Lapsi ei puhu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Meinasi viikonloppuna tulla kyyneleet silmiin kun sain monelta eri ihmiseltä kuulla että "eikö yhtään sanaa sano?" ja "kyllä meillä alettiin puhua jo siinä ja siinä iässä". Meillä on poika, vuoden ja 5kk eikä sano sanaakaan. Hänellä on oma kielensä ja sille sitten naurettiin oikein porukalla.

Jotenkin tuli sellainen olo että pojan pitäisi osata muutakin. Pottaa ei ole edes kokeiltu kun ei osaa mitenkään viestiä pissaa ym. Juo pullosta välillä vaikka osaa kyllä mukiakin käyttää.

Mitä tuon ikäisen ylipäätään PITÄISI osata?? Olenko jotenkin huono äiti nyt, tai saiko lapsi huonot geenit? :ashamed: Ehkä ihan turhaa itkua nyt minulta mutta paha mieli jäi... olisihan joku voinut jotain hyvääkin lapsesta sanoa..
 
Meilläkään ei puhuttu tuossa iässä mitään. Nyt hitusen yli 2v ja sanoja on joku 20 (silloin tällöin käyttää muitakin sanoja, jopa 2sanan lauseita). Neuvolan mukaan mennään puheterapiaan ellei 2,5-vuotiaana puhu.
 
ei meilläkään puhu ja samanikäinen. ymmärtää KAIKEN joten en huoli.
Pottailee vähän, syö itse jonkin verran, pulloa ei ole koskaan ollutkaan. Kävelee toki ja on näppärä rakentelemaan palikoista pinoja.
 
Voi ei... meidän poika sanoi ensimmäisen sanansa kaksivuotiaana. Nyt on kolme ja puhuu lauseita ihan sujuvasti. Pottailu hakusessa, yrityksestä ja keinoista ei ole kiinni. Kaikki vaan tapahtuu ajallaan ja ihan varmasti meidän pienet ottavat ikätoverinsa kiinni jossain kohtaa, olen vakuuttunut siitä.
Ei ole mitään PITÄISI-listaa tuossa vaiheessa. Annetaan lapsen olla lapsi ja oppia omaan tahtiinsa, välillä vaan ohjaillaan oikeaan suuntaan!
 
ilkeitä kommentteja olet saanut. huoli pois, se että lapsi puhuu omaa kieltään, on jo hyvä merkki eli halua kommunikoida löytyy. Pottailu voi pojilla mennä vaikka kuinka myöhäseen, eikä sillä ole mitään tekemistä hyvien geenien kanssa (jos sillä älykkyyttä tarkoitit)!

Voimia ja uskoa omaan äitiyteen, oot paras mahdollinen äiti lapsellesi!
Voithan vaikka lainata kirjastosta kirjan, jossa annettaisiin neuvoja, kuinka puhetta voisi saada houkuteltua esiin. Painostaminen ja asiasta stressaaminen eivät toimi, vaan kehitys suorastaan hidastuu semmoisesta, mutta ehkä jotain lasta kiinnostavia kuvakirjoja voisitte lukea ahkerasti.

hyvää kesää!
 
No meillä 1.7v, eikä sano äiti. Puhuu kyllä muuten sanoja jo ihan kivasti. Esikoinen sanoin äiti paaaljon aiemmin. Ja meillä on tosi hyvä ja rakastava suhde tytön kanssa, mutta äitiä se ei sano. Täiti kylläkin..
 
älä ole huolissasi. nykyajan ihmiset vaatii pieneltä lapselta ihan liikoja liian pienenä, muakin harmittaa tollainen. itsellä lapsi 1v 8kk ja vasta ihan hiljattain alkanut tulee muutamia sanoja. älkää naurako lapsen omalle pheelle. kyllä se vielä oppii! meilläkin vielä pullo käytössä, osaa kyllä juoda lasistakin, eikä pottakaan vielä ajankohtainen, kakkahädän osaa ilmaista. mua ottaa niin aivoon toi "eikö teidän lapsi jo osaa"- ihmettely. kyllä ne kerkee oppimaan. onhan tässä maailmassa niin paljon ihmeteltävää ja opittavaa, ettei kaikkea kerkee millään kerralla! anna toisen olla pieni, kun se ei sitä loppupeleissä kauhean kauaa ole. jätä omaan arvoon muiden kommentit, niin mäkin teen. mun mielestä liika hoputtaminen ja tommonen tekee vaan hallaa lapsen kehitykselle ja takapakkia tulee sitten myöhemmin. tää on vaan mun mieleipide :)
 
Kauheaa painostusta... Älä välitä sellaisesta!

Meillä vajaa 2v. poika puhui vaan 3-5 sanaa. Sitten 2,5-vuotiaana jo melkein mitä vaan. Kyllä se siitä. Pottailussakin on parempi mennä lapsen ehdoilla. 1,5v on vielä aika pieni, ja pojilla pottailutouhut onnistuu useimmiten myöhemmin kuin tytöillä, sanotaan.
 
oma lapseni ei puhunut sanaakaan vielä 2,5 vuotiaana. Tutkittiin ja epäiltiin dysfasiaakin mutta koska lapsi kuitenkin YMMÄRSI puhetta niin kaikki sanoivat että ole huoleti. Kolmevuotiaana sitten alkoi puhumaan ja heti alkoi puhumaankin 3-5 sanan lauseita.

Itse en lapseni puolesta stressannut niinkään, mutta itseäni suunnattomasti v**utti muiden asiaan puuttuminen ja kommentointi. "miten se ei nyt puhu, etkö lue lapsellesi" tai eräs jopa sanoi että "taidat olla vähän huono äiti kun et ole antanut tarpeeksi virikkeitä".

Lapsen puhumaan oppiminen ei todellakaan ollut virikkeistä kiinni koska lasta opetin itsekin kuvakorteilla, viittomilla ja niin edelleen. Lapsi oppii kun oppii.

AP, ihan rauhassa vaan, ja koita kovettaa itsesi noilta muilta taivastelijoilta ja ihmettelijöiltä. Asia kun ei kuulu tipan vertaa kenellekään muulle kuin sinun perheellesi.
 
jokainen lapsi on erilainen, tiedän lapsen joka ei vielä 3 vuotiaanakaan puhunut juuri mitään ja silloin vasta aletaankin oleen huolissaan puhumisen puutteesta... Jos lapsella on joku oma kieli niin silti vanhempien/aikuisten täytyisi puhua lapselle ihan ihmisten kielellä, eli ei lässytystä :) minun mielipiteeni.. meillä on 1v 9kk ja iltamaito juodaan vielä pullosta... muuten juo mukista ja aina ruokapöydäs mukista.. pikkuhiljaa täytyis jättää pois.. :)
potalle en ole vieläkään opettanut, välillä istuu kyllä siellä.. lapsihan n. 2 vuotiaana vasta osaa pidättää pissaa.. jotku taas väittää että syntymästä asti viedään lavuaariin pissalle?! mikä on minusta outoa... se on sun lapsi ja sä kasvatat sen ja opetat asiat niinkuin itse haluat! :)
 
Ei meilläkään poika puhunut tuossa iässä.

Eikä vielä 2 v 5 kk iässäkään kuin pari sanaa. 2½ v tienoilla vasta oppi, ja nopsaan oppikin. Kaksikielisyys, paha korvatulehduskierre, siinäpä suurimmat syyt puheen viivästymiseen.

On aina ollut ikäisekseen pitkä ja isomman oloinen (tuuhea tukka yms). Voi sitä ymmärtämättömyyttä; eikö hän vielä puhu, kyllä noin ison pojan pitäisi jo puhua! Toinen seisoo vieressä, ymmärtäen ihan kaiken, myöskin sen että puhumattomuus on jotenkin huono juttu - kyyneleet vaan valui pienen pojan silmistä.

Joskus tuli sanottua aika tiukastikin vastaan näille "siis pitäähän tuonikäisen jo osata puhua!"- tyypeille.
 
Meillä on 3 vuotias lapsi, joka puhuu omaa kieltään. Diagnoosina puhumattomuus ja vaikeasti viivästynyt puheenkehitys.Tukiviittomat ja pictot käytössä joilla kommunikoimme. Meilläkin on vielä vaippa käytössä vaikka potalla käykin. Mutta asiassa edistytään pikku hiljaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei kiirettä:
oma lapseni ei puhunut sanaakaan vielä 2,5 vuotiaana. Tutkittiin ja epäiltiin dysfasiaakin mutta koska lapsi kuitenkin YMMÄRSI puhetta niin kaikki sanoivat että ole huoleti. Kolmevuotiaana sitten alkoi puhumaan ja heti alkoi puhumaankin 3-5 sanan lauseita.

Itse en lapseni puolesta stressannut niinkään, mutta itseäni suunnattomasti v**utti muiden asiaan puuttuminen ja kommentointi. "miten se ei nyt puhu, etkö lue lapsellesi" tai eräs jopa sanoi että "taidat olla vähän huono äiti kun et ole antanut tarpeeksi virikkeitä".

Lapsen puhumaan oppiminen ei todellakaan ollut virikkeistä kiinni koska lasta opetin itsekin kuvakorteilla, viittomilla ja niin edelleen. Lapsi oppii kun oppii.

AP, ihan rauhassa vaan, ja koita kovettaa itsesi noilta muilta taivastelijoilta ja ihmettelijöiltä. Asia kun ei kuulu tipan vertaa kenellekään muulle kuin sinun perheellesi.

Meilläkin poika ymmärtää ihan kaiken, liikaakin. Käyttää myös itse keksimiään viittomia asioiden ilmaisuun... Silti neuvola ja isovanhemmat kovinkin huolissaan pojan kehityksestä, vaikka fyysisesti jopa jonkinverran ikätasoa ylempänä. Me ollaan miehen kanssa molemmat ruvettu puhumaan myöhään. Mun vanhemmat painostaa että pitäis neuvolassa vaatia että pääsis aiemmin puheterapiaan jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Ei meilläkään poika puhunut tuossa iässä.

Eikä vielä 2 v 5 kk iässäkään kuin pari sanaa. 2½ v tienoilla vasta oppi, ja nopsaan oppikin. Kaksikielisyys, paha korvatulehduskierre, siinäpä suurimmat syyt puheen viivästymiseen.

On aina ollut ikäisekseen pitkä ja isomman oloinen (tuuhea tukka yms). Voi sitä ymmärtämättömyyttä; eikö hän vielä puhu, kyllä noin ison pojan pitäisi jo puhua! Toinen seisoo vieressä, ymmärtäen ihan kaiken, myöskin sen että puhumattomuus on jotenkin huono juttu - kyyneleet vaan valui pienen pojan silmistä.

Joskus tuli sanottua aika tiukastikin vastaan näille "siis pitäähän tuonikäisen jo osata puhua!"- tyypeille.

Voi ei sinun poikaasi, tuli itsellekin kyyneleet silmiin kun kuvittelin tilanteen :( Meillä myös ymmärtää todella paljon ja sillä omalla kielellään meille viestii ja selittää asioita. Me sitten vastataan "ihmisten kielellä" takaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voi ei sinun poikaasi, tuli itsellekin kyyneleet silmiin kun kuvittelin tilanteen :( Meillä myös ymmärtää todella paljon ja sillä omalla kielellään meille viestii ja selittää asioita. Me sitten vastataan "ihmisten kielellä" takaisin.

Meidän poika oppi nopsaan puhumaan sitten kun löysi jutun jujun :). 3 v neuvolaan mennessä puhe oli jo täysin ikätasolla.

Joskus sanoin, että ei kai siinä mitään kummallista ole jos pieni lapsi ei puhu, mutta siinä että aikuinen ei osaa olla hiljaa on jo paljonkin ihmettelemisen arvoista :saint:. Pojalta siis kärtettiin sanoja/kävelyä/tutittomuutta yms jo ennen 1 v ikää, kun oli mukamas niin iso.
 
Mun poika sanoin 2v 3kk mennessä tasan yhden sanan,toki sellaista muuta höpötystä tuli.Mutta sitten kun avasi sanaisen arkkunsa niin sitä puhetta alkoi tulemaan ihan solkenaan ja sen jälkeen ei ole ollut hiljaa. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja nedra:
Mun poika sanoin 2v 3kk mennessä tasan yhden sanan,toki sellaista muuta höpötystä tuli.Mutta sitten kun avasi sanaisen arkkunsa niin sitä puhetta alkoi tulemaan ihan solkenaan ja sen jälkeen ei ole ollut hiljaa. :D

Tätä minäkin vähän "pelkään" että käy näin.. :D Tuo meijän poika kun sanoo kyllä mitä haluaa/tarkoittaa jos hänen osoittelemiset sun muut jätetään täysin huomiotta.
 

Yhteistyössä