Lapsettomuushoidoissa olevat

vierailija
Heippa.
Ensimmäinen ifv hoito kierros takana päin. Kolme kerättiin mutta vain yksi saatiin tyhjäksi hedelmöitettyä ja tuoresiirto tehtyä.
Tulos oli kuitenkin nega.
Toinen ivf alkais maaliskuussa. Niinpä nyt haluaisin kuulla että miten teillä meni se pitkän kaavan hoito ?
Netistä olen lukenut joo, mutta minkälaisia tuloksia teille tuli?

kannattaa kysyä tuolta. 😊
 
vierailija
Hei, liityn keskusteluun, jos jollain sattuisi olemaan edes osittain vastaava tilanne. Onko täällä ketään, jolla on jo ivf-hoidolla saatu lapsi tai useampia, mutta haaveilee vielä yhdestä? Ja kenties ikää jo 40+?
Meillä hoidot onnistuneet aiemmin loistavasti, aiemmin tehty yht. 4 siirtoa joista 3 lasta. Äärimmäisen kiitollinen siis, että ollaan päästy niin vähällä mun vaikeasta endosta huolimatta.
Iltatähden yritystä kuitenkin takana nyt 4 x pas, joista 2 kemiallista, 2 täysin negaa ja nyt pakkanen tyhjä. Millaisella kaavalla yli 40-vuotiaille yleensä tehdään uusi ivf?

Onko muuten jollain kokemusta sellaisesta kuin hydrosalpings? Itsellä toisessa munanjohtimessa kyseinen ”tila” ja se vähentää tutkimusten mukaan alkion kiinnittymismahdollisuuksia huomattavasti. Eivät kuulemma kuitenkaan leikkaa hoitojen vuoksi yli 40-vuotiaita, vaikka muutakin leikeltävää olisi lisäksi kun eivät saaneet viimeksi poistettua kaikkea endokasvustoa ja kipujakin on alkanut taas olla, kun ed. raskaudesta 2,5v. Nyt en sitten tiedä onko järkeä jatkaa hoitoja, kun ikää jo 42 ja tosiaan tuo em. ongelma vielä pilaamassa onnistumista. Alkioita saatu aiemmissa kahdessa ivf:ssä melko vähän mutta kuitenkin hyvälaatuisia, eli ongelma luultavasti vain kiinnittymisessä. Onko kellään kokemusta esim. kortisoni- tai antibioottituesta tällaisessa tilanteessa? Tai mitä muita konsteja kannattaa tämän ikäisenä käyttää kiinnittymisen apuna?
 
  • Tykkää
Reactions: iloksi
Täällä eletään outoa kiertoa. Keskenmenosta alkanut kierto oli ovuloimaton, mikä ei yllättänyt yhtään. Tässä seuraavassa kierrossa tuli vahva ovulaatioplussa kp 11 illalla, mutta ovulaatio-oireet jatkuivat vielä sen jälkeen ja lämmöt nousivat vasta kp 17/18 paikkeilla. Nyt eletään kp 24 ja tänään tuli vessassa veriviiru pyyhkiessä, ja sen jälkeen on ollut kipuja sekä munasarjan kohdalla, että vähän alavatsassa muutenkin. Kp 23-24 oli melko voimakkaita menkkamaisia kipuja öisin. Ovulaatiotestin perusteella nyt voisi olla dpo 10, mutta lämpöjen perusteella dpo 7/8.
Aika tietysti näyttää sitten jos nämä on jotain tärppiin liittyviä juttuja, mutta ikuisena pessimistinä olen itse enemmän taipuvainen ajattelemaan että jotain muuta on meneillään, että kroppa on vielä sekaisin keskenmenon jäljiltä.
En tiedä voiko esimerkiksi follikkeli muuttua suoraan kystaksi ja se olisi nyt poksahtanut omia aikojaan?
 
@heltsuli luin sun viestin toive -24 ketjussa, en ite osaa vastata ivf asioihin mutta täällä voisi olla niitä jotka osaa jos kopioit viestin tänne. Kurjaa että vastaanotto oli niin nuiva 😕 Oon törmännyt ihaniin lapsettomuuslääkäreihin ja hoitajiin mutta onneksi vain yhteen nuivaan lääkäriin, mutta se oli sitäkin ikävämpi tyyppi 🙄
 
  • Tykkää
Reactions: heltsuli
Hei
nyt olisi pääsyt mahdolliseen ivf hoitoon, tarkoitus olisi aloittaa heti ensi kierrosta. Puoliso oli välittömästi ivf kannalla kuin inseminaation, mahdollinen onnistumis prosentti vaikutti valtavasti hänen päätökseen. Lääkäri ei ollut niinkään mukana tilanteessa, meille tuli tunne että emme tee oikeaa päätöstä ja meidän pitäisi vielä jatkaa luomuna yrittämistä. Hän myös jatkoi ääneen miettineenä, et onko se varmasti mitä tarvitsemme, muistammeko riskit ja haitat. Onko se varmasti hoito mitä tarvitaan? Joten eihän tuollaisesta voi jäädä hyvää mieltä käynnistä. Vastaanoton Neiti oli ihan toista maata, aivan ihana ihminen. Meillä on nyt kuitenkin menossa yk 18, eikä ensimmäistä haamua olla testeihin saatu. Ikää tulee vuosi vuodelta lisää ja lapsia kuitenkin toivottaisiin 2-3, joten kiirrettä pitää jos muutaman vuoden ikä erolla haluaa. Itselleni kolahti lääkärin olemus hyvin syvälle ihoon. Haluaisin siirtää aloitusta yhdellä kierrolla, mutta mitä se auttaisi...

Kopioin tämän tuolta haaveena vauva 24 ketjusta. --> ''Muistelen kyllä et puhui kahden viikon fyysisen rasituksen välttelystä. Kielsi juoksemisen, kävely on ok. Salilla ei esim. saanut hyppiä, tehdä vatsoja eikä edes seistä päällä (meinasin tässä kohdassa naurahtaa, oli ihan koomista), mutta jos on välttämätön hinku salille mennä niin korkeintaa hauiksi saa tehdä. Minä joka en edes käy salilla niin... Mut siinä vaiheessa en kyllä yhtään osannut ajatella toimen kuviani töissä. Pitäisiköhän minun pyytää hetkellisesti tehtäviäni muutosta kun nimittäin joudun useamman kerran päivässä siirtelemään, nostelemaan ja kantelemaan pääsääntöisesti 10 kg painoisia juttuja ja toisinaan painot ovat 20 kg. Tavaran purkua tapahtuu koko päivän ajan. Onkohan tämä jo sitten liian raskasta? Toki kun saatan olla oven rakoon pyrkimässä kantamuksen kanssa niin laatikko on monesti seinän ja vatsan välissä kun räpellän ovea auki, joten vatsa voi olla piikityksestä hellänä.. Mutta jos menen pyytämään toimen kuvan muutosta niin joudun myös varmaan perustelemaan miksi näin ja jolloin joudun kertomaan että olemme lapsettomuus hoidoissa, hoitojen onnistumisen vuoksi, ollaan varmuuden vuoksi vain varovaisia... '' Osaako kukaan auttaa ja neuvoa? Onko parempi vain niellä ylpeys ja käydä pyytämässä toimenkuva muutosta?

Oletteko saanneet minkälaisia oireita gonal-f? Piikitättekö samalle puolelle joka päivä vai vaihdatteko puolta toisellensa? Onko vatsa miten hellenä? Nouseeko paino, turvottaako? Meneekö vatsa sekaisin?

Kp 32 tänään, ja menkat mahdollisesti alkaisivat to-pe ensiviikolla, jos vain luteaalivaihe kestää 12 päivää. Ei mitään takuita, eilisen ultrauksen jälkeen on jo ollut menkkamaista jomotusta. Joten tulee jännäiltyä et alkavatko ennen aikaisin. Ennen menkkoja pitäisi saada yhteys naistenpolille ja lähete meille molemmille verikokeisiin sekä jonkun olisi opetettava meitä pistämään. Kiirrettä pitää, naisten polille on vain ma-pe klo 8-9 soittoaika. Tosi vaikeaksi on tehty yhteydenpito. Toki ymmärrän säästöjä ja säästöjä, henkilöstä vähennetty ja työkuormat tehtävä. Eihän he jouda koko päivää puhelinta päivystää. Itselleni se on vain maanantaina suuri haaste soittaa tuon ajan sisällä, tehtäväni ei oikein mahdollista sitä ja joka puolella on kuulevia korvia, et minnekköhän sitä menisi puhumaan puhelimeen. Mielessä on jo pyörinyt et voisikohan puoliso hoitaa tämän osuuden ja soittaa itse sinne. Eihän tarvitse kuin saada kiirreellinen lähete verikokeisiin, jotta voidaan mennä ilman ajanvarausta paikalle, sekä jonkun neuvomaan ja opettamaan piikitys... Huoh kuinka vaikeaa.. Niin ja pitäisi olla tressaamatta, mutta tämähän vasta lisääkin tressiä.
 
Hei
nyt olisi pääsyt mahdolliseen ivf hoitoon, tarkoitus olisi aloittaa heti ensi kierrosta. Puoliso oli välittömästi ivf kannalla kuin inseminaation, mahdollinen onnistumis prosentti vaikutti valtavasti hänen päätökseen. Lääkäri ei ollut niinkään mukana tilanteessa, meille tuli tunne että emme tee oikeaa päätöstä ja meidän pitäisi vielä jatkaa luomuna yrittämistä. Hän myös jatkoi ääneen miettineenä, et onko se varmasti mitä tarvitsemme, muistammeko riskit ja haitat. Onko se varmasti hoito mitä tarvitaan? Joten eihän tuollaisesta voi jäädä hyvää mieltä käynnistä. Vastaanoton Neiti oli ihan toista maata, aivan ihana ihminen. Meillä on nyt kuitenkin menossa yk 18, eikä ensimmäistä haamua olla testeihin saatu. Ikää tulee vuosi vuodelta lisää ja lapsia kuitenkin toivottaisiin 2-3, joten kiirrettä pitää jos muutaman vuoden ikä erolla haluaa. Itselleni kolahti lääkärin olemus hyvin syvälle ihoon. Haluaisin siirtää aloitusta yhdellä kierrolla, mutta mitä se auttaisi...

Kopioin tämän tuolta haaveena vauva 24 ketjusta. --> ''Muistelen kyllä et puhui kahden viikon fyysisen rasituksen välttelystä. Kielsi juoksemisen, kävely on ok. Salilla ei esim. saanut hyppiä, tehdä vatsoja eikä edes seistä päällä (meinasin tässä kohdassa naurahtaa, oli ihan koomista), mutta jos on välttämätön hinku salille mennä niin korkeintaa hauiksi saa tehdä. Minä joka en edes käy salilla niin... Mut siinä vaiheessa en kyllä yhtään osannut ajatella toimen kuviani töissä. Pitäisiköhän minun pyytää hetkellisesti tehtäviäni muutosta kun nimittäin joudun useamman kerran päivässä siirtelemään, nostelemaan ja kantelemaan pääsääntöisesti 10 kg painoisia juttuja ja toisinaan painot ovat 20 kg. Tavaran purkua tapahtuu koko päivän ajan. Onkohan tämä jo sitten liian raskasta? Toki kun saatan olla oven rakoon pyrkimässä kantamuksen kanssa niin laatikko on monesti seinän ja vatsan välissä kun räpellän ovea auki, joten vatsa voi olla piikityksestä hellänä.. Mutta jos menen pyytämään toimen kuvan muutosta niin joudun myös varmaan perustelemaan miksi näin ja jolloin joudun kertomaan että olemme lapsettomuus hoidoissa, hoitojen onnistumisen vuoksi, ollaan varmuuden vuoksi vain varovaisia... '' Osaako kukaan auttaa ja neuvoa? Onko parempi vain niellä ylpeys ja käydä pyytämässä toimenkuva muutosta?

Oletteko saanneet minkälaisia oireita gonal-f? Piikitättekö samalle puolelle joka päivä vai vaihdatteko puolta toisellensa? Onko vatsa miten hellenä? Nouseeko paino, turvottaako? Meneekö vatsa sekaisin?

Kp 32 tänään, ja menkat mahdollisesti alkaisivat to-pe ensiviikolla, jos vain luteaalivaihe kestää 12 päivää. Ei mitään takuita, eilisen ultrauksen jälkeen on jo ollut menkkamaista jomotusta. Joten tulee jännäiltyä et alkavatko ennen aikaisin. Ennen menkkoja pitäisi saada yhteys naistenpolille ja lähete meille molemmille verikokeisiin sekä jonkun olisi opetettava meitä pistämään. Kiirrettä pitää, naisten polille on vain ma-pe klo 8-9 soittoaika. Tosi vaikeaksi on tehty yhteydenpito. Toki ymmärrän säästöjä ja säästöjä, henkilöstä vähennetty ja työkuormat tehtävä. Eihän he jouda koko päivää puhelinta päivystää. Itselleni se on vain maanantaina suuri haaste soittaa tuon ajan sisällä, tehtäväni ei oikein mahdollista sitä ja joka puolella on kuulevia korvia, et minnekköhän sitä menisi puhumaan puhelimeen. Mielessä on jo pyörinyt et voisikohan puoliso hoitaa tämän osuuden ja soittaa itse sinne. Eihän tarvitse kuin saada kiirreellinen lähete verikokeisiin, jotta voidaan mennä ilman ajanvarausta paikalle, sekä jonkun neuvomaan ja opettamaan piikitys... Huoh kuinka vaikeaa.. Niin ja pitäisi olla tressaamatta, mutta tämähän vasta lisääkin tressiä.
Pistämisestä osaan vastata että ei ole vaikeaa eikä satu. Suurimmassa osassa on nykyään kynä jonka piikki on niin ohut ettei se satu. Kynästä ruuvataan päädystä oikea määrä lääkettä, laitetaan neula paikalleen ruuvaten, pistetään ihoon ja painetaan kynän päästä niin kauan kuin se on pohjassa. Mustelmia ei mulle ole tullut näistä eikä tullut menopurista ruiskulla laitettuna myöskään vaikka neula olikin vähän isompi (vaihtunut kynään nyt tämäkin). Yksilöllistä toki mutta todennäköisesti einkobin teen mustelmia eikä piikeistä maha ole kipeä, kasvavat follikkelit kyllä voi tehdä painon tuntua. Joku lääkkeistä kuulemma kirvelee (fyremadel?) mutta sitä olen kuullut käytettävän vähemmän. Eli älä pistämistä pelkää.

Paino mulla nousi vähän mutta se oli enemmänkin turvotusta ja laski takaisin kun hormonit jäi pois. Emätinpuikko on kuin suppo ja se menee kyllä varmasti oikeaan paikkaan. Niitä on lugesteron joka on pehmeä tabletti ja cyclogest joka on suppo. Tabletti sotki housuja vähän enemmän ja mun oli pakko aamuisin odottaa että kakka tulee ennen kun sen laitoin, saattoi tulla ulos (oikukas maha mulla) siksi laitoin sen aina vasta klo 12 ja 00. Cyclogest liukenee helpommin, sotkee vähemmän ja on vähän rasvainen mutta mun mielestä parempi käytössä. Eli näidenkin käyttö on helppoa vaikka vähän ärsyttävää kyllä.
 
Minulle on iän takia mennyt hoidoissa aina maksimiannokset käytännössä kaikkea. Niistä ei ole tullut mitään sivuoireita, ei painonnousua eikä suuremmin mustelmiakaan. Muutama pieni jostain huonosti osuneesta pistoksesta kyllä. En siis pelkäisi etukäteen sellaisia.

En tiedä, miksi koet, että teitä jotenkin syyllistettiin valinnastanne edetä heti IVF:ään, mutta mietin, että ehkä lääkäri vain pohdiskeli asiaa ääneen enemmänkin itsekseen? Meille sitä ei esimerkiksi edes suositeltu - toki vaihtoehtona mainittiin lääkärin käydessä läpi niitä vaihtoehtoja, mitä ylipäätään olemassa on - koska sen onnistumisprosentti on varsin heikko, etenkin kun ikää kertyy.

Joskus henkilökemiat eivät vaan kohtaa ja saattaa tulla turhaan pahaamieltä lääkäreiden olemuksesta ja sanomisista. Keskittyisin siis positiivisilla mielillä tulevaan ja unohtaisin kurjalta tuntuneen kohtaamisen. Mutta, lääkäriä voi aina vaihtaa, jos tuntuu, ettei suhde lähde jatkossakaan paremmille urille! Tsemppiä tulevaan.
 
vierailija
meillä on pitkän kaavan ivf nyt menossa ja tiistaina olisi punktio 🙈 tänään vielä pisteellään
gonal-f ja huomenna otetaan viimiset synarela suihkeet ja ovitrelle... jotenki alkaa olemaan jo ihan loppu näihin hoitoihin.. perjantain ultrassa näkyi 8 rakkulaa joista pienin oli vaan 8mm.. mitä veikkaatte kerkeekö tiistaihin mennessä kasvaa kuin paljon..? mulla on kaikenlisäksi vaikea ja laajalla levinnyt endo mitä on jouduttu leikkauksella poistaa ni sen vuoksi vasen munasarja on ottanut itseensä ja ei toimi oikein kunnolla 😭

kaikille tsemppiä hoitoihin ❤

❤llä Niiskuneiti
 
Osaatteko ottaa kantaa tuohon työ kuvioon? Pitäisikö suoraan pyytää tehtävä kuvan muutosta?
”Ennen toimenpidettä munasarjojen kiertymisriskin vuoksi vältä aktiivista liikuntaa. Toimenpiteen jälkeen aktiivinen liikunta on kiellettyä noin 2 viikon ajan. Hyvä liikuntamuoto sinä aikana on kävely.” Nostelen yhä edelleen niitä raskaita tavaroita edes takaisin päivittäin. Pelaan varman päälle ja pyydän tehtävä muutoksia? Vai jatkan aivan normaalisti töitäni?
 
Pistämisestä osaan vastata että ei ole vaikeaa eikä satu. Suurimmassa osassa on nykyään kynä jonka piikki on niin ohut ettei se satu. Kynästä ruuvataan päädystä oikea määrä lääkettä, laitetaan neula paikalleen ruuvaten, pistetään ihoon ja painetaan kynän päästä niin kauan kuin se on pohjassa. Mustelmia ei mulle ole tullut näistä eikä tullut menopurista ruiskulla laitettuna myöskään vaikka neula olikin vähän isompi (vaihtunut kynään nyt tämäkin). Yksilöllistä toki mutta todennäköisesti einkobin teen mustelmia eikä piikeistä maha ole kipeä, kasvavat follikkelit kyllä voi tehdä painon tuntua. Joku lääkkeistä kuulemma kirvelee (fyremadel?) mutta sitä olen kuullut käytettävän vähemmän. Eli älä pistämistä pelkää.

Paino mulla nousi vähän mutta se oli enemmänkin turvotusta ja laski takaisin kun hormonit jäi pois. Emätinpuikko on kuin suppo ja se menee kyllä varmasti oikeaan paikkaan. Niitä on lugesteron joka on pehmeä tabletti ja cyclogest joka on suppo. Tabletti sotki housuja vähän enemmän ja mun oli pakko aamuisin odottaa että kakka tulee ennen kun sen laitoin, saattoi tulla ulos (oikukas maha mulla) siksi laitoin sen aina vasta klo 12 ja 00. Cyclogest liukenee helpommin, sotkee vähemmän ja on vähän rasvainen mutta mun mielestä parempi käytössä. Eli näidenkin käyttö on helppoa vaikka vähän ärsyttävää kyllä.
Täytyy myöntää koskaan en ole mitään emätinpuikkoja käyttänyt ja nekin hiukan jännittävät. Voiko sen työntää liian syvää vai voiko se oikeasti tippua pois? Jos se tippuu niin pitääkö se jotenkin laittaa takaisin? Tosiaan kyseessä on cyclogest.. Piti ihan googlettaa mikä on suppo. 🙈 Voiko se pissan mukana tulla ulos? Kahdesti vuorokaudessa, miten pitkää sitä laitetaan ja onko niin että 12 tunnin välein? Olisiko vastaavaa nappia suun kautta otettavissa? Paljon miellyttävämpää olisI vain niellä kuin ronkkia.
 
Täytyy myöntää koskaan en ole mitään emätinpuikkoja käyttänyt ja nekin hiukan jännittävät. Voiko sen työntää liian syvää vai voiko se oikeasti tippua pois? Jos se tippuu niin pitääkö se jotenkin laittaa takaisin? Tosiaan kyseessä on cyclogest.. Piti ihan googlettaa mikä on suppo. Voiko se pissan mukana tulla ulos? Kahdesti vuorokaudessa, miten pitkää sitä laitetaan ja onko niin että 12 tunnin välein? Olisiko vastaavaa nappia suun kautta otettavissa? Paljon miellyttävämpää olisI vain niellä kuin ronkkia.
Cyclogestit ei mulla tullu ulos koska ne sulaa aika hyvin ja tosiaan laitoin vasta aamuvessan jälkeen koska mulla on ibs ja vatsa toimii välillä tosi rajusti. Pissalla käydessä ei ongelmaa. Ja illalla sit just ennen nukkumaanmenoa laitoin toisen. Mull tosta lounasaikaan+nukkumaan käydessä tuli sopivasti 12h väli. Ei se liian syvälle mene sen mitä sormet yltää eikä satu emättimen pohjalla mitenkään. Lugesteron jos tippui niin laitoin paketista uuden sitten, huomasi kun kellui pöntössä pinnalla koko tabletti.
Mä käytin 16 viikolle mutta riippuu tarpeesta, toiset käyttää vaan plussaan asti ja ivf:ssä lääkkeellisessä kierrossa (kertokaa kokeneet tarkemmin) niin n. 12 viikolle.

Terolut on vastaava tablettina mutta sillä voi olla enemmän sivuvaikutuksia ja ajattelen et jostain syystä cyclogestia määrätään vaikka terolut olisi helpompi niin totesin että käytän sitä ettei tarvii jossitella.
Äkkiä tottuu, aluksi ehkä vähän ällöä mut aika pieni vaiva jos sillä nyytin saa syliin.
 
Hei, lisäsin tämän haaveena vauva 2024, mut kopioin vielä tännekkin.

Oon nyt parin päivän aikana saannut tästä ivf hoidosta hirmuisen mörön itselleni monessakin mielessä. Ensimmäiseksi olen nyt äärimmäisen epävarma haluanko tehdä sen! Olen jo kerennyt muutamat kyyneleetkin tirauttamaan. Tällä hetkellä toivon et tähän olisi jäännyt enemmän aikaa miettiä ja reagoida. Tällä hetkellä on myös äärimmäisen pitkä kierto menossa, joten sekin tuo pelkoa menkkojen alkamiseen, koskahan ne oikein alkavat. Todennäköisesti to tai pe. Raskaustestin teolle on aivan liian aikaiset päivät tälllä hetkellä. Toki eilen aamulla ja tänään olen ollut huonovointinen, mutta se voi olla tähän murheeseen liitännäinen ja vatsaa on koskenut perjantaisen ultran jälkeen. Kaikkein ihaninta olisikin et se olisi tärpännyt tästä kierrosta. Mene ja tiedä sitä!

Huomenna alkaa uusi viikko ja huomenna pitäisi tarttua puhelimeen. Naisten polille on soitto aika klo 8-9. Oma työkuvioni ei anna periksi silloin soittaa sinne, itse pystyisin olla vasta ti yhteydessä. Puolisoni on luvannut kyllä tavittaessa jo huomenna soittaa. Tarvitsisimme molemmille lähetteen infektio verikokeisiin ja jonkun olisi neuvottava meille pistäminen. Täysin uusi asia meille molemmille. Onko sairaalla antaa näin lyhyellä varoitusajalla neuvoa pistämiseen? Se jää nähtäväksi, vai siirtyykö seuraava yritys kierto vielä luomukierroksi kun kukaan ei kerkeä opettamaan. Ehkä vähän toivoisin tätä salaa, jolloin mietintä aikaa olisi kuukauden päivät, mutta ehkä se vaan pahentaa tressiäni kun jään asioita miettimään ja tulisin vain entistä epävarmemmaksi asian suhteen.

Piikitys itsestään kauhistuttaa minua. En ole itseäni koskaan joutunut piikittämään ja nyt olisi senkin aika. Toisaalta koskaan en ole esim. verikoetta pelännyt vaikka siinäkin piikki on. Toki sen tekee ammatti ihminen ja minä taas olen poropeukalo puolisoni rinnalla.

Apteekista pitäisi käydä lääkkeet ostamassa, jotta ne olisivat sitten valmiina. Tiedä vaikka ei ole apteekissa valmiina niin kerkeävät ne tilaamaan ja me saamaan ne ajoissa. Toki pelko on tässä perseessä, jos on tärpännyt mitä teen lääkkeille jotka odottavat valmiina käyttöänsä.

Työnjohtajalle ilmoitus. Onneksi sentää nainen, mutta lapseton. Mahtaako ymmärtää tai löytyykö ymmärrystä? Raskas työ, työvuoroihin muutoksen pyyntö. Mahdolliset kuormien purut pois punktio viikoilta ja niiden perään toiset kaksi viikkoa ettei satu mitään. Eli toisin sanoen neljän viikon varovaisuus. Näin ainankin nyt asian miellän. Niin ja jos ei tärppää ekasta hoidosta niin voi juku, mitäpä sitten? Varovaisuus sen vuoksi, et pelkään vatsan olevan tosi kipeänä ennen punktiota, kerta kun tiessä olevat montut ja kuopatkin kuulema tuntee.

Emätinpuikko, ei hyvää päivää. Minä joka ei ole koskaan edes käyttänyt tamppoonia niin miten osaan tuollaisen työntää paikoilleen kahdesti päivässä. Minä joka kärsin aamuisin vessassa ravaamisesta, ripuloin monesti aamussa. Niin miten se kestää menossa? Joku mainitsi sen ulostamisen mukana tippuvan. Oliskohan mahdollista esim. laittaa yöksi puikko ja aamuisin suun kautta ottaa joku vastaava tabletti? Tuntuu ajatuskin ällöttävältä tunkea nappeja alapäähän. Okei ihan varmaan normaalia, mut silti.

Tässä kai ne pahimmat ajatukset ovat. Piikitys, työnjohtaja, emätinpuikko... Se pelko ja ahdistus on läsnä, teenkö ja teemmekö oikein, Mitä seuraamuksia minulle ilmenee?

Toivottavasti joku osaisi teistä auttaa ja neuvoa, etenkin antaa tukea asiaan. Sitä nyt tuntuisin eniten kaipaavan. Haluaisin sen perua, mut toisaalta haluaisin mennä. Itse olen itseni pahin vihollinen. Epävarmuuteni paistaa asiassa jo nyt. Vaikka perjantaina käyntii niin tien ovat jo löytäneet uniin ja myöskin päivät menee asiaa miettiessä laidasta laitaa. Toisena hetkenä olen reippaasti menossa ja toisena vaivun synkkyyteen.

Niin ja tosiaan kun kunta tarjoaa kolme mahdollisuutta ifv hoitoihin. Eli jos saamme 8 munasolua ja kaikki on ok. Yksi kun laitetaan oikeaan paikkaan ja loput menee pakkaseen. Jos on nega niin alkaako meillä seuraa ifv hoito kakkosena? Eli käytämmen kunnan tarjoamista hoidoista toisenkin? Vai onko niin kauan ykkös hoitoa kun kaikki munasolut on pakkasesta käytetty? Toivottavasti joku edes ymmärsi mitä tarkoitin.

Niin ja lopuksi, olenkohan sittenkään valmis äidiksi?
 
Maanvaiva saapuu taas kyselemään

1. Saako ivf hoitojen aikaa harrastaa seksiä? 🙈
2. Onko Alkion siirtopäivä saikku päivä? 🤔 Pitääkö yrittää käyttää loma päivää…
3. Pitääkö hoidosta huolimatta seurata ovulaatio testeillä ovista? Clearblue, vai tuleeko testeistä hyödyttömiä?

Nämä nyt juolahtivat mieleen
 
vierailija
Maanvaiva saapuu taas kyselemään

1. Saako ivf hoitojen aikaa harrastaa seksiä?
2. Onko Alkion siirtopäivä saikku päivä? Pitääkö yrittää käyttää loma päivää…
3. Pitääkö hoidosta huolimatta seurata ovulaatio testeillä ovista? Clearblue, vai tuleeko testeistä hyödyttömiä?

Nämä nyt juolahtivat mieleen
1. saa paitsi punktion jälkeen ei muutamaan päivään infektioriskin vuoksi.
2. Alkion siirto ei ole saikkupäivä
3. Ei tarvitse silloin kun piikität ja kypsytät monta munarakkulaa koska silloin ovulaatio aiheutetaan suunnitellusti irrotuspiikillä tarkkana ajankohtana. Jos taas tuoresiirrosta ei tärppää ja saatte pakkaseen alkioita, jotka siirretään luonnolliseen kuukautiskiertoon niin silloin sinun tarvii seurata ovulaatiota. Aina siirtoa ei kuitenkaan tehdä luonnolliseen kiertoon vaan voidaan tehdä myös lääkkeelliseen.
 
  • Tykkää
Reactions: heltsuli
Huomenna ois ultra, jossa katsotaan PAS-ajoitus. Munasoluja hedelmöittynyt peräti 7 tämän aamun tiedon mukaan , joten mahdollisuudet blastojen aikaan saamiseen on ihan hyvät. PAS osuisi alkioiden kasvattelun onnistuessa ens pe - seuraava ma -akselille, eli pakastimeen menevät pariksi päiväksi joka tapauksessa.
Ei saatu siirrettävää. Vika lienee siittiöissä kun ei lahjoitusmunasoluillakaan päästä siirtoon.
 
Itse onnistuin saamaan punktiosta 4päivän sairasloman mihin sisältyi myös 3-päivän ikäisen alkion siirto. Riippuu lääkäristä ja työpaikasta miten suhtautuvat todistuksiin, mutta punktio ei ole itsessään sairaslomaan oikeuttava, alavatsakipu taas on..näin ollen pääsin turvonneen oloni kanssa hyvin lepäämään kotiin.

näihin pas-siirtoihin oon kuluttanut vapaita. Pomo ymmärtää onneksi ja antaa niitä hyvin. Myös työt ovat ”kevyempiä” sillä meillä käytetään vaarallisia kemikaaleja.

Kohta alkaa toinen pas, kunhan nuo menkat alkaisivat ja saadaan kohdilleen siirtotähdet taivaalta. Itse kyllä olen pessimisti, juurikin iän takia. Mutta kokeillaan nyt kortit loppuun. 🫶🏻 never know
 
vierailija
Hei, lisäsin tämän haaveena vauva 2024, mut kopioin vielä tännekkin.

Oon nyt parin päivän aikana saannut tästä ivf hoidosta hirmuisen mörön itselleni monessakin mielessä. Ensimmäiseksi olen nyt äärimmäisen epävarma haluanko tehdä sen! Olen jo kerennyt muutamat kyyneleetkin tirauttamaan. Tällä hetkellä toivon et tähän olisi jäännyt enemmän aikaa miettiä ja reagoida. Tällä hetkellä on myös äärimmäisen pitkä kierto menossa, joten sekin tuo pelkoa menkkojen alkamiseen, koskahan ne oikein alkavat. Todennäköisesti to tai pe. Raskaustestin teolle on aivan liian aikaiset päivät tälllä hetkellä. Toki eilen aamulla ja tänään olen ollut huonovointinen, mutta se voi olla tähän murheeseen liitännäinen ja vatsaa on koskenut perjantaisen ultran jälkeen. Kaikkein ihaninta olisikin et se olisi tärpännyt tästä kierrosta. Mene ja tiedä sitä!

Huomenna alkaa uusi viikko ja huomenna pitäisi tarttua puhelimeen. Naisten polille on soitto aika klo 8-9. Oma työkuvioni ei anna periksi silloin soittaa sinne, itse pystyisin olla vasta ti yhteydessä. Puolisoni on luvannut kyllä tavittaessa jo huomenna soittaa. Tarvitsisimme molemmille lähetteen infektio verikokeisiin ja jonkun olisi neuvottava meille pistäminen. Täysin uusi asia meille molemmille. Onko sairaalla antaa näin lyhyellä varoitusajalla neuvoa pistämiseen? Se jää nähtäväksi, vai siirtyykö seuraava yritys kierto vielä luomukierroksi kun kukaan ei kerkeä opettamaan. Ehkä vähän toivoisin tätä salaa, jolloin mietintä aikaa olisi kuukauden päivät, mutta ehkä se vaan pahentaa tressiäni kun jään asioita miettimään ja tulisin vain entistä epävarmemmaksi asian suhteen.

Piikitys itsestään kauhistuttaa minua. En ole itseäni koskaan joutunut piikittämään ja nyt olisi senkin aika. Toisaalta koskaan en ole esim. verikoetta pelännyt vaikka siinäkin piikki on. Toki sen tekee ammatti ihminen ja minä taas olen poropeukalo puolisoni rinnalla.

Apteekista pitäisi käydä lääkkeet ostamassa, jotta ne olisivat sitten valmiina. Tiedä vaikka ei ole apteekissa valmiina niin kerkeävät ne tilaamaan ja me saamaan ne ajoissa. Toki pelko on tässä perseessä, jos on tärpännyt mitä teen lääkkeille jotka odottavat valmiina käyttöänsä.

Työnjohtajalle ilmoitus. Onneksi sentää nainen, mutta lapseton. Mahtaako ymmärtää tai löytyykö ymmärrystä? Raskas työ, työvuoroihin muutoksen pyyntö. Mahdolliset kuormien purut pois punktio viikoilta ja niiden perään toiset kaksi viikkoa ettei satu mitään. Eli toisin sanoen neljän viikon varovaisuus. Näin ainankin nyt asian miellän. Niin ja jos ei tärppää ekasta hoidosta niin voi juku, mitäpä sitten? Varovaisuus sen vuoksi, et pelkään vatsan olevan tosi kipeänä ennen punktiota, kerta kun tiessä olevat montut ja kuopatkin kuulema tuntee.

Emätinpuikko, ei hyvää päivää. Minä joka ei ole koskaan edes käyttänyt tamppoonia niin miten osaan tuollaisen työntää paikoilleen kahdesti päivässä. Minä joka kärsin aamuisin vessassa ravaamisesta, ripuloin monesti aamussa. Niin miten se kestää menossa? Joku mainitsi sen ulostamisen mukana tippuvan. Oliskohan mahdollista esim. laittaa yöksi puikko ja aamuisin suun kautta ottaa joku vastaava tabletti? Tuntuu ajatuskin ällöttävältä tunkea nappeja alapäähän. Okei ihan varmaan normaalia, mut silti.

Tässä kai ne pahimmat ajatukset ovat. Piikitys, työnjohtaja, emätinpuikko... Se pelko ja ahdistus on läsnä, teenkö ja teemmekö oikein, Mitä seuraamuksia minulle ilmenee?

Toivottavasti joku osaisi teistä auttaa ja neuvoa, etenkin antaa tukea asiaan. Sitä nyt tuntuisin eniten kaipaavan. Haluaisin sen perua, mut toisaalta haluaisin mennä. Itse olen itseni pahin vihollinen. Epävarmuuteni paistaa asiassa jo nyt. Vaikka perjantaina käyntii niin tien ovat jo löytäneet uniin ja myöskin päivät menee asiaa miettiessä laidasta laitaa. Toisena hetkenä olen reippaasti menossa ja toisena vaivun synkkyyteen.

Niin ja tosiaan kun kunta tarjoaa kolme mahdollisuutta ifv hoitoihin. Eli jos saamme 8 munasolua ja kaikki on ok. Yksi kun laitetaan oikeaan paikkaan ja loput menee pakkaseen. Jos on nega niin alkaako meillä seuraa ifv hoito kakkosena? Eli käytämmen kunnan tarjoamista hoidoista toisenkin? Vai onko niin kauan ykkös hoitoa kun kaikki munasolut on pakkasesta käytetty? Toivottavasti joku edes ymmärsi mitä tarkoitin.

Niin ja lopuksi, olenkohan sittenkään valmis äidiksi?
Yksi ivf-hoito = munasolujen kasvattelu, punktio ja kaikkien saatujen alkioiden siirto. Jos ekan hoidon eka siirto ei tärppää mutta saatte alkioita pakkaseen, siirretään pakastettuja alkioita, ei aloiteta uutta ivf:ää, eli saman kasvattelun alkioiden siirrot ovat sitä samaa hoitokertaa.

Piikittelyjä ei kannata pelätä, kuten muutkin ovat todenneet. Minulle ei myöskään tullut minkään sortin sivuvaikutuksia lääkkeistä, vaikka isoja annoksia menikin.

Munasarjan kiertymä liittyy mielestäni enemmän hyperstimulaatioon, eli jos munasoluja alkaakin kasvaa oikein isoja määriä. Tilannettahan kuitenkin seurataan ultraamalla. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta ja työnkuvastasi suoraan sairaalasta.

Ja itse en ollut yhtään kipeä sen paremmin punktiopäivänä kuin sen jälkeenkään. Toki munasoluja ei mitään hirmuisia määriä kasvanut, mutta eipä se mitään, kun ekan hoidon tuoresiirto toi plussan ja vauvan syliin asti. ♥

Muista, että jos sinua kovasti arveluttaa, niin on ihan sallittua myös painaa jarrua ja odotella vielä vaikka se yksi kierto. Tsemppiä!
 
Mites muuten onko teillä ollu puolisot mukana väli ultrauksissa vai oletteko itsekseen käyneet? IVF
Hei @heltsuli!

Täällä toinen, jonka elämän ensimmäinen pitkän kaavan ivf-hoito on alkanut viikko sitten. Lapsettomuustutkimuksissa selvisi alhainen AMH-arvo, jonka vuoksi tie vei suoraan ivf-hoitoihin. Ennen hoitojen alkua olin rehellisesti mielipuoli! Loin kaikki mahdolliset kauhukuvat seinille ja tunsin kuinka munasarjani rapistuvat päivä päivältä. Heti tuloksemme saatua kävimme myös Felicitaksen vastaanotolla, sillä paniikissani halusin aloittaa hoidot välittömästi julkisten hoitojen sijaan. Valitsin Felicitakselta mahdollisimman kokeneen lääkärin ja minkä pettymyksen koin. Päällimmäinen tunteeni oli, että lääkäri koko tilanteeni toivottomattomana ja hän vain luetteli pitkän listan riskejä riskien perään. Tämän lääkärikäynnin jälkeen olin niin järkyttynyt, että minun oli aivan pakko vetää hetki happea. Parisuhde ei myöskään kukoistanut näiden viikkojen aikana.

Kahden kuukauden odotuksen jälkeen pääsimme julkisen puolen suunnittelukäynnille ja kuinka ihanan lääkärin kohtasimmekaan! Hän totesi, että päätettyämme ottaa apua vastaan todennäköisyys sille että saamme lapsen syliin on paljon suurempi kuin se, että sylimme jäisi tyhjäksi. Ja jos munasoluni ei toimi, vaihtoehtona on myös lahjamunasolut. Tämän käynnin jälkeen kivi tipahti sydämmeltäni, lääkäri ei luvannut liikoja, mutta uskoi kuitenkin mahdollisuuksiimme. Lisäksi pääsimme aloittamaan hoidon jo samasta kierrosta ja jouduin odottamaan nenäsumutteen aloittamista vain 2 viikon ajan.

Tämä ensimmäinen sumutteluviikko on mennyt rauhallisesti. Olen elänyt päivä kerrallaan, pyrkinyt välttämään stressiä, nukkumaan ja syömään hyvin sekä harrastamaan liikuntaa tavanomaiseen tapaan. Minulle lääkäri sanoi, että parasta on elää tavanomaista arkea. Mitä lääkkeisiin tulee, ostan uudet lääkkeet aina vasta lääkärin ilmoittamana tiettynä päivänä. Piikittelyt alkaa ensi viikolla ja käyn hakemassa kyseiset lääkkeet samana aamuna nollaultran jälkeen.

Liikuntakieltoa minulle ei ole toistaiseksi asetettu ja jos se on tullakseen noudatan sitä sitten. Niin kauan kuin sitä ei ole, nautin sen tuomasta hyvästä olosta. Toki hampaat irvessä en liiku.

yhteenvetona minun on todettava, että mieli kaipaa monesti hetken aikaa sopeutua. Tämän jälkeen monet asiat tuntuvat paljon pienemmältä. Tsemppiä sinne!
 
Kuinka suurena järkytyksenä tämä tieto tuli? Oletteko pystyneet vielä keskustelemaan miehesi kanssa tästä yllätystiedosta, että siittiöissä on myös haastetta?
Siemennesteessä ei ole normaaleissa tutkimuksissa todettu mitään vikaa. Päinvastoin, joten on toki epätodennäköistä, että vika siinä tosiasiassa on. Halutaan kuitenkin tehdä tarkemmat tutkimukset ennen hoitojen jatkoa, jotta asia voidaan poissulkea. Ja tietysti hoitaa siltä osin kun se on mahdollista - eli todellakin on keskusteltu. Tällä kertaa epäilin alusta alkaen sitä, onko järkevää käyttää pakastettuja munasoluja. Niitä ei käytetä enää toisten missään tapauksessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Pelokas91
Siemennesteessä ei ole normaaleissa tutkimuksissa todettu mitään vikaa. Päinvastoin, joten on toki epätodennäköistä, että vika siinä tosiasiassa on. Halutaan kuitenkin tehdä tarkemmat tutkimukset ennen hoitojen jatkoa, jotta asia voidaan poissulkea. Ja tietysti hoitaa siltä osin kun se on mahdollista - eli todellakin on keskusteltu. Tällä kertaa epäilin alusta alkaen sitä, onko järkevää käyttää pakastettuja munasoluja. Niitä ei käytetä enää toisten missään tapauksessa.
Kuinka lahjamunasoluhoitojen hinnoittelu menee tällaisissa tapauksissa, jossa ette yhtään alkioita kuitenkaan saaneet? Kyselen ihan sillä, kun omalla kohdallani lahjamunasolut on myös jo mainittu alhaisesta iästäni huolimatta. Toki nyt meillä on parhaillaan omasolu-ivf käynnissä, jotta nähdään saadaanko vastetta vai ei☺
 

Yhteistyössä