Lapsettomuushoidoissa olevat

[Karhurouvanen]

*Nimi/ikä/monesko/missä hoito/mikä hoito/jotain vielä?*

(satunnaisessa järjestyksessä)

Mariamimi/ 40/ toinen (1. yhteinen)/ Ovumia/ lahjasolut.
Haaveillen/ 33/ ensimmäinen/ tays/ ivf
pienitoiveemme / 35/ ensimmäinen toiveissa / selittämätön lapsettomuus/Inseminaatio 3/3 tehty, IVF-jono (n. 2026>), palstatauko
Karhurouvanen / 38 v/ esikoinen parisuhteesta ivf:llä, toinen itsellisenä ivf:llä, kolmas yrityksessä itsellisenä lahjamuniksilla/ Viro/ ongelmana alhainen AMH
näännä / 38 / ensimmäinen toiveissa /Felicitas/itsellisenä lahjasiittiöillä inssit
Lilja93/31/1./KYS/IVF/hoidot lahjasiittiöillä miehen geenivirheen vuoksi
Sara3/34v/3.lapsi/Ovumia/
letrozol +inseminaatio (+metformiini)/"naisesta johtuva hedelmättömyys" (yritystä vain vuoden 2025 loppuun)*
MyMa/ 37 /kolmas/ Ovumia/ IVF x2 tehty. 2 alkiota pakkasessa
Tasaraha / 36v. / esikoinen luomuna, toista yritetty 2v. / selittämätön lapsettomuus / HUS / 3x OI Letrozol, 1x inseminaatio/ IVF alkamassa 10/25
Kerttumaaria/39/ensimmäinen/
julkinen Ruotsissa/IVF/selittämätön lapsettomuus*
Mollama/30v/3. lapsi/yksityisellä/tutkimukset käynnissä, myöhemmin ivf?/ autoimmuunityreoidiitti
Annika88/37/ensimmäinen toiveissa/Felicitas/ivf/neljä inssiä takana ja ivf-hoidot menossa. Hoidoissa itsellisenä, selittämätön lapsettomuus.

*Haikara matkalla*

Ovum93...ensimmäinen..LA
Keltainenkukka92/ 33v/toinen, esikoinen luomuna, ongelmana erittäin matala AMH, Luomuplussa, LA 4/26
Zelina / 39 v. / ensimmäinen toiveissa / K-S KS / 1. IVF, male factor / 1. PAS plussa, LA 6/2026
Toivoton vierailija/ 38v./ toinen/ felicitas/ eka ivf ja passit menossa

Kerätään listalle keskustelijoita, niin on helpompi pysyä kärryillä mitä kullakin taustalla. Jos haluat listalle, lisää boldilla viestiisi yllä olevat tiedot. MyMa poimii tiedot keskustelusta ja päivittelee tällä erää listaa aina tarvittaessa

Listalle päivitetty kaikki tietonsa antaneet.

Tapahtumia
@Mariamimi 1.10. siirto tehty 1.10.
@Karhurouvanen lokakuu
@MyMa 7.10. (noin) siirto tulossa
@näännä siirto tulossa (noin) 7.10.
@sara3 siirto tulossa (ehkä) 3.10.

Siis niin mahtavaa, en osaa boldata mutta jospa Myma bongaa tän mutta siis Karhurouvanen siirto 7.10.!!!!!

Kiitos Myma listan ylläpidosta!

 

[MyMa]

@Mariamimi jes hienoa että siirtoon pääsitte! 4BB on hyvä kuitenkin, blastoilla kuitenkin onnistuminen todennäköisintä montako siirtoa sulle on nyt siis yhteensä tehty? Silti vielä nostan esiin, että aina on se selittämätön tekijä, vaikka olis täydellinen alkio ja hyvät kohdun ja siirron olosuhteet, niin aina ei vaan lähde. Että kaikkea ei vaan ole mahdollista optimoida vaikka kuinka yrittäisi (enkä siis tarkoita että sä niin sanoitkaan, vaan ehkä lohdutusta että joskus vaan on huono säkä vaikka ns paperilla kaikki näyttäisi olevan perfect).

@Mollama siis ei kai esihlö tarvi järjestää vapaaksi juuri sitä aikaa kun sulla sattuis olemaan aika, tarkoitin siis sitä että jos olis oma työaika vaikka 8-16 ja poli auki myöskin 8-16, niin vähän pakkohan sitä on työnantajan taipua jotenkin järjestämään ne ajat. Joko sitten palkattomana, saldoina tms mikä systeemi onkaan. Tää tietty voi tarkoittaa että joutuu esihlölle kertomaan poissaolon syyn. En nyt osaa ihan yksiselitteisesti tähän vastata miten kättä voisi vääntää jos esihlö ihan tosiaan olisi täysin haluton antamaan vapaata. Jos on hr-osasto niin sieltähän voi kans ihan luottamuksellisesti kysyä?

@näännä siis JUURI tuo ajatus mullakin siitä kuka jää lehdelle soittelemaan tänne palstalle ihan kuin me oltaisiin joku yhtenäinen tilastollinen perusjoukko josta väkisinkin joku jää rannalle... No ollaan väkisin positiivisia ja baby dustia nyt aivan jokaiselle

@Karhurouvanen aivan mahtavaa että sullakin siirto tulossa!!! Siis jes hienoa! Eli siis öö tehdäänkö sulle Virossa siirrot aina vai täällä Suomessa? Felicitaksellako se oli täällä?

@tasaraha niin ne viikot sit vaan matelee eteenpäin. Tsemppiä tuskaiseen odotteluun

 

[Toivotonvieralija]

Mä kävin hakemassa 4BB blaston kyytiin. Edellinen oli luokitukseltaan parempi, joten vähän tuli olo, että miks me nyt tälläkään onnistuttaisiin, kun sekään ei tarrannut kiinni. Viimeinen pakkasessa oleva alkio on samaa luokkaa. Kovin en uskalla innostua, mutta tietysti parasta toivotaan Nostettiin kortisonin annostus loppuviikoksi 30mg ja Gonapeptyl menee jälleen dpo 6.

Lääkärin kanssa juteltiin, että tässä on nyt jo vähän niinkuin kaikki keinot käytössä ja onnistuminen on alkiosta kiinni. Alkiodiagnostiikka ois maksanut itsensä näin monella siirrolla jo takaisin, mutta eipä sellaista nähnyt silloin lahjasoluihin lähtiessä tarpeellisena. Niin kovasti luotti, että nuorilla ja seulan läpikäyneillä lahjoittajilla ois solut priimaa.

Ihanaa että meitä on täällä pian useampi piinailija

Tuttuja ajatuksia, itse ajattelin kanssa 3. siirrosta että miksi onnistuisi, todennäköisesti huonoin alkio jäljellä. Mutta onneksi tämä ajatus oli väärin ja ikinä ei tiedä. Paljon tsemppiä piinapäiviin ja tarrasukkia nyt kovasti

 

[Keltainenkukka92]

Todellakin tsemppiä piinapäiviin @Mariamimi ! Milloin ajattelit testata? Mitä @sara3 kuuluu nyt päivä punktion jälkeen? @näännä tsemppiä huomiseen ja jestas mikä superpäivä tulossa 7.10!

 

[haaveillen]

Alkohan ne kuukautiset vihdoin. Viisi päivää ruskeaa tuhnuttelua, ennen kunnon vuotoa. Täytyy silloin suunnittelukäynnillä muistaa sanoa/kysyä tästä hommasta. Suunnittelykäyntiin olisikin neljä viikkoa.

Hei meillä on @tasaraha sun kanssa sama piinaava odotus suunnitteluun, kiva kun on joku kanssaodottelija samaan vaiheeseen

@Mariamimi voi vitsit, voi kunpa tää olis vihdoin se the alkio

 

[Mariamimi]

@MyMa totta, onhan ne onnistumisprosentit hyvilläkin alkioilla ~50% luokkaa. Eli se lopputulos on vähän kai tuuristakin kiinni. Tämä oli siis kolmas siirto lahjasoluilla. Omia blastoja on siirretty kaksi. Tiedän, että luku voisi olla paljon korkeampikin, mutta noiden lahjasolujen kanssa odotuksetkin on korkealla. Pitää kaivaa onnistumistarinoita valamaan uskoa tähän siirtoon ja muistuttaa itseään, että meillä on _vielä_ yksi alkio jäljellä, eikä _vain_ yksi alkio jäljellä Ensikäynnillä arveltiin hyvää onnistumismahdollisuutta kahdella siirrolla, niin oishan se aika paskaa tuuria jos yksikään näistä neljästä ei tarrais kiinni.

Kiitos @Toivotonvieralija Juuri tällaiset onnistumiset luo toivoa

@Keltainenkukka92 virallinen testipäivä on 15.10. Todennäköisesti testaan vähän ennen sitä, mutta tällä kertaa jätän ehkä varhaisen testailun väliin. Tai katsotaan onko mieli muuttunut muutaman päivän päästä, voihan se olla että dpo 10 tienoilla alkaa testit taas poltella

 

[sara3]

Todellakin tsemppiä piinapäiviin @Mariamimi ! Milloin ajattelit testata? Mitä @sara3 kuuluu nyt päivä punktion jälkeen? @näännä tsemppiä huomiseen ja jestas mikä superpäivä tulossa 7.10!

Otin eilen illalla yötä vasten kipulääkettä ja yön nukuin hyvin. Olen henkisesti rennompi nyt kun munasolut ovat pois minusta ja saan hieman hengähtää.
Aamulla nappasin yhden Panadolin ennen työpäivää, mutta en niinkään kipujen takia vaan varmuuden vuoksi. Sen jälkeen en ole kipulääkettä tarvinnut. Munasarjoissa tuntuu sellaista tunnetta, että niitä on ronkittu, mutta se ei ole kipua vaan enemmänkin lievää epämukavuutta.

Eilen illalla ja tänään on ollut hieman turvonnut alavatsa. Olen juonut kuin hevonen ja toivon, että minulle ei tulisi hyperiä ja pääsisin perjantaina siirtoon. Pakko kuitenkin seurailla tilannetta ja jatkaa juomista. Pystyin olemaan ihan normaalisti töissä, mutta otin vähän rennommin ja pidin juomapullon mukana.
Sain tänään tiedon klinikalta, että 12 munasolua hedelmöittyi. Luku tuntuu hienolta, mutta toki laskee tuosta päivien edetessä. Lisäksi kuulun pco-munasarjoistani huolimatta selittämättömiin, eli emme tiedä mikä aiheuttaa sen etten tule luonnostaan raskaaksi (tai siis kerran olen tullut luomusti ja se oli kemiallinen. Yritystä on kuitenkin ollut yli 4 vuoden ajan yhteensä ja tuo yksi kemiallinen on ainut luomuraskaus. En siis ihan täysillä tiedä mistä pulmamme johtuvat ja onko esim. tuossa jakautumisvaiheessa ongelmia vai onko se kohtaanto-ongelma vai mitä.)
Pidän siis pään viileänä ja vaikka olen iloinen tuosta lukumäärästä, niin en ole valmis heittäytymään superoptimismiin.
Perjantaina kai sitten saan tietää montako päätyy pakkaseen. Ja nyt kun ne pakastetaan kolmipäiväisinä, niin ymmärtääkseni osa niistäkin todennäköisesti kuukahtaisi ennen blastokystiksi muuttumista. Olen tosiaan hieman pihalla tästä pakastusasiasta, laatuasioista ja todennäköisyyksistä sen suhteen.


Onko sulla @näännä huomenna punktio aamusta vai joudutko odottelemaan päivään? Kovasti tsemppiä! Ei kyllä omista työpäivistänikään ole meinannut tällä viikolla tulla mitään, puolitehoilla olen mennyt

 

[näännä]

Tarrasukkia @Mariamimi alkiolle ja piinailemisiin! <3

Mun työpaikalla ennatatiedetyt lääkärikäynnit vähennetään työajasta mutta pomon pitää järjestää että niille pääsee. Tuo huominen punktio tosin kai menee sairaspoissaolona koska sen jälkeen ei oikeasti voi mennä töihin.

Innokkaana tässä jo oottelen huomista punktiota! Eniten jännittää ettei sieltä saataisi mitään mitä voi siirtää tiistaina.

 

[Keltainenkukka92]

Ihan valtavan hyvä tulos @sara3 ! Oliko teillä haaveissa enää yksi lapsi? Pian saatte miettiä mitä teette kun on vauva ja pakkanen täynnä blastoja

 

[näännä]

Otin eilen illalla yötä vasten kipulääkettä ja yön nukuin hyvin. Olen henkisesti rennompi nyt kun munasolut ovat pois minusta ja saan hieman hengähtää.
Aamulla nappasin yhden Panadolin ennen työpäivää, mutta en niinkään kipujen takia vaan varmuuden vuoksi. Sen jälkeen en ole kipulääkettä tarvinnut. Munasarjoissa tuntuu sellaista tunnetta, että niitä on ronkittu, mutta se ei ole kipua vaan enemmänkin lievää epämukavuutta.

Eilen illalla ja tänään on ollut hieman turvonnut alavatsa. Olen juonut kuin hevonen ja toivon, että minulle ei tulisi hyperiä ja pääsisin perjantaina siirtoon. Pakko kuitenkin seurailla tilannetta ja jatkaa juomista. Pystyin olemaan ihan normaalisti töissä, mutta otin vähän rennommin ja pidin juomapullon mukana.
Sain tänään tiedon klinikalta, että 12 munasolua hedelmöittyi. Luku tuntuu hienolta, mutta toki laskee tuosta päivien edetessä. Lisäksi kuulun pco-munasarjoistani huolimatta selittämättömiin, eli emme tiedä mikä aiheuttaa sen etten tule luonnostaan raskaaksi (tai siis kerran olen tullut luomusti ja se oli kemiallinen. Yritystä on kuitenkin ollut yli 4 vuoden ajan yhteensä ja tuo yksi kemiallinen on ainut luomuraskaus. En siis ihan täysillä tiedä mistä pulmamme johtuvat ja onko esim. tuossa jakautumisvaiheessa ongelmia vai onko se kohtaanto-ongelma vai mitä.)
Pidän siis pään viileänä ja vaikka olen iloinen tuosta lukumäärästä, niin en ole valmis heittäytymään superoptimismiin.
Perjantaina kai sitten saan tietää montako päätyy pakkaseen. Ja nyt kun ne pakastetaan kolmipäiväisinä, niin ymmärtääkseni osa niistäkin todennäköisesti kuukahtaisi ennen blastokystiksi muuttumista. Olen tosiaan hieman pihalla tästä pakastusasiasta, laatuasioista ja todennäköisyyksistä sen suhteen.


Onko sulla @näännä huomenna punktio aamusta vai joudutko odottelemaan päivään? Kovasti tsemppiä! Ei kyllä omista työpäivistänikään ole meinannut tällä viikolla tulla mitään, puolitehoilla olen mennyt

Kiva kuulla että olet toipunut hyvin ja toivotaan että selviät ilman hyperiä! Tsemppiä myös alkioille!

Mun punktio on yhdeksältä aamulla eli enää tarvitsee nukkua ensi yö niin sitten se jo on, iih!

 

[Karhurouvanen]

Onpa täällä upeeta meininkiä

Ensiksikin onnea @Mariamimi siirrosta ja kyllähän se nyt vaan niin on että kyllähän se plussan nyt pitää vaan tulla! Onko sulla tietoa noista prednisoneista kun minä täällä taas epävarmana kun mulla on siis aiemmin yhessä siirrossa ollu Prednison ja se alotettiin jo heti siirtokierron alussa ja ohje oli 3 päivää 20 mg ja sitten 10 mg päivässä ja että jos tulis raskaus niin rv kasille asti. No nyt Viron lääkäri määränny mulle huomisesta eli 5 pv ennen alkavaksi jonkun ”Medrol 16 mg metyylprednisoloonin” yksi tabletti päivässä ja ymmärsin että vain siirtoon asti. Mä olen aika lääkevastainen ja epäilyttää kaikki lääkkeet ja mietin onko tuo nyt oikein ollenkaan

@Näännälle Onnea matkaan, onpa jännää, tuu sitten heti tänne kertomaan!!!!! Musta punktiossa ne lääkkeet toi ihan kivan olon (vaikka juuri sanoinkin lääkevastainen olevani) ja huippua oli kun punktion jälkeen sai makoilla siellä ja tuotiin kahvia jopa gluteenitonta kerrankin patonkia sänkyyn!

 

[Karhurouvanen]

Itellä ollu niin kiirettä että käyny täällä aina vilkasee mut ei oo kerenny kirjottaa! Siitä lääkäristäkin oon nyt päässy perille että se on sellanen hassu että se on ihan kiva jos ”kaikki on hyvin”, mutta jos ei olekaan niin se hermostuu ja tuittuilee Nyt oli siis limis 7, jotain ja folli 15 mm ja ohjeeksi tuli sitten pohdiskelun jälkeen tehdä ovistestejä ja ke ap jos ei plussaa niin Ovitrelle ja plussankin kanssa Ovitrelle. Suht rennoin mielin sinne menin kun alko just aamulla limoja tulemaan niin aattelin että sieltä se ovis on tulossa. Lääkäri kumma kun on kuin ei olis ovistestejä ikinä nähny kun olin oikeen askarrellu hänelle kaikki testit teipillä riviin ja kauniissa paketissa hänelle ne lahden yli kuljetin (taas ties kuinka monennenko kerran laivan vessassa lapset mukana ovistestejä tehden), taas ihmetteli että kun ovat ”niin tummia että miten näistä tietää” - eivät siis olleet yhtään tummia vaan ihan selkeitä negoja, toki siinä viiva oli mutta puolta vaaleampi kuin kontrolli. Siitä se lääkäri siis sillon pe hermostui kun sen mielestä mun pe-aamun testi oli positiivinen vaikkei ollut ja nyt otettiin vielä varmuuden vuoksi progetesti joka siis näytti että ei ollut ovista vielä ollut.

Se lääkäri kai ajattelee että olen jotenkin lähes vaihdevuotinen kun jona välissä hokee että ”sinun täytyy ymmärtää sinun tilanteesi että ethän sinä turhaan ole näissä lahjamunasoluhoidoissa” ja että ”sinullahan nämä kierrot vaihtelevat” ja että ”sinullehan on tämän limakalvon kanssa ongelmaa”. Siis vaikkei ole!!!! Mulla on tähän asti ollut _aina_ erittäin säännöllinen kierto, ovis aina nakutettuna ja limis aina hyvä. Mutta siis tämä lääkäri on mua ultrannut vain näiden kahden keskenmenon jälkeen ja aikaan ja kai sitten jäänyt mieleen vaan ”hiljaiset munasarjat”. Tai siis hiljaisethan ne nyt mulla onkin kun munikset niin vähissä mutta siis kyllähän nyt vaikka munasarjareservi on vähissä niin kyllähän se kierto nyt vielä voi pelata vaikka 10 vuotta tai enemmänkin, hitaastihan ne muutokset tapahtuu, siis onhan mullakin mitattu AMH jo 2017 0,5, mutta siis että onhan mulla nyt omista munasoluista alkunsa saanut 2-vuotias lapsikin että ei mulla nyt sentään kuitenkaan ihan vaihdevuodet ole ja omilla munasoluilla yrittäisin kyllä nytkin jos se ei maksaisi 5000 € /yritys.

Säätöä sitten vielä Ovitrellen kanssa kun Viron lääkäri sanoi että ”No kyllä se nyt sen verran kestää ilman jääkaappia” ja mähän sitten ihan hermona vaikka siis se Ovitrelle oli 6 h apteekista kotijääkaappiin ja sinä aikana 2 h laivan sairaanhoitajan jääkaapissa ja pääosan muusta ajasta ulkona +8-10 ja jonkun tovin bussissa ja junassa mutta soittelin sitten joka paikkaan ja kysyin lääkefirmastakin ja lopulta pyysin Felicitaksesta uuden reseptin ja kävin sen tänään sit hakee. Netistä siis Googlailemalla löysin ihan sellasen pakkausselosteen että säilyisi 30 päivää huoneenlämmössä mutta lääkefirma sitten sanoi että ei kun se joka säilyy ton 30 päivää on joku Ovitrelle esitäytetty ruisku, mutta kynä ei säily ja pitää säilyttää jääkaapissa. Viron apteekin työntekijä sanoi Viron Ovitrellen maahantuojan sanoneen heille ihan paikan päällä käydessään että se kynä säilyy 24 h huoneenlämmössä käyttökelpoisena. Tiedä sitten, Felicitaksen hoitaja sanoi soittaessani kysyvänsä asiaa seuraavalla kerralla kun ko. lääkkeen edustaja käy paikalla

Ja oli kyllä kauheeta se pistäminen, siis kauheenkauheen kauheeta, ei piikki sattunu mutta muuten, ähelsin sitä varmaan puoli tuntia vessassa, luin sata kertaa ohjetta enkä ymmärtänyt siitä mitään ja luin uudestaan ja uudestaan ja oli ihan epätodellinen tunne varmaan hyperventilaatiosta, veivasin sitä kynää hikisenä edestakaisin enkä löytäny sitä ”pistekohtaa” ilmojen poistamiseksi ja blaa blaa mutta tuli se sitten lopulta pistettyä.

No mutta siis fiilis on MAHTAVA, maanantaina se käynnin jälkeen lapsia nukuttelin kärryssä pihalla ja mietin että tuntuu uskomattomalta että olen tosiaan nyt siirtoon, ja toivomaani luonnonkierron siirtoon, pääsemässä, tuntuu uskomattomalta että 6 päivän päästä on siirto ja siitä ehkä kolmen päivän eli tästä päivästä lähes 8 päivän päästä saattaisi olla mahdollista tehdä POSITIIVINEN RASKAUSTESTI!!!! Siis miten olis mageeta!!! Miten olis mageeta olla raskaana ja kokea kaikki ne oireet ja varsinkin vielä esim olla jouluna raskaana!!!! Muistan niin hyvin kun sillon esikoista yrittäessä se joulu oli niin kauheeta, muistan kun kuuntelin itkien suihkussa sitä Haloo Helsingin ”tämä vuosi joitain suosi enemmän” ja ajattelin että se raskauden onni ei ikinä osu meiän kohdalle. Sitten muistan kun olin raskaana esikoisesta niin sillon jouluna kuin se oli upeeta, siis niin upeeta ettei voi ollakaan!

Se on niin maagista se kun jos se raskaus tulisi niin tuntuu ihan kuin aika pysähtyisi, ihan yhtäkkiä kaikki kiire ja paine mitä hoitoihin liittyy ja joka ujuttautuu ihan joka päivään niin onkin poissa! Ja onkin raskaana, siis WOW! No eihän sitä tiedä miten siinä käy mutta ainakin siirtoon pääsyn myötä siihen on mahdollisuus ja ihan oikeasti ihan todellinen realistinen mahdollisuus!

Oon niin innoissani että tekis mieli hyppelehtiä kuin 5-vuotias tyttäreni!!!!!

 

[Karhurouvanen]

Ja siis @MyMa tosiaan siirto on Virossa, ne hoidot on siis kokonaan Virossa mutta pari kertaa oon käyny ultrassa Suomessa ja nyt kävin siis Felicitaksessa sillon kuukausi sitten vaan keskustelee sen luottamani lääkärin kanssa tästä tilanteesta ja että mitä on mieltä mutta siis sinänsä Felicitas ei liity näihin hoitoihin mitenkään.

 

[Zelina]

Onpa täällä tosiaan ihan hurjasti tapahtumia, ihanaa ja mahtavaa! Nyt on paljon jännitettävää luvassa.

Tosiaan @sara3 mulle tehtiin tuo sama, eli siirrettiin tuoresiirrossa 3-päiväinen ja loput pakkaseen. Kun PAS:n aika sitten koitti, otettiin kaikki loput pakastetut neljä alkiota jatkoviljelyyn. Yksi siirrettiin ja yksi pakastettiin uudelleen 5-päivän ikäisenä, kahta jäätiin seuraamaan, jotka eivät sitten jaksaneet ponnistella. Tuo jatkoviljelyn tekeminen on siis kannattaavaa, kun se erottelee jyvät akanoista. Vältytään turhilta siirroilta. Yhden poikkeuksen tiedän, joka on mun sukulainen. Hänellä pitkät hoidot aikanaan takana. Munasolut eivät koskaan jaksaneet blastoiksi asti ja saalis muutenkin onneton. Jouduttiin sitten menemään tuoresiirroilla ja 3-päiväisillä alkioilla. Kerran sitten siirrettiin kaksi tuoreeltaan, kun se oli saalis ja tästä sai ainokaisensa.

 

[Mollama]

Meillä mahdollisesti nyt jatkuu hoito miehen hoitamisella. Hänellä raudan puutetta, johon saa infuusion. No siittiöiden tuotanto on sen noin 72vrk eli seuraava analyysi n. 3kk jälkeen. Joka tarkoittaa että ensin odotellaan tuo aika, paraneeko tilanne ja sen jälkeen tietysti useampi kuukausi keltarauhastuella yrittämistä. Eli yhteensä puoli vuotta taas pään hakkaamista seinään. Tuo aika tuntuu ikuisuudelta. Juuri kun sain hyvää mieltä ja voimaa siitä, että ivf:stä olisi meille vihdoin jotain apua ja valoa tunnelin päähän. Tuntuu, että koko ajan tulee jotain vastoinkäymisiä ja hidasteita, joita meille heitetään tielle. Oon ihan rikki ollut pari päivää. Menkat alkoi tänään, eli hormooni romahdus terolutin loputtua ei ainakaan auta oloon. Mutta en tiedä enää mitä ajatella. Tällä hetkellä tuntuu erityisen pahalta ettei voi vain onnistua. Te ymmärrätte näitä oloja. Ja tiedän, että joku päivä taas on helpompi olla asian kanssa. Mutta nyt on vaikeaa.

 

[Karhurouvanen]

Meillä mahdollisesti nyt jatkuu hoito miehen hoitamisella. Hänellä raudan puutetta, johon saa infuusion. No siittiöiden tuotanto on sen noin 72vrk eli seuraava analyysi n. 3kk jälkeen. Joka tarkoittaa että ensin odotellaan tuo aika, paraneeko tilanne ja sen jälkeen tietysti useampi kuukausi keltarauhastuella yrittämistä. Eli yhteensä puoli vuotta taas pään hakkaamista seinään. Tuo aika tuntuu ikuisuudelta. Juuri kun sain hyvää mieltä ja voimaa siitä, että ivf:stä olisi meille vihdoin jotain apua ja valoa tunnelin päähän. Tuntuu, että koko ajan tulee jotain vastoinkäymisiä ja hidasteita, joita meille heitetään tielle. Oon ihan rikki ollut pari päivää. Menkat alkoi tänään, eli hormooni romahdus terolutin loputtua ei ainakaan auta oloon. Mutta en tiedä enää mitä ajatella. Tällä hetkellä tuntuu erityisen pahalta ettei voi vain onnistua. Te ymmärrätte näitä oloja. Ja tiedän, että joku päivä taas on helpompi olla asian kanssa. Mutta nyt on vaikeaa.

Voi ei no onhan toi nyt ihan kauheaa kun just toivo noussu että pääsee ivf:n ja sitten tuleekin tuollanen ihan mahdoton odotteluaika

 

[tasaraha]

@Mollama toi mua just risoo, kun joku asia on tutkimatta tai tulee myöhemmin polulla vastaa, niin hyppää kaikki useita kuukausia eteenpäin ja sitten taas vain odotetaan. Ite ajattelin juuri omalla kohdalla tuota ferritiiniä, että haluan testit ja korjausliikkeet nyt eikä niin että kuukauden päästä asiaa tutkitaan ja todetaan, että nyt pitäisi arvoja saada ylös ennen kun pääsee hoitoihin. Ja tiedä nyt sitten mitä on vielä tulossa, että mitä ei osaa nyt jo ajatella ja taklata, ettei vain veny aloitukset.

Mutta todellakin I FEEL YOU!

 

[MyMa]

@näännä kuinka punktio meni? toivottavasti hyvin!

@sara3 aivan mahtava saalis tuo 12 hedelmöittynyttä. Kyllä nyt pitäisi tuosta kasasta jo pakastimeenkin asti päätyä ja tietenkin perjantain siirtoon. Toivottavasti olotila jatkuu sellaisena, että siirto voidaan tehdä. Onko se muuten niin, että se hyperiasia katsotaan sitten, kun olet siellä paikan päällä perjantaina? Vai minkä oireen tai asian perusteella päätetään, tehdäänkö siirto vai ei (siis sen lisäksi että pitää olla siirrettävää tietenkin)?

@Mariamimi ihanaa positiivisuutta, vaikka onko se nyt väkisin väännettyä posia vai todellista hehe, ei vais juuri noinhan sitä pitäisi pystyä ajattelemaan. Niin kauan kuin on alkioita, on toivoa. Tsemppiä piinailuun!

@Karhurouvanen sulla on kyllä lasi puoliksi täynnä vaikka on pitkä ja kivinen tie sullakin takana. Kyllä ihailen tuota sun innostusta asiasta, kun sais itsellekin siivun tuollaista fiilistä. Mutta ihan mahtavaa että alkaa tapahtua ja että jaksat tosiaan kaikkien sun kokemusten jälkeenkin vielä pysyä toiveikkaana. Mut veti tuo yksi keskenmeno niin maan rakoon että fiilikset on enimmäkseen juuri sitä tämäKIN vuosi muitaKIN suosi eikä minua.. Ja voi ei vielä tuo Ovitrellen pistäminen. Tosi kurjaa että siitä tuli tuollainen mörkö, mutta nytpä oot senkin taas tehnyt. Tuleeko sulle Gonapeptyliä siirron jälkeen?

Mä kävin tänään limisultrassa ja limakalvo oli hyvä 8,7 mm. Nyt oli mulla tullut joku väärinymmärrys, koska mun siirto onkin vasta vajaan 2 viikon päästä, maanantaina 13.10. Mä en tänään edes tajunnut kysyä että miksi se ei olekaan ensi viikolla, kuten olin itse laskenut ja hoitajakin puhelimessa puhui aiemmin samoin. Jotenkin tällaisesta pienestä viivästyksestäkin tuli mulle paha mieli ja heti maalailin päässäni mielikuvia, että jostain syystä ei nyt ollutkaan sitten limakalvon sellainen tilanne mitä lääkäri odotti, ja siitä syystä nyt edelleen pitää kasvatella limistä. No siis viimeksi mulla aloitettiin zumenon vasta tosi myöhään kierrossa ja siitä johtuen jouduttiin "pidentämään" kiertoa eteenpäin, että limis ehti kasvaa. Nyt zumenon on heti alusta mukana ja kyllähän toi millimäärä on hyvä tässä kohtaa, varmasti ehtii vielä kasvaakin tuonne 1,5 vkon päähän. Ja lisäksi tarjottiin alkioliimaa ja akupunktiota ja mulle tuli siitäkin vaan siellä kauhea itku, että todellako nyt ajattelette että ilman poppakonsteja ei nyt onnistuta vaan pakko käyttää kaikki kikkaviitoset että saadaan tämä emäntä raskaaksi. Hitto vie nyt pitäisi olla iloinen että siirto on ihan pian mutta tulipa nyt vaan joku murheen alho taas vaihteeksi.

Tässä mä rutkutan viikon lisäodotuksesta, mutta siis ihan tosi kurjia uutisia @Mollama että joudutte nyt odottamaan noin kauan, siis voi ei! Oliko se siittiömäärä siis silloin viimeksi niin alhainen, ettei esim ICSIä voisi tehdä? Kun mä nyt vaan mietin, että onko tuosta rauta-arvojen nostosta niin paljon luottoa ja takeita että se parantaa siittiöiden määrää, ja että siis todella nyt sen yhden asian takia uskalletaan lykätä koko hommaa noin paljon...?

 

[Pikkutytöt]

Moi kaikki, tänne mäkin taidan nyt päätyä, vaik aluks loppukesällä kävin täällä lähinnä kyselemässä jotain ku aattelin että täällä enemmän tietoa. Mutta nyt tulikin gynekologilta aika murska-arvio ja lisäksi puolison kanssa tuli kränää ja en tiedä saanko siis enää kokea sitä kolmatta raskautta, jota nyt tässä kohta kolme vuotta oon toivonut. Joten sori jo etukäteen seuraavasta pitkästä tilityksestä..

Aloitetaan vaikka gynekäynnistä. Vähän samanlaisia kokemuksia kuin @Karhurouvanen kertoi, ei ehkä ihan yhtä paha mutta lähelle. Varasin vielä ajan Felicitaksesta ensikäynnille/hedelmällisyyskartoitukseen kun ajattelin että siellä jos jossain nämä asiat osataan hoitaa kaikin puolin. No se lääkäri oli ensinnäkin todella epäempaattinen, oikee sellanen *ttumainen vanhahko nainen, joka kommentoi tyyliin kaikkeen mitä sanoin silleen "silmiään pyöritellen" että ei nyt näin eikä ainakaan noin. Lisäksi se ei sanonut mulle että mitä näki ultrassa olikin kystia 2kpl vaan sain käsityksen että nyt on tulossa lyhyt kierto kun nyt jo näin isot munarakkulat, ja sitten jälkikäteen omamehiläisestä luin että diagnoosi: munasarjojen kystat. Sanoi että tilanne näyttää huonolta ultrassa että ikä näkyy (oon kohta 41v.) ja AFC oli 2/6 eli 2 antraalifollikkelia toisella ja 6 toisella puolella. Ja tosiaan eka käsitin että lisäksi ne kaksi on niitä kohta ovuloitumassa olevia mut ne olikin ilmeisesti sit niitä kystia enkä oikeen tajuu et jos ne oli niitä eli viime kierrosta jääneitä puhkeamattomia munarakkuloita niin miten se ovulaatio sit sen mielestä oli nyt tulossa. Ja miksi se ei mulle sanonut että ne on kystia. Sit se sanoi että mun tilannetta ei pystytä hedelmöityshoidoilla auttamaan. Enkä osannu sit kysyä siitä lisää ku vaan ihmettelin mielessäni. Mutta eikö nimenomaan huonoa tilannetta voisi esim ovulaatiota tukevilla lääkkeillä auttaa? Menin siis sinne käynnille alunperin sen takia kun viimesimpänä oli 52 päivää kestänyt kierto ja muutenkin viime synnytyksen (loppukevät 2024) jälkeen lokakuusta ku menkat palas niin kierron pituus alkanut vaihtelemaan 19pv-25-27pv-30pv vaihdellen eri pituisia. Niin oon siitä alkanu pelkää et onko esivaihdevuodet. Ilmeisesti kai sit on. Ja sit se laitto lähetteen labraan jossa AMH olikin sitten hyvin huono 0,35. Oon jopa ihmetellyt että jos tilanne on näin huono niin miten ihmeessä mä olen edes nämä nykyiset lapset voinut saada luomusti ilman mitään yritystä (2022 ja 2024, jolloin synnytysten aikaan olin 37v ja 39v). Eli kaiken kaikkiaan ihan kamala käynti joka aiheutti vaan enemmän kysymyksiä ja pahan mielen. Korostan vielä että tottakai kuka tahansa lääkäri olisi joutunut ikävät uutiset kertomaan eikä se ole tässä se ongelma, mutta tämän naislääkärin tyyli oli niin töykeä ja jopa alentuvasti suhtautui minuun kun huoliani esitin että häneltä ei kyllä mitään empatiaa tippunut. Niin ja kun kysyin ovulaatiotesteistä niin niihinkin suhtautui jotenkin oudosti, ettei ne nyt niin tärkeitä ole, että no voithan sä niitä tehdä jos haluat.

Mutta jos joku osaa kommentoida näitä tietoja niin otan mielellään tietoa vastaan: Vaginaalisella uä:llä avfl kohtu ap-mitta 51 mm, leveys61 mm, em 8,6mm (-> tämä vissiin kohdun limakalvo ja paksuus ok pian tulevaan ovulaatioon nähden?). Oikeassa ovariossa 23x24mm simplex kysta, vasemmalla 28x25mm simplexkysta reunamilla muutamia antraalifollikkelieta /puoli AFC 2/6.

Sekä sitä että miten niin ei pystyisi millään lääkkeellä/hoidoilla auttamaan tilannetta? Ja siis voiko hedelmällisyys todella romahtaa näin paljon että 1v4kk edellisestä synnytyksestä ja luomuraskaudesta mentäiskin täysin nollatilanteeseen?

No sitten tämän käynnin johdosta mä aloin stressaamaan ja meillä kävi ekaa kertaa puolison kanssa niin että yritettiin ns. väkisin kun testeistä ja gynekäynnistä päättelin et ovis ois just tulossa ja siis homma ei onnistunu väkisin yritettynä yhtään ja puoliso turhautui totaalisesti ja tuli vähän eripuraakin seuraavana päivänä kun käytiin tilannetta läpi. Hän on siis muutenkin sitä mieltä että meillähän on jo nää 2 ihanaa pikkutyyppiä täällä, et kolmas saa tulla jos tulee. Ja tietenkin olen samaa mieltä että todella onnellinen olen meidän lapsista. Mä vaan sillon ku esikoinen oli jotain 5kk koin jotenkin sellasen vahvan tunteen että kolme ois hyvä, ja sit kun puolisokin on ollut samaa mieltä, niin oon siinä ajatuksessa tai siis toiveessa elänyt melkeen kolme vuotta. Saatiin kyllä sovittua, meillä on todella hyvä keskusteleva parisuhde ja muuta läheisyyttä on ollut tuon tapahtuman jälkeenkin. Mutta on siinä se mutta, että puoliso haluaa vain edetä niinkuin aiempien raskauksien edeltävänä aikana että ollaan yhdessä siten kuin ollaan ja toivotaan että raskaus siitä alkaa. Että ei tähdätä mitenkään ovulaatioon tms. Ja kun en mä voi toista pakottaa niin me tullaan sit etenemään näin, mikä meillä tarkoittaa käytännössä kerran viikossa. Ja vielä sekin tässä ongelmana että vaikka ollaan toi ikävä ilta puhuttu läpi, niin puoliso ei selvästi sen jälkeen ole vielä halunnut edetä makkarin puolelle, tuosta nyt pari viikkoa. Tämä kierto meni siis yhdellä mahdollisuudella eli aika todnäk ohi. Toivon että ensi kiertoon tilanne normalisoituu, jos ei, niin yritän varovasti puhua asiasta.

Näiden viime viikkoisten uutisten myötä päätin että poistun vauvapalstoilta, mutta nyt tuli tunne, että täytyy teiltä tulla kysymään mielipiteitä ja kokemuksia. Insseihin tai ivf-hoitoihin me ei lähdetä, mä voisin mut puoliso ei halua, mutta jos jollain lääketuella voisi kokeilla jossain kohtaa niin siihen voisin lähteä. Toki sit pitäis saada sovittua et jos siihen lähetään niin ainakin alkukierrosta pitäs sit 2xvko jaksaa.

Nyt mulla on yllättävän suuri rauha kuitenkin onneksi tän asian kanssa kun oon tätä niin paljon miettinyt ja puhunut asiasta (sekä ammattilaisille että ystävälle). Koen niin suurta iloa näistä kahdesta pikkutyypistä, joiden kanssa saan olla kotona vielä vuoden loppuun. Samalla toivon ihan hirmuisesti että meille suotaisiin vielä kolmas ihme.

Ainoat mihin voin nyt vaikuttaa on pudottaa loput kertyneet raskauskilot (13kg normaalipainoon) ja jättää kaikki alkoholi pois jonka tein jo melkein kk sitten ja ruokavalion muutin rajoitetuksi viikonloppuna. Ne kun on nyt mun ainoat keinot auttaa tilannetta plus tietty vitamiinit ym. niin ainakin on motivaatio kunnossa painonpudotukseen

Oon teiän kaikkien tilanteita täällä seuraillut, ja ihanaa kun on ilmeisesti kolme plussaa nyt tullut lähiaikoina ❤ ❤ Ja muistelisin että @Keltainenkukka92 joskus kertoi omasta matalasta AMH-arvostaan ja silti tuli luomuplussa että ehkä mullakin on toivoa.

 

[Mariamimi]

Tulipa hyvä mieli @Karhurouvanen viestistä, ihanaa positiivisuutta Täytyy itekin ottaa vähän mallia sun optimistisesta asenteesta! ❤Prednisolonista: mulle Ovumian toinen lääkäri sanoi, että heillä on keskenään vähän erilaisia tapoja sen määräämiseen eli ehkä siihen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Hän määrää samalla annoksella koko kierron (aloitus kp 1 ja 10mg), kun taas mun hoitava lääkäri käyttää välillä tätä viiden päivän isoa annosta siirron aikaan. Mulla siis menee muuten koko kierron ajan 10mg ja nyt 5 päivän ajan menee 30mg. Prednisolon jatkuu rv 7 asti, jos plussa tulis. Onpa jännä miten erilaisia käytäntöjä, jos sulla on vaan tuollainen lyhyt pätkä

@Mollama ei oo totta Kaikki ylimääräinen odottelu näissä tuntuu ikuisuudelta. Kovasti voimia ❤

@MyMa kylläpä venytetään siirtoa pitkälle, vaikka limakalvo on noin hyvä

 

[näännä]

Tämänpäiväinen munasolupunktio meni sinällään ihan hyvin, mutta saaliina ei ollut kuin kolme munasolua. Ne olivat kuulemma hyvän kokoisia kyllä, eli en tiedä tarkoittaako se sitä että ne oli siis kaikki kypsiä. Lääkäri soittelee huomenna hedelmöittyikö mikään niistä. Vaikka olenkin luonteeltani optimisti niin tajuan että nyt on kyllä iso riski että jo huominen puhelu sisältää nollauutisia, saati sitten että siirtoon päästäisiin.

No mutta onneksi se punktio oli siis ihan jees eli sikäli ei ole kauheaa jos pitää mennä toistekin. Minäkin tykkäsin kovasti niistä lääkkeistä. Oikealle pistokohtaan tuli vuoto mutta se hoitui sellaisella töllykällä joka sai olla n. tunnin paikoillaan. Tunsin vuodon tullessa itsekin kun veri valui ulos asti,ja siinä meni varmaan hukalle ne muutamat rautatabletit joita olen muistanut syödä sen jälkeen kun keväällä todettiin että ferritiini on vain 19. No ei auta kuin tsempata niiden kanssa.

Siitä "IVF:t pinoon" -ketjusta tajusin senkin, että samalla naisella on yleensä kohtuusamanlaisia solumääriä, toki laskevn trendin iän myötä saattaa nähdä. Eli mun kohdalla tää nyt varmaan menee niin että tehdään x määrä ivf:iä rupusaaliilla kunnes toivottavasti kohdalle osuu onnekas munasolu tai kunnes päätän siirtyä lahjasoluihin. Hohhoijakkaa.

 

[Mariamimi]

Moi kaikki, tänne mäkin taidan nyt päätyä, vaik aluks loppukesällä kävin täällä lähinnä kyselemässä jotain ku aattelin että täällä enemmän tietoa. Mutta nyt tulikin gynekologilta aika murska-arvio ja lisäksi puolison kanssa tuli kränää ja en tiedä saanko siis enää kokea sitä kolmatta raskautta, jota nyt tässä kohta kolme vuotta oon toivonut. Joten sori jo etukäteen seuraavasta pitkästä tilityksestä..

Aloitetaan vaikka gynekäynnistä. Vähän samanlaisia kokemuksia kuin @Karhurouvanen kertoi, ei ehkä ihan yhtä paha mutta lähelle. Varasin vielä ajan Felicitaksesta ensikäynnille/hedelmällisyyskartoitukseen kun ajattelin että siellä jos jossain nämä asiat osataan hoitaa kaikin puolin. No se lääkäri oli ensinnäkin todella epäempaattinen, oikee sellanen *ttumainen vanhahko nainen, joka kommentoi tyyliin kaikkeen mitä sanoin silleen "silmiään pyöritellen" että ei nyt näin eikä ainakaan noin. Lisäksi se ei sanonut mulle että mitä näki ultrassa olikin kystia 2kpl vaan sain käsityksen että nyt on tulossa lyhyt kierto kun nyt jo näin isot munarakkulat, ja sitten jälkikäteen omamehiläisestä luin että diagnoosi: munasarjojen kystat. Sanoi että tilanne näyttää huonolta ultrassa että ikä näkyy (oon kohta 41v.) ja AFC oli 2/6 eli 2 antraalifollikkelia toisella ja 6 toisella puolella. Ja tosiaan eka käsitin että lisäksi ne kaksi on niitä kohta ovuloitumassa olevia mut ne olikin ilmeisesti sit niitä kystia enkä oikeen tajuu et jos ne oli niitä eli viime kierrosta jääneitä puhkeamattomia munarakkuloita niin miten se ovulaatio sit sen mielestä oli nyt tulossa. Ja miksi se ei mulle sanonut että ne on kystia. Sit se sanoi että mun tilannetta ei pystytä hedelmöityshoidoilla auttamaan. Enkä osannu sit kysyä siitä lisää ku vaan ihmettelin mielessäni. Mutta eikö nimenomaan huonoa tilannetta voisi esim ovulaatiota tukevilla lääkkeillä auttaa? Menin siis sinne käynnille alunperin sen takia kun viimesimpänä oli 52 päivää kestänyt kierto ja muutenkin viime synnytyksen (loppukevät 2024) jälkeen lokakuusta ku menkat palas niin kierron pituus alkanut vaihtelemaan 19pv-25-27pv-30pv vaihdellen eri pituisia. Niin oon siitä alkanu pelkää et onko esivaihdevuodet. Ilmeisesti kai sit on. Ja sit se laitto lähetteen labraan jossa AMH olikin sitten hyvin huono 0,35. Oon jopa ihmetellyt että jos tilanne on näin huono niin miten ihmeessä mä olen edes nämä nykyiset lapset voinut saada luomusti ilman mitään yritystä (2022 ja 2024, jolloin synnytysten aikaan olin 37v ja 39v). Eli kaiken kaikkiaan ihan kamala käynti joka aiheutti vaan enemmän kysymyksiä ja pahan mielen. Korostan vielä että tottakai kuka tahansa lääkäri olisi joutunut ikävät uutiset kertomaan eikä se ole tässä se ongelma, mutta tämän naislääkärin tyyli oli niin töykeä ja jopa alentuvasti suhtautui minuun kun huoliani esitin että häneltä ei kyllä mitään empatiaa tippunut. Niin ja kun kysyin ovulaatiotesteistä niin niihinkin suhtautui jotenkin oudosti, ettei ne nyt niin tärkeitä ole, että no voithan sä niitä tehdä jos haluat.

Mutta jos joku osaa kommentoida näitä tietoja niin otan mielellään tietoa vastaan: Vaginaalisella uä:llä avfl kohtu ap-mitta 51 mm, leveys61 mm, em 8,6mm (-> tämä vissiin kohdun limakalvo ja paksuus ok pian tulevaan ovulaatioon nähden?). Oikeassa ovariossa 23x24mm simplex kysta, vasemmalla 28x25mm simplexkysta reunamilla muutamia antraalifollikkelieta /puoli AFC 2/6.

Sekä sitä että miten niin ei pystyisi millään lääkkeellä/hoidoilla auttamaan tilannetta? Ja siis voiko hedelmällisyys todella romahtaa näin paljon että 1v4kk edellisestä synnytyksestä ja luomuraskaudesta mentäiskin täysin nollatilanteeseen?

No sitten tämän käynnin johdosta mä aloin stressaamaan ja meillä kävi ekaa kertaa puolison kanssa niin että yritettiin ns. väkisin kun testeistä ja gynekäynnistä päättelin et ovis ois just tulossa ja siis homma ei onnistunu väkisin yritettynä yhtään ja puoliso turhautui totaalisesti ja tuli vähän eripuraakin seuraavana päivänä kun käytiin tilannetta läpi. Hän on siis muutenkin sitä mieltä että meillähän on jo nää 2 ihanaa pikkutyyppiä täällä, et kolmas saa tulla jos tulee. Ja tietenkin olen samaa mieltä että todella onnellinen olen meidän lapsista. Mä vaan sillon ku esikoinen oli jotain 5kk koin jotenkin sellasen vahvan tunteen että kolme ois hyvä, ja sit kun puolisokin on ollut samaa mieltä, niin oon siinä ajatuksessa tai siis toiveessa elänyt melkeen kolme vuotta. Saatiin kyllä sovittua, meillä on todella hyvä keskusteleva parisuhde ja muuta läheisyyttä on ollut tuon tapahtuman jälkeenkin. Mutta on siinä se mutta, että puoliso haluaa vain edetä niinkuin aiempien raskauksien edeltävänä aikana että ollaan yhdessä siten kuin ollaan ja toivotaan että raskaus siitä alkaa. Että ei tähdätä mitenkään ovulaatioon tms. Ja kun en mä voi toista pakottaa niin me tullaan sit etenemään näin, mikä meillä tarkoittaa käytännössä kerran viikossa. Ja vielä sekin tässä ongelmana että vaikka ollaan toi ikävä ilta puhuttu läpi, niin puoliso ei selvästi sen jälkeen ole vielä halunnut edetä makkarin puolelle, tuosta nyt pari viikkoa. Tämä kierto meni siis yhdellä mahdollisuudella eli aika todnäk ohi. Toivon että ensi kiertoon tilanne normalisoituu, jos ei, niin yritän varovasti puhua asiasta.

Näiden viime viikkoisten uutisten myötä päätin että poistun vauvapalstoilta, mutta nyt tuli tunne, että täytyy teiltä tulla kysymään mielipiteitä ja kokemuksia. Hedelmöityshoitoihin me ei lähdetä, mä voisin mut puoliso ei halua, mutta jos jollain lääketuella voisi kokeilla jossain kohtaa niin siihen voisin lähteä. Toki sit pitäis saada sovittua et jos siihen lähetään niin ainakin alkukierrosta pitäs sit 2xvko jaksaa.

Nyt mulla on yllättävän suuri rauha kuitenkin onneksi tän asian kanssa kun oon tätä niin paljon miettinyt ja puhunut asiasta (sekä ammattilaisille että ystävälle). Koen niin suurta iloa näistä kahdesta pikkutyypistä, joiden kanssa saan olla kotona vielä vuoden loppuun. Samalla toivon ihan hirmuisesti että meille suotaisiin vielä kolmas ihme.

Ainoat mihin voin nyt vaikuttaa on pudottaa loput kertyneet raskauskilot (13kg normaalipainoon) ja jättää kaikki alkoholi pois jonka tein jo melkein kk sitten ja ruokavalion muutin rajoitetuksi viikonloppuna. Ne kun on nyt mun ainoat keinot auttaa tilannetta plus tietty vitamiinit ym. niin ainakin on motivaatio kunnossa painonpudotukseen

Oon teiän kaikkien tilanteita täällä seuraillut, ja ihanaa kun on ilmeisesti kolme plussaa nyt tullut lähiaikoina Ja muistelisin että @Keltainenkukka92 joskus kertoi omasta matalasta AMH-arvostaan ja silti tuli luomuplussa että ehkä mullakin on toivoa.

Harmi, että sun kohdalle sattui tuollainen lääkäri Vaikka ehkä faktaa kertookin, sen voi esittää empaattisemminkin. Mä en luovuttaisi kokonaan yhden lääkärikäynnin perusteella. Vaikka aika on ehkä rajallinen, sun taustalla voisi kuvitella mahdollisuuksia vielä olevan. Kannattaa siis ehdottomasti yrittää, ettei tarvi myöhemmin jossitella Samanikäisenä voin hyvin ymmärtää iän tuoman paineen.

Ja voisithan sä vielä kysyä toisen lääkärin mielipidettä lääketuen hyötyyn. Toivottavasti pääsette miehen kanssa tilanteesta yhteisymmärrykseen ❤

Muihin mittoihin en osaa ottaa kantaa, mutta limakalvon paksuus on riittävä alkion kiinnittymistä varten. Ja kystia sinänsä voi tulla ja mennä ilman oireita (tai aiheuttaa juurikin kierron venymistä), joten niistä en olisi huolissaan. Toki se tieto niistä ois kivempi saada lääkäriltä kuin lukea kirjauksista jälkikäteen ja pohtia itsekseen

 

[Mariamimi]

Tämänpäiväinen munasolupunktio meni sinällään ihan hyvin, mutta saaliina ei ollut kuin kolme munasolua. Ne olivat kuulemma hyvän kokoisia kyllä, eli en tiedä tarkoittaako se sitä että ne oli siis kaikki kypsiä. Lääkäri soittelee huomenna hedelmöittyikö mikään niistä. Vaikka olenkin luonteeltani optimisti niin tajuan että nyt on kyllä iso riski että jo huominen puhelu sisältää nollauutisia, saati sitten että siirtoon päästäisiin.

No mutta onneksi se punktio oli siis ihan jees eli sikäli ei ole kauheaa jos pitää mennä toistekin. Minäkin tykkäsin kovasti niistä lääkkeistä. Oikealle pistokohtaan tuli vuoto mutta se hoitui sellaisella töllykällä joka sai olla n. tunnin paikoillaan. Tunsin vuodon tullessa itsekin kun veri valui ulos asti,ja siinä meni varmaan hukalle ne muutamat rautatabletit joita olen muistanut syödä sen jälkeen kun keväällä todettiin että ferritiini on vain 19. No ei auta kuin tsempata niiden kanssa.

Siitä "IVF:t pinoon" -ketjusta tajusin senkin, että samalla naisella on yleensä kohtuusamanlaisia solumääriä, toki laskevn trendin iän myötä saattaa nähdä. Eli mun kohdalla tää nyt varmaan menee niin että tehdään x määrä ivf:iä rupusaaliilla kunnes toivottavasti kohdalle osuu onnekas munasolu tai kunnes päätän siirtyä lahjasoluihin. Hohhoijakkaa.

Toivotaan että sieltä kolmesta saataisiin huippualkioita Eikös sun kohdalla ollut se epäselvyys kp 1 alkamisesta, oisko se heijastunut saaliiseen? Voi siis toinen kierto ollakin parempi!

 

[Mollama]

@MyMa Lääköri sanoi tänään puhelimessa. Ensiviikolla meillä on paikan päällä aika ja ultraus, jolloin jutellaan lisää veihtoehdoista. Mutta mies on kovasti nyt tuota mieltä, että kokeiltais ensin tuo. Ja tavallaan kyllä ymmärrän, koska hyvässä lykyssä tämä 2v raskaaksitulemattomuus jos johtuukin tästä niin sit on tsäänssit raskautua. Olenhan kesällä -23 tullut raskaaksi x3. Miehellä raudan kanssa ongelmaa ollut jo pitempään, nyt vasta tajuttiin yhteys. Samaan aikaan en usko, että tulisin enää luomusti raskaaksi. Onhan tässä aikaa mennyt jo vuosia. Pelkään pahoin ettei olekaan ainut syy vaan on jotain muutakin ongelmaa, niin sitten menee tuo 6kk hukkaan ja ollaan taas samassa pisteessä ja minä hajoilemassa joka kuukausi. Puoli vuotta on hiton pitkä aika. En tiedä. Oon jotenkin ihan sekavassa tilassa nyt. Olin ihan valmistautunut hebkisesti jo ivf alotukseen ja siihen että nyt konkreettisesti alkaa tapahtua ja nyt jos tämä onkin vaan kuukausien odottelua, niin en enää tiedä millä ajatuksilla mä täytän aivoni. Tuntuu ettei päässä pyöri yhtään mitään muuta kuin tämä lapsettomuusongelma. Huokaus.

(Taas kunnon purnaus, mutta jotenkin on aivot vaan yhtä negaatiota ja toivottomuutta täynnä)

 

[näännä]

Toivotaan että sieltä kolmesta saataisiin huippualkioita Eikös sun kohdalla ollut se epäselvyys kp 1 alkamisesta, oisko se heijastunut saaliiseen? Voi siis toinen kierto ollakin parempi!

Joo, sitä minäkin toki toivon että jos uusi ivf tarvitaan niin selkeä kp1 -tunnistus ja alusta asti kunnon lääkemäärä buustaisivat tuloksia. Mullahan säilyi vuotokontrolli Microgynonien aikaan aika lailla just sen 3 viikkoa mitä yksi liuska kestää, ja sen pitäisi ymmärtääkseni myös riittää tasakokoistamaan ne follit, joten eiköhän olisi järkevää jatkossa syödä Microgynoneja sen 3 viikkoa ennen ivf:ää. Nythän söin viisi viikkoa koska oli se reissu.

Nyt kyllä stressaa aika paljon mahdolliset uuden ivf:n aiheuttamat työpoissaolot. Tämä kierros meni hyvin lukuunottamatta sitä että tämä punktio osui hankalalle päivälle. Jos seuraavakin punktio osuisi tälleen niin ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin kertoa koko homma työnantajalle.
Ja rahanmeno ärsyttää myös. Olen lykännyt kaikkia mahdollisia ajankohtaisia hankintoja ajatuksella että niitä voi miettiä alkuraskaudesta kun ei mene rahaa hoitoihin eikä minkään lastenvaunujenkaan ostolla ole vielä kiire. Mm. mun välikausitakki alkaa olla tasoa pultsari, mutta mennään sillä nyt sitten vissiin edelleen toistaiseksi.