Lapsi 11-v. ja korkea itsemurhariski

On täällä joku tuon tyyppinen paikka. Ja pitää neuvoa lapselle lasten ja nuorten puhelinkin. Kiitos kovasti kaikista vinkeistä! :heart: Ei tässä osaa kaikkea ajatella huolten keskellä.

...muistahan tämän kaiken keskellä pitää huolta itestäskin, että säkin pääset purkamaan ajatuksias ja olojas. Ei liian vahvana voi eikä saa olla, vaan pitää saada jonkinsortin etäisyyttäkin ja aivan muutakin ajateltavaa... Onhan sulla tukijoukkoja, läheisiä ystäviä siinä likellä, joille voit uskoutua asioista?

 

On, onneksi (joo, minulle ne vihjailivatkin yhdessä välissä hoitoa, kun kerroin itsetuhoisen lapsen valvonnan olevan "hieman" raskasta |O )

 

Jossei lapsi uskalla puhua niin ainakin MLL:ään voi ottaa yhteyttä netin kautta. Nettikirje tai chat.

 

On, onneksi (joo, minulle ne vihjailivatkin yhdessä välissä hoitoa, kun kerroin itsetuhoisen lapsen valvonnan olevan "hieman" raskasta |O )

Hyvä juttu :heart: (..ja en voi kuin ihmetellä teijen kohtelua *pyöritän päätäni*)

 

Koulupsykologia suosittelen. Pystyy antamaan keskusteluapua ja tekemään arviota tilanteesta jatkoonohjausta varten.
Koulupsykologi on koulussa töissä, mutta ei yleensä rehtorin alainen. Myös ammattietiikkansa mukaisesti riippumaton. Ei koulun kätyri.
Ja moni koulupsykologi on töissä koulujen loma-aikoina.

 

Yritänpä saada kiinni heti huomenna. En tiennytkään, että psykologi olisi loma-aikoina tavoitettavissa.

 

Jos lapsi on itsetuhoinen niin heti päivystykseen ! Lapsi otetaan tosi helposti psykiatriselle osastolle hoitoon. Toimi nyt ! Silloin kun minä olin teini ei kukaan ottanut todesta mun koulukiusaamista jonka seurauksena sairastuin syömishäiriöön ja vakavaan masennukseen. Kukaan ei sitäkään huomannut joten kovan kautta (teho-osaston) mentiin sit hoitoon. Tässä en olis nyt kirjoittamassa ellei joku ohikulkija olis mua ojasta löytänyt.

 

Seuraavasta itkupotkuraivarista vienkin sinne. Mutta se päivystys nähtiin nyt. Sekä TK että tämä paikka, minne TK laittoi lähetteen. Lapsi puhui itsekin, että on masentunut olo eikä ruoka maistu (ja että oli nyt isällään syönyt 3 päivää lähinnä pelkkiä karkkeja |O ) Miksi, miksi, miksi, miksi ei avunpyyntöön vastata? Onko liian kiire, kun hätää kärsivää pompotellaan paikasta toiseen?

 

Sun tehtävä äitinä on vaatia hoitoa lapselle. Voiko taas avuttomampaa toimintaa olla. Sitä paitsi tämä ketju on aloitettu elokuussa etkä ilmeisesti vieläkään ole apua lapselle hankkinut. Jestas että pistää vihaksi !!!

 

Hyppäsin ketjuun uutena ap:nä. Mut joo, olen apua huutanut lapselle jo pitkän aikaa. Vaatinut, vaatinut ja vaatinut. Ei varmaan sitten ole tarpeeksi vakava tapaus (vielä).

 

Tuo aiemmin mainittu kouluspykologi on varmasti hyvä askel, jotta koulun suuntaan saataisiin eteenpäinvievä keskusteluyhteys. Olisko myös kunnan/MLL:n perhetyöntekijästä apua? Vois auttaa ja tukea teitä perheenä tässä tilanteessa.

 

Onko isä hyväksikäyttänyt lastaan, missä asutte ? Tälläiselle lapselle avun saaminen on todella kiven alla, jos ruma ukko on lahjonut vähän kuten niiden tapa on. .

yksityinen lääkäri, lähete psykalle, olet läsnä kaikissa tutkimus tilanteissa ja ostat nauhurin jonka laitat äänittämään lapsen taskuun kahdenkeskisiä keskusteluita lapsi/psykologi. Tämä viimeine on se tärkein niin ei käy huonosti "koska sairaanhoitopiirillä ei ole rahaa terapiaan ". Nämä ovat hyvin rumia asioita, ja olisin iloinen jos joku olisi neuvonut minua aikanaan tai jos tämä olisi mielikuvitusta ja vainoharhaisuutta. .

ja tapaamiset isän kanssa heti SEIS Lastensuojelun sosiaalityöntekijän valtuutuksilla+ ?lyhytaikainen sijoitus vastaanottokotiin kiireellisenä sijoituksena ?

Me teimme kaiken oikein paitsi tuota nauhurijuttua emme älynneet, emmekä koskaan saaneet apua. Tekijä oli läheinen, mutta henkisesti ja maailmankatsomuksellisesti erittäin etäinen ja kaukainen.

Kerro lapselle, ettei se ole sinun vikasi ja häpeäsi, mitä on tapahtunut. Että siitä voidaan rangaista ja lapsi saa paljon hyvää kunhan vain puhuu totta ja häntä uskotaan ja autetaan ja huolehditaan ettei sitä enää tapahdu !

Valtavasti voimia ! Taivaallinen Isä pientä särkynyttä parantakoon ja auttakoon elämän lahjasta oikein nauttimaan, sillä lapsesi on rohkea kun puhuu ja sisimmässään hän tahtoo elää kunhan vain " "se musta" saataisiin pois "! Anna hänelle maalausvehkeet ja säästä työt päivämäärillä. Välitä ! Rakasta vanhemman rakkaudella ! Usko ! Älä menetä toivoasi ! Meitä on monta saman kokenutta, vanhemman lyttäysyrityksistä hoidon saamattomuuteen asti kokeneita. .

 

Sun kannattaa nyt samalla yrittää kaikin keinoin tuoda lapselle esiin kuinka ihana hän on, ja kuinka hänestä välitetään. Myös fyysinen kosketus (halaaminen, vieressä istuminen, rapsuttelu, jokin oloa helpottava tapa) on tärkeää tuollaisessa tilanteessa. Ehkä teetkin näin, ja lapsen itsetunnon ja sen tunteen nostaminen että hän on hyvä, ihana ja arokas, on tuollaisessa tilanteessa tärkeää. On tärkeä pyrkiä myös kiinnittämään lapsen huomio hyviin asioihin, ne voivat olla ihan pieniäkin asioita, esim, kivan näköinen kuva tms.

Koulupsykologi olisi hyvä osoite, koska psykologit ovat yleensä melko riippumattomia muihin ammattikuntiin verrattuna.

Kyllä jos koulussa on kiusaamista niin siitä tulisi tehdä rikosilmoitus, silloin saadaan tekijöitä edes jotenkin vastuuseen. Ja voihan poliisilta kysyä ihan neuvoakin asiassa ensin. Koulun tehtävä on joka tapauksessa turvata turvallinen koulunkäynti oppilaalle. Sekä henkisesti että fyysisesti.