja että ne pitäisi hoitaa joka päivä klo 8-16 vaan voisin niitä tehdä vaikka iltaisin kun mies on kotona lapsen kanssa. Muutamia päiviä kuukaudessa joutuisin käymään työpaikalla, mutta mummut ovat luvanneet auttaa niiden kanssa.

Mies on vaan sitä mieltä, että liioittelen ja että kyllä lapsi tottuu. Hoitajat sanoivat, että saan itse päättää, eivätkä ota kantaa. Sanovat kyllä, että lapselle paras paikka on kotona, mutta samalla, että kyllä kaikki lapset lopulta tottuvat. Neuvolassa olivat huolissaan lapsen puheesta, jos edistystä ei tapahtu puolen vuoden aikana, tulee lähete puheterapeutille. En tiedä mikä olisi lapsen kannalta oikea ja paras päätös. Pelottaa niin kamalasti, että en osaa tehdä oikein ja "pilaan" lapseni elämän

Kuulostaa mun korvaani erityiseltä lapselta...tuo puhe ja kaikki ja itkuisuus ja ei viihdy ryhmässä. Onko lasta tarkkaillut erityislastentarhanopettaja?

Sellainen tulee päiväkotiin kuukauden päästä ja hoitajat kysyivät minulta jo, että sopiiko jos pyytävät häntä tarkkailemaan lastani.

No niin, hyvä juttu. Ammattilainen osaa varmasti heti jotain asiasta sanoa, että onko kyse jostain muusta kuin arkuudesta ja siitä, ettei viihdy. Kun moni asia usein näyttää joltain muulta kuin on. Se on aina lapsen parhaaksi ja turhan tähden hoitajat ei moista kysy. Jaksamisia!